Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

PeVM 2/1997 - K 5/1996
Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1995

K 5/1996

Eduskunta on 4 päivänä syyskuuta 1996 lähettänyt perustuslakivaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen toimenpiteistään vuonna 1995 antaman kertomuksen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muut pysyvät erikoisvaliokunnat kuin ulkoasiainvaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnon, jotka ovat tämän mietinnön liitteinä (LaVL 2/1997 vp, VaVL 4/1997 vp, HaVL 1/1997 vp, LiVL 2/1997 vp, MmVL 2/1997 vp, PuVL 2/1996 vp, SiVL 1/1997 vp, StVL 1/1997 vp, TaVL 2/1997 vp, TyVL 3/1997 vp ja YmVL 7/1996 vp). Ulkoasianvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (UaVM 20/1996 vp).

Perustuslakivaliokunta on saanut oikeusministeriöltä pyytämänsä lisäselvitykset ennakkoäänestyksestä, viittomakielestä ja ns. kaksoismandaatin kiellosta Euroopan parlamentin edustajain vaaleissa.

Kertomuksen valiokuntakäsittelyn tarkoitus

Hallituksen kertomuksen jaksossa ”I. Hallituksen toimenpiteet vuonna 1995 valtiopäiväpäätösten johdosta, 2. Muut toimenpiteet” selostetaan ministeriöittäin erilaisia eduskunnan kannanottoja ja niistä aiheutuneita hallituksen toimenpiteitä. Kunkin kannanoton kohdalla mainitaan myös se valtiopäiväasia, jonka yhteydessä näkemys on esitetty, ja asiaa käsitellyt erikoisvaliokunta.

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään 10/1981 vp edellyttänyt, että hallitus saattaa viipymättä ja viimeistään 10 vuoden kuluessa päätökseen eduskunnan lausumien käsittelyn tai perustellen ilmoittaa, ettei lausuma anna aihetta toimenpiteisiin (ks. myös PeVM 41/1977 vp). Valiokunta on sittemmin mietinnössään 5/1989 vp todennut kyseisen 10 vuoden ajan olevan nykyoloissa yleisesti ottaen liian pitkä. Valiokunta katsoi lisäksi, että pyrittäessä eduskunnan päätösten toteuttamisen tehostamiseksi lyhentämään tätä aikaa esimerkiksi 5 vuoteen, hallituksen tulee kertomuksessaan nimenomaisesti osoittaa ne asiat, joiden selostamista myöhemmissä kertomuksissa ei enää pidetä ajankohtaisena. Eduskunnan roolista valiokunta lausui: ”Hallituksen perustellessa asianmukaisesti tällaisen käsityksensä eduskunta voi kertomuksen käsittelyssä kiinnittää huomiota poistettavaksi ehdotettuihin asioihin ja tarvittaessa hyväksyä asiasta uuden lausuman.”

Hallituksen vuotuinen kertomus eduskunnalle on käsiteltävien asioiden joukossa sikäli erityisasemassa, että kertomus käsitellään valmistelevasti kahdessa valiokunnassa. Ulkoasiainvaliokunta käsittelee kertomuksen Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevin ja perustuslakivaliokunta muilta osin (VJ 46,3 ja 48,3 §).

Hallituksen kertomuksen valmisteluun perustuslakivaliokunnassa on monen vuoden ajan liittynyt sellainen käytäntö, että perustuslakivaliokunta on varannut muille pysyville erikoisvaliokunnille tilaisuuden antaa kertomuksesta lausunto toimialansa osalta. Silloin, kun erikoisvaliokunnat ovat tätä mahdollisuutta käyttäneet, ne ovat yleensä ottaneet lausunnoissaan tarkasteltavaksi aiheita, jotka ovat kulloinkin olleet syystä tai toisesta kiinnostavia. Lausuntojen yhteys itse käsiteltävään kertomukseen on parhaimmillaankin ollut lähinnä vähäinen.

Kertomuksen ja lausuntojen välisen yhteyden parantamiseksi perustuslakivaliokunta on viime vuosina todennut erikoisvaliokunnille osoitetussa kirjeessä lausuntomenettelyn tarkoituksena olevan, että valiokunnat erityisesti arvioivat toimialansa osalta kertomuksessa selostettuja eduskunnan toivomuksista ja lausumista johtuvia hallituksen toimenpiteitä ja myös sitä, ovatko aiemmat toivomukset ja lausumat edelleen tarpeellisia. Näin on pyritty siihen, että eduskunnan puolelta palataan vuosittain tarkastelemaan hallitukselle esitettyjä toivomuksia ja seurataan hallituksen niihin perustuvien toimien asianmukaisuutta ja riittävyyttä.

Nyt käsiteltävänä olevasta hallituksen kertomuksesta erikoisvaliokunnat ulkoasiainvaliokuntaa lukuun ottamatta määrättiin antamaan lausunto perustuslakivaliokunnalle eduskunnan päätöksellä. Lausuntomenettelyn tarkoitus on myös tällä kertaa ollut samanlainen kuin aikaisempina vuosina, mistä perustuslakivaliokunta erikseen ilmoitti erikoisvaliokunnille. Lähes kaikkien valiokuntien lausunnoissa onkin tällä kertaa pyritty arvioimaan eduskunnan toivomuksista ja lausumista johtuvia hallituksen toimenpiteitä, minkä lisäksi joissain lausunnoissa on käsitelty myös erityisteemoja.

Perustuslakivaliokunnan mietintöihin pohjautuvat kannanotot kertomuksessa

Lakialoitteen 22/1992 vp johdosta hyväksyttyyn lausumaan (s. 78) liittyvä toimenpideselostus on asianmukainen. Aiheeseen liittyy se, että eduskunta jälleen vuoden 1996 valtiopäivillä asetti tulevaisuusvaliokunnan. Tämä tilapäinen valiokunta on käsitellyt valtioneuvoston tulevaisuusselonteon Euroopan tulevaisuutta koskevaa osaa (VNS 3/1996 vp ”Suomi ja Euroopan tulevaisuus” ― TuVM 1/1997 vp).

Hallituksen vuotta 1988 koskevan kertomuksen (K 8/1989 vp) johdosta antamassaan mietinnössä 5/1990 vp perustuslakivaliokunta tarkasteli nyt käsiteltävänä olevassa kertomuksessa (s. 99) selostetuin tavoin kysymyksiä valtioneuvoston jäsenten esteellisyydestä, mukaan luettuna heidän osallistumisensa yhtiöiden ja julkisoikeudellisten laitosten hallintoon, sekä ministerivastuujärjestelmän uudistamisesta. Perustuslakeja on ensiksi mainittuun kysymykseen liittyen muutettu kertomusvuoden aikana kertomuksessa mainituin tavoin. Valiokunta yhtyy hallituksen käsitykseen, että aiempi kannanotto ei tältä osin anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Ministerivastuujärjestelmän kehittäminen puolestaan on yhdistetty arvioitavaksi valtiosäännön kokonaisuudistuksessa. Tämä toimintalinja on valiokunnan mielestä tässä vaiheessa riittävä eikä aiempi kannanotto siten anna aihetta erillisiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esityksen 234/1991 vp johdosta hyväksyttyyn lausumaan (s. 105) sisältyvät ensiksikin kohdat, jotka koskevat perusoikeusuudistusta ja valtiosääntöuudistuksen jatkamista tasavallan presidentin valtaoikeuksien parlamentarisoimiseksi. Perusoikeussäännösten kokonaisuudistus on tullut voimaan kertomusvuoden elokuun alusta lukien. Lähinnä eräitä tasavallan presidentin sisäpoliittisia valtaoikeuksia koskevaan hallituksen esitykseen 285/1994 vp sisältyvät lakiehdotukset tulivat hylätyiksi eduskunnassa kertomusvuoden aikana. Kertomusvuoden jälkeen valtioneuvosto on 18.1.1996 käynnistänyt valtiosäännön kokonaisuudistuksen asettamalla Perustuslaki 2000 -komitean. Näiden seikkojen johdosta valiokunta yhtyy hallituksen käsitykseen, että kyseiset lausumat eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Samassa yhteydessä eduskunnassa hyväksyttiin lausumia, jotka koskivat valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentin tulkintaa sekä hallituksen tulevaan toimintaan kohdistuvia vaatimuksia, ensi sijassa toimeentulon perusturvaan vaikuttavassa lainsäädäntökäytännössä mainitun perustuslainkohdan kannalta. Tämä perustuslainkohta on kuitenkin tullut kumotuksi perusoikeusuudistuksen yhteydessä, joten lausuma ei tältäkään osin anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Hallituksen esitykseen 14/1992 vp liitetyn lausuman (s. 106) johdosta esitetty toimenpideselostus on asianmukainen. Vaalilainsäädäntöä on kertomusvuonna uudistettu ennakkoäänestysjärjestelmän osalta kertomuksessa mainituin tavoin, minkä vuoksi hallitus on katsonut, ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Valiokunta, joka sinänsä yhtyy tähän hallituksen käsitykseen, on kiinnittänyt huomiota virkavastuuseen ja oikeusturvaan ennakkoäänestysjärjestelmässä. Tämän taustalla on ennen muuta se, että Posti- ja telelaitos muutettiin osakeyhtiöksi vuoden 1994 alusta, jolloin laitoksen virkamiehet siirtyivät yhtiön palvelukseen työsuhteisina. Lisäksi voimassa olevan lainsäädännön perusteella ennakkoäänestyksen järjestämisestä voivat vastata eräät muutkin tahot, kuten kunnat. Vuoden 1996 vaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olleisiin Suomen Posti Oy:n postikonttoreihin määrättiin vaalitoimitsijoiksi asianomaisen postin palveluksessa olevia henkilöitä. He olivat oikeudelliselta kannalta vaalilainsäädännössä tarkoitettuja vaaliviranomaisia ja toimivat näin ollen virkavastuulla. Oikeusministeriö on kertomusvuoden jälkeen asettanut vaalilakien yhtenäistämistoimikunnan, jonka työssä käsitellään myös ennakkoäänestyksen virkavastuu- ja oikeusturvakysymyksiä.

Hallituksen vuotta 1991 koskevan kertomuksen (K 8/1992 vp) johdosta antamassaan mietinnössä 4/1993 vp (ks. myös PeVM 5/1990 vp ja 5/1992 vp) valiokunta on kertomuksessa (s. 111) selostetuin tavoin käsitellyt valtionyhtiöiden ns. parlamentaarispohjaisten edustajien nimittämismenettelyä. Vuoden 1993 kertomuksesta antamassaan mietinnössä 15/1994 vp perustuslakivaliokunta katsoi kauppa- ja teollisuusministeriön silloisen ilmoituksen käytännön muuttumisesta vastaavan näitä valiokunnan aiempia kannanottoja. Tästä syystä asian käsittely hallituksen kertomuksessa ei valiokunnan mielestä enää ole tarpeen.

Hallituksen esitykseen 309/1993 vp liitetyssä lausumassa (s. 115) vaadittiin hallituksen selvittävän mahdollisimman nopeasti, miten viittomakieltä käyttävät saavat turvatun, tasavertaisen aseman muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa. Kertomuksen mukaan lausuman edellyttämien toimenpiteiden arviointi on vireillä oikeusministeriössä. Saadusta selvityksestä ilmenee, että ministeriö on kertomusvuoden jälkeen asettanut viittomakieltä käyttävien asemaa selvittävän työryhmän, jonka mietintö on jo lähetetty tiedoksi ja asianmukaisia toimenpiteitä varten asianomaisille ministeriöille ja muille viranomaisille. Valiokunnan käsityksen mukaan työryhmän mietinnön käytännön vaikutuksia tulee vielä arvioida eduskunnan lausumasta näkyvän tavoitteen kannalta.

Hallituksen vuotta 1992 koskevan kertomuksen (K 6/1993 vp) johdosta antamassaan mietinnössä 1/1994 vp valiokunta käsitteli lainvalmistelun tasoa. Valiokunnan mietintöön pohjautuvaan lausumaan liittyvä toimenpideselostus (s. 116) kertomuksessa osoittaa, että asiaan on kiinnitetty asianmukaista huomiota valtioneuvoston piirissä. Valtioneuvosto on kertomusvuoden jälkeen tehnyt periaatepäätöksen lainvalmistelun tason parantamisesta. Näistä syistä eduskunnan lausuma ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esityksen 248/1994 vp johdosta hyväksytty lausuma (s. 118) koskee selvitystä siitä, millä tavoin ja millaisin käytännön vaikutuksin esteet ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioimiselle ovat poistettavissa. Tästä asiasta valiokunta on kertomusvuoden jälkeen saanut edellyttämänsä selvityksen, joka on laadittu oikeusministeriössä ja työministeriössä. Tämän vuoksi lausuma ei enää anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esityksen 284/1994 vp perusteella hyväksyttyyn lausumaan (s. 118) liittyvä toimenpideselostus on asianmukainen. Valiokunta yhtyy hallituksen käsitykseen, ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esitykseen 297/1994 vp liitetyn lausuman (s. 119) mukaan ensimmäisiin Suomessa toimitettaviin Euroopan parlamentin edustajien vaaleihin mennessä tulee käytännön ratkaisuin tai tarvittaessa lainsäädäntötoimin pystyä estämään edustajien kaksoismandaatit. Samasta aiheesta hyväksyttiin eduskunnassa lausuma (s. 121) hallituksen esityksen 351/1994 vp käsittelyn yhteydessä. Tässä kysymyksessä on kertomuksessa todetun valmistelun pohjalta saatu kertomusvuoden jälkeen aikaan lainsäädäntö, joka kuitenkin on luonteeltaan väliaikainen.

Aihe siten säilyttää ajankohtaisuutensa. Saadun selvityksen mukaan Suomi on ottanut kaksoismandaatin kiellon esille EU:n hallitusten välisessä konferenssissa käsiteltäessä Euroopan parlamentin vaalimenettelyn yhdenmukaistamista. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että jos vuodelta 1976 oleva EU:n vaalisäädös, johon kaksoismandaatin kiellon estäminen muodollisesti perustuu, jäisi ennalleen, ei näytä olevan estettä muodostaa nykyinen kansallinen väliaikaisjärjestely pysyväksi.

Hallituksen esityksen 306/1994 vp johdosta hyväksyttyä lausumaa (s. 120) koskeva toimenpideselostus on asianmukainen. Valiokunta yhtyy hallituksen käsitykseen, ettei lausuma tässä vaiheessa aiheuta enempiä toimenpiteitä.

Hallituksen esitykseen 318/1994 vp liitetty lausuma (s. 120) koskee eduskunnan asianomaisten valiokuntien ja valtioneuvoston yhteistoimintaa Euroopan unionin asioissa. Asiaan kytketty toimenpideselostus on asianmukainen. Valiokunta korostaa, että tällaiset yhteistoimintakysymykset tulevat arvioitaviksi eduskunnan eri valiokunnissa jatkuvasti ja että tarpeen mukaan kanssakäymisen mahdollisiin ongelmakohtiin tulee puuttua yhteistoiminnassa.

Lakialoitteen 86/1994 vp johdosta eduskunta hyväksyi toivomuksen kuntien itsehallintoa koskevien hallitusmuodon säännösten ja tähän liittyvän valtion ja kuntien taloudellisten suhteiden perusteita koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Toivomukseen liittyvä toimenpideselostus on asianmukainen, eikä asia tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Erikoisvaliokuntien lausunnot

Perustuslakivaliokunta ei ole käsitellyt yksityiskohtaisesti erikoisvaliokunnilta saamiaan lausuntoja.

Valiokunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset huomautukset ja lausumat, jotka edellyttävät hallituksen toimenpiteitä tai ovat muutoin tarkoitetut hallituksen huomioon otettaviksi.


Valiokunta ehdottaa kunnioittaen,

että eduskunta saattaisi tämän mietinnön hallituksen tietoon.

Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997


Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ville Itälä /kok, varapuheenjohtaja Johannes Koskinen /sd, jäsenet Esko Helle /vas, Gunnar Jansson /r, Ulla Juurola /sd, Anneli Jäätteenmäki /kesk, Juha Korkeaoja /kesk, Valto Koski /sd, Heikki Koskinen /kok, Jorma Kukkonen /sd, Osmo Kurola /kok, Paavo Nikula /vihr, Riitta Prusti /sd ja Veijo Puhjo /va-r sekä varajäsen Jouko Jääskeläinen /skl.


Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.