Siirry mietintöön
PeVM 3/2000 vp -
HE
185/1999 vp
Hallituksen esitys laiksi valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden
käsittelystä
Vireilletulo
Eduskunta on 8 päivänä helmikuuta 2000 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä ( HE 185/2000 vp ).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- lainsäädäntöneuvos Risto Eerola , oikeusministeriö
- valtakunnanoikeustyöryhmän puheenjohtaja, professori Veli-Pekka Viljanen
- eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka
- apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen
- korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen
- korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg
- valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki
- professori Mikael Hidén
- professori Raimo Lahti
- asianajaja Jukka Peltonen
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä. Ehdotettu laki sisältää uuden perustuslain edellyttämät säännökset, joilla järjestetään tarkemmin ministerivastuuasioiden käsittely ja valtakunnanoikeuden toiminta.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan yhtä aikaa uuden perustuslain kanssa 1.3.2000.
Esityksen säätämisjärjestysperustelujen mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, koska ehdotus sisältää perustuslaissa edellytetyn sääntelyn, joka täsmentää perustuslain säännöksiä ministerivastuuasioiden käsittelystä ja valtakunnanoikeusmenettelystä.
Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutoksin.
Lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin osalta on syytä kiinnittää huomiota tilanteeseen, jossa perustuslakivaliokunta itse ryhtyisi perustuslain 115 §:n 2 momentin mukaisesti tutkimaan ministerin virkatoimen lainmukaisuutta. Tutkinnan kohteena olevan tulee tällöinkin saada selkeä kirjallinen tieto siitä, minkälaisesta lainvastaiseksi epäillystä teosta tai toiminnasta on kysymys.
Saman pykälän 3 momentin mukaan perustuslakivaliokunta voi määrätä tutkinnan kohteena olevan saapumaan valiokuntaan henkilökohtaisesti kuultavaksi. Ehdotus on ongelmallinen, koska määräyksen tehostamiseksi ei ole käytettävissä pakkokeinoja. Käytännössä oletettavasti valiokunnan toivoma kuuleminen järjestyisi pelkällä pyynnölläkin. Kun lisäksi otetaan huomioon 4 §:n säännökset esitutkinnasta, ei lakiin ole tarkoituksenmukaista ottaa ehdotetun kaltaista, oikeudelliselta merkitykseltään epämääräiseksi jäävää säännöstä. Valiokunta on poistanut 3 §:n 3 momentin.
Ministerivastuuasian perustuslakivaliokuntakäsittelyn aikana on korostettava valiokunnan ja valtakunnansyyttäjän hyvän yhteistoiminnan tärkeyttä. Tätä ilmentävät konkreettisesti lakiehdotuksen esitutkintasäännökset. Perustuslakivaliokunnan kannanotossa valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta ei tule pitäytyä suppeaan tai valikoituun tapahtumainkuvaukseen, vaan syyttäjän toimintamahdollisuuksien takia kuvauksen tulisi kattaa kaikki sellaiset tapahtumat, joissa lainvastaisuutta on arvioitu ilmenneen.
Lakiehdotuksen 6 §:n 1 momentissa on tarkoitettu vain eduskunnan valitsemia valtakunnanoikeuden jäseniä. Tämä tarkoitus voi kuitenkin jäädä epäselväksi muun muassa pykälän yleisluonteisen otsikon takia. Selventääkseen asian valiokunta on täsmentänyt momentin sanontaa.
Valiokunta on poistanut tarpeettomana ja mahdollisesti harhaanjohtavana 10 §:stä sanan "itse".
Lakiehdotuksen 14 §:n johdosta valiokunta tähdentää, että valtakunnanoikeuden on syytä määrätä yksityisoikeudellinen vaatimus käsiteltäväksi erikseen, jos on vähänkin vaarana, että tuollaisen vaatimuksen käsitteleminen valtakunnanoikeudessa voi oleellisesti lykätä syyteasian ratkaisua.
Lakiehdotuksen 17 § koskee ylimääräistä muutoksenhakua valtakunnanoikeuden tuomioon. Ehdotuksen mukaan kantelun ja hakemuksen tuomion purkamisesta ratkaisee korkein oikeus. Esityksen perusteluista ilmenee asian valmistelussa tämän vaihtoehtona arvioidun sitä, että valtakunnanoikeus itse ratkaisee ylimääräisen muutoksenhaun.
Kuten esityksen perusteluissa todetaan (s. 26/II), valtakunnanoikeuden erityinen kokoonpano huomioon ottaen on käytännössä erittäin epätodennäköistä, että sen toiminnassa esiintyisi sellaisia virheitä, joiden perusteella ylimääräinen muutoksenhaku menestyisi. Tähän käsitykseen yhtyen valiokunta katsoo, että ylimääräisen muutoksenhaun uskominen korkeimmalle oikeudelle antaisi väärän kuvan näiden kahden tuomioistuimen asemasta valtiollisessa järjestelmässä ja niiden keskinäisestä suhteesta. Perustuslakiuudistuksessa omaksuttiin ( HE 1/1998 vp , s. 55/II) nimenomaisesti se järjestely, että ministerisyytteitä ja korkeimpien oikeuksien jäsenten virkasyytteitä ei käsitellä korkeimmassa oikeudessa vaan edelleen valtakunnanoikeudessa. Tämän ratkaisun kannalta olisi valiokunnan mielestä erikoista uskoa näiden kysymysten käsittely ylimääräisen muutoksenhaun muodossa korkeimmalle oikeudelle. Näistä syistä valiokunta on muuttanut 17 §:ää niin, että valtakunnanoikeus itse käsittelee sen tuomiota koskevan ylimääräisen muutoksenhaun.
Esityksen perusteluissa viitataan tarpeeseen järjestää lainsäädännöllisesti kysymys rikoslain virkarikossäännösten soveltamisesta valtioneuvoston jäseniin. Vallitsevaa oikeustilaa ei voida pitää tyydyttävänä rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen kannalta. Valiokunta kiirehtii asian järjestämistä.
Yleisistä syyttäjistä annetun lain 7 §:n mukaan valtionsyyttäjän tehtävänä on ajaa muun muassa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta on päättänyt. Säännös on harhaanjohtava ja asiallisesti ristiriidassa perustuslain 113, 114 ja 117 §:n kanssa, sillä niissä on tyhjentävästi säädetty syyttäjästä tapauksissa, joissa eduskunta päättää syytteestä. Lisäksi esityksen perusteluissa (s. 22/I) mainitusta tilanteesta on huomattava, että perustuslain 30 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ei ole kysymys eduskunnan päättämästä syytteestä vaan eduskunnan suostumuksesta syytteen nostamiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että syyttäjälain kyseistä pykälää muutetaan sopivassa yhteydessä.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki
valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Lain soveltamisala
1 ja 2 §
(Kuten HE)
2 luku
Ministerivastuuasian käsittely eduskunnassa
3 §
Tutkinnan kohteen kuuleminen
(1 ja 2 mom. kuten HE)
(3 mom. poist. )
4 ja 5 §
(Kuten HE)
3 luku
Valtakunnanoikeuden kokoonpano
6 §
Valtakunnanoikeuden jäsenyys
Eduskunta valitsee valtakunnanoikeuteen viisi jäsentä ja heille jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen neljän vuoden toimikaudeksi siten kuin siitä erikseen säädetään. Valtakunnanoikeuden jäsenyys ja varajäsenyys päättyvät, kun valittu henkilö täyttää 67 vuotta. Jos jäsenyys valtakunnanoikeudessa eroamisiän saavuttamisen vuoksi tai muusta syystä päättyy kesken toimikauden, eduskunta valitsee jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen.
(2 ja 3 mom. kuten HE)
7 ja 8 §
(Kuten HE)
4 luku
Oikeudenkäynti valtakunnanoikeudessa
9 §
(Kuten HE)
10 §
Syyttäjä
Syytettä valtakunnanoikeudessa ajaa valtakunnansyyttäjä. Oikeuskansleri tai oikeusasiamies voi kuitenkin (poist.) ajaa syytettä korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan.
11—15 §
(Kuten HE)
5 luku
Muutoksenhakusäännökset
16 §
(Kuten HE)
17 §
Ylimääräiset muutoksenhakukeinot
Valtakunnanoikeus voi asianosaisen tekemästä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa tuomionsa tai (poist.) asianosaisen hakemuksesta purkaa sen noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetään.
(2 mom. poist. )
6 luku
Erinäiset säännökset
18—21 §
(Kuten HE)
Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
vpj.
Riitta
Prusti
/sd
Klaus
Hellberg
/sd
Esko
Helle
/vas
Gunnar
Jansson
/r
Jouni
Lehtimäki
/kok
Johannes
Leppänen
/kesk
Pekka
Nousiainen
/kesk
Heli
Paasio
/sd
Osmo
Puhakka
/kesk
Petri
Salo
/kok
vjäs.
Lauri
Kähkönen
/sd
Veijo
Puhjo
/vas
Pekka
Ravi
/kok