K 7/1997

Eduskunta on 19 päivänä syyskuuta 1997 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksen toiminnastaan vuonna 1996 (K 7/1997 vp).

Valiokunnassa ovat kertomuksen johdosta olleet kuultavina

- eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja

- apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio

- apulaisoikeusasiamiehen varamies, kansliapäällikkö Jaakko Jonkka.

Kertomukseen sisältyvien perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa sekä telekuuntelun, televalvonnan ja teknisen kuuntelun käyttöä koskevien jaksojen johdosta valiokunnassa ovat olleet kuultavina

- oikeustieteen tohtori, dosentti Liisa Nieminen

- professori Ilkka Saraviita

- oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen.

Valiokunta on lisäksi saanut näistä jaksoista asianajaja Matti Wuorelta kirjallisen lausunnon, joka on liitetty valiokunnan asiakirjoihin.

Perus- ja ihmisoikeudet

Vuoden 1995 elokuun alussa voimaan tulleen perusoikeusuudistuksen yhteydessä eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäviä koskevaan hallitusmuodon 49 §:ään lisättiin säännös siitä, että tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Perustuslakivaliokunta piti mietinnössään uudistuksen hengen mukaisena, että eduskunnan oikeusasiamiehen vuotuiseen kertomukseen sisällytetään jakso perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta (PeVM 25/1994 vp). Käsiteltävänä oleva kertomusvuosi 1996 on ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi, jolloin hallitusmuodon 49 § on ollut uusitun sisältöisenä voimassa.

Valiokunta ei ole erikseen arvioinut oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja ja kannanottoja. Valiokunta kuitenkin toteaa kertomuksen osoittavan, että oikeusasiamies on paneutunut perus- ja ihmisoikeusvalvontaan. Koko kertomus on hyvin laadittu ja selkeä. Perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa koskeva erillinen jakso (s. 27_45) sisältää kertomusvuoden keskeisimmät perus- ja ihmisoikeuskannanotot perusoikeuksittain ryhmiteltyinä sekä yleisarvion perus- ja ihmisoikeusvalvonnasta oikeusasiamiehen toiminnassa. Jakso on selkeä ja kattava. Se osoittaa, että oikeusasiamies on käsittänyt valvontatehtävänsä aktiiviseksi. Tämä on merkinnyt paitsi perusoikeusnäkökulman huomioon ottamista kaikessa laillisuusvalvonnassa myös pedagogisia viittauksia perus- ja ihmisoikeuksiin silloinkin, kun asian oikeudellinen ratkaisu ei sitä välttämättä olisi vaatinut.

Kertomuksessa on kiinnitetty huomiota julkisen hallinnon yksityistämiskehityksen perusoikeusongelmiin. Valiokunta katsoo, että hallitusmuodon julkiselle hallinnolle asettamat perusoikeusvaatimukset ja vaatimukset hyvästä hallinnosta tulee ulottaa myös sellaisiin viranomaiskoneiston ulkopuolisiin tahoihin, joille on uskottu julkisia tehtäviä. Oikeusasiamies voi valiokunnan mielestä perustellusti ottaa perusoikeusvalvontansa yhdeksi painopistealueeksi sen, ettei julkisten toimintojen yksityistämisestä aiheudu perusoikeuksien kannalta haitallisia seuraamuksia.

Hallitusmuodon 16 §:ään perustuvan viranomaistoiminnan joutuisuutta koskevan vaatimuksen valvonnassa laillisuusvalvontaviranomaisilla on erityisasema, koska päätöksen viivästyminen ei voi yleensä olla normaalin muutoksenhaun kohteena. Tästä syystä on perusteltua, että eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri pyrkivät seuraamaan myös omasta aloitteestaan asioiden käsittelyaikoja hallitusmuodon 16 §:n näkökulmasta.

Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen kuuntelu

Pakkokeinolain 5 a luvun 15 §:n mukaan sisäasiainministeriön on annettava vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomus telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä. Ministeriön on annettava samanlainen kertomus myös poliisilakiin perustuvasta teknisestä kuuntelusta. Tällainen jälkikäteinen valvontajärjestelmä pohjautuu perustuslakivaliokunnan kannanottoon (PeVL 8/1994 vp). _ Valiokunta on äskettäin rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muutosehdotuksen yhteydessä ehdottanut harkittavaksi, että oikeusministeriö antaisi oikeusasiamiehelle vastaavanlaisen kertomuksen ainakin joidenkin teknisen tarkkailun muotojen käyttämisestä rangaistuslaitoksissa (PeVL 12/1998 vp).

Oikeusasiamiehen kertomukseen sisältyy jakso kyseisten pakkokeinojen käytöstä vuonna 1996 (s. 46_50). Jakson tiedot perustuvat sisäasiainministeriön kertomukseen, jota oikeusasiamies on pyytänyt täydentämään; täydennyspyyntö johtui siitä, että perustuslakivaliokunnan mietintö (PeVM 3/1997 vp) oikeusasiamiehen vuoden 1995 kertomuksesta valmistui vasta sisäasiainministeriön jo annettua kyseisen kertomuksensa. Apulaisoikeusasiamies on lisäksi tehnyt näitä kysymyksiä koskeneen tarkastuksen keskusrikospoliisiin. Kyseisten pakkokeinojen käyttöä koskevassa jaksossa on käsitelty erikseen tuomioistuinten päätöksiä lupa-asioissa, pakkokeinojen käytön tuloksellisuutta, pakkokeinon käytön ilmoittamista, tallenteiden hävittämistä ja ylimääräisen tiedon käyttöä sekä tullin ja puolustuslaitoksen harjoittamaa televalvontaa. Kertomukseen sisältyvät myös oikeusasiamiehen arviot telekuuntelusta ja -valvonnasta sekä valvonnan kehittämisestä.

Oikeusasiamiehen kertomuksen asianomainen jakso on hyvin laadittu ja perusteellinen. Tuleviin kertomuksiin olisi muutosten osoittamiseksi hyvä sisällyttää vertailutiedot ainakin edelliseltä vuodelta. Perustuslakivaliokunta piti edellisvuoden kertomuksen käsittelyn yhteydessä olennaisena jälkivalvonnan kannalta tietoja siitä, milloin lupia on tuomioistuimissa myönnetty ja evätty. Oikeusasiamiehen kertomuksesta ilmenee, että tuomioistuinten päätöksistä on saatu kattava selvitys vain myönnettyjen telekuuntelulupien osalta. Luvut pakkokeinohakemusten hylkäämisestä antaisivat tärkeää tietoa sen arvioimiseksi, kuinka suurta varovaisuutta näiden keinojen käytössä noudatetaan. Kertomuksessa todetaan, että tällaiset luvut voidaan mahdollisesti saada helpommin oikeusministeriön kuin sisäasiainministeriön tietolähteistä. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sisäasiainministeriön tulee jatkossa hankkia nämä tiedot tarvittaessa oikeusministeriön avustuksella ja liittää ne vuosittain oikeusasiamiehelle annettavaan kertomukseensa.

Tarkastettuaan kertomuksen valiokunta, jolla ei ole huomauttamista sen johdosta, ehdottaa kunnioittaen,

että tämä mietintö lähetetään sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle että hallitukselle myös valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon saatettavaksi.

Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Ville Itälä /kok jäs. Tuija Brax /vihr Esko Helle /vas

Gunnar Jansson /r Anneli Jäätteenmäki /kesk Marjut Kaarilahti /kok

Juha Korkeaoja /kesk Valto Koski /sd Heikki Koskinen /kok

Jorma Kukkonen /sd Osmo Kurola /kok Johannes Leppänen /kesk

Jukka Mikkola /sd Riitta Prusti /sd Veijo Puhjo /va-r

Maija-Liisa Veteläinen /kesk.