Siirry mietintöön
PeVM 18/1994 - HE 351/1994
Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 18 hallituksen esityksestä laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista
Eduskunta on 13 päivänä tammikuuta 1995 lähettänyt perustuslakivaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 351.
Valiokunta on tässä yhteydessä ottanut käsiteltäväksi myös eduskunnan 29 päivänä marraskuuta 1994 valiokuntaan lähettämän ed. Janssonin lakialoitteen n:o 89 laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina hallitusneuvos Jarmo Törneblom oikeusministeriöstä, eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen, suurlähettiläs Antti Satuli ja hallintoneuvos Lauri Tarasti.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista.
EU:hun liittymisestä tehdyn sopimuksen mukaan Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin 16 edustajaa. Vaalit, joihin voitaisiin osallistua myös ennakkoon, toimitettaisiin joka viides vuosi EU:n neuvoston päättämään ajanjaksoon sattuvana sunnuntaina kesäkuussa. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus määräytyisivät kansanedustajien vaaleista voimassa olevien säännösten mukaisesti sillä lisäyksellä, että myös Suomessa asuvat EU:n kansalaiset voisivat olla äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia. Valtioneuvoston jäsenet, valtakunnan eräiden korkeimpien virkojen ja tointen haltijat sekä EY:n ja sen yhteydessä toimivien eräiden muiden yhteisöjen viran- ja toimenhaltijat eivät voisi olla edustajina Euroopan parlamentissa. Kukaan ei saisi samoissa Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa äänestää eikä olla ehdokkaana useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.
Ehdokkaat asetettaisiin joko vaalialueittain, joita olisi neljä, tai valtakunnallisesti. Ehdokkaita voisivat asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset. Vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa sama henkilö saisi olla ehdokkaana vain yhdellä vaalialueella, jolla kunkin puoleen tai muun ryhmän ehdokkaiden enimmäismäärä olisi kahdeksan. Valtakunnallisessa ehdokasasettelussa samat yhteensä enintään 16 ehdokasta olisivat ehdokkaina kaikilla vaalialueilla, joilla puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on ehdokkaita. Vaaliliitoissa tulisi olla samat puolueet kullakin vaalialueella, jolla nämä puolueet asettavat ehdokkaita.
Vaalien tulos määräytyisi siten, että edustajanpaikat jaettaisiin puolueiden, vaaliliittojen, yhteislistojen ja valitsijayhdistysten kesken niiden koko maassa yhteensä saamien äänimäärien mukaan noudattaen meillä vaaleissa yleisesti käytettävää d'Hondtin laskentamenetelmää. Vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa paikat jakautuisivat vaalialueille Hare-Niemeyerin menetelmää käyttäen eli samassa suhteessa kuin asianomaisen puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaille koko maassa annetut äänet jakautuvat vaalialueiden kesken. Kultakin vaalialueelta, jolta puolue, vaaliliitto tai yhteislista saisi useampia edustajia, edustajat valittaisiin heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Valtakunnallisessa ehdokasasettelussa edustajanpaikat jaettaisiin puolueiden, vaaliliittojen ja yhteislistojen sisäisesti sen ehdokkaiden kaikilla vaalialueilla yhteensä saamien henkilökohtaisten äänimäärien suuruuden mukaisessa järjestyksessä.
Ensimmäiset suorat kansanvaalit edustajien valitsemiseksi Suomesta Euroopan parlamenttiin on Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaalista eduskunnassa annetulla lailla säädetty toimitettaviksi kunnallisvaalien yhteydessä 20 päivänä lokakuuta 1996. Laissa tarkoitetut säännökset sisältyvät nyt ehdotettuun lakiin.
Ehdotettu laki, joka liittyy Suomen jäsenyyteen EU:ssa, on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Esityksen säätämisjärjestysperustelujen mukaan lakiin sisältyy perustuslaista poikkeavia säännöksiä äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden myöntämisestä unionin kansalaisuuden omaaville ulkomaalaisille, minkä vuoksi lakiehdotus on käsiteltävä supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
Aloitteessa ehdotetaan, että laki Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista muotoillaan niin, että yksi 16 edustajasta valitaan Ahvenanmaalta, joka muodostaisi vaaleissa yhden vaalipiirin eikä sisältyisi maan vaalialuejakoon.
Esityksen mukaan Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleissa koko maa tavallaan muodostaa yhden vaalipiirin, koska edustajanpaikat jaettaisiin puolueiden, vaaliliittojen, yhteislistojen ja valitsijayhdistysten kesken niiden koko maassa saamien äänimäärien mukaan. Näin on pyritty varmistumaan puolueiden ja muiden vaaleissa esiintyvien ryhmittymien keskinäisen suhteellisuuden toteutumisesta. Euroopan parlamentin vaalijärjestelmässä keskeisessä asemassa olevaan suhteellisuustavoitteeseen esityksessä on Suomen maantieteellisten olojen johdosta kytketty tasapuolisen alueellisen edustuksen näkökohtia. Tässä tarkoituksessa maa jaettaisiin ehdokkaiden asettamiseksi ja valitsemiseksi neljään vaalialueeseen. Esityksen perustelujen mukaan ehdokkaat asetettaisiin pääsääntöisesti vaalialueittain. Ehdokkaiden asettaminen noudattelisi eduskuntavaalien järjestelyjä niine välttämättömine eroavuuksineen, jotka johtuvat vaalialueittaisen ja valtakunnallisen ehdokasasettelun vaihtoehtoisuudesta.
Valiokunnan käsityksen mukaan edellä mainitut Euroopan parlamentin vaaleissa noudatettavat vaalijärjestelmän perusteita koskevat, esityksessä omaksutut ratkaisut ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Ehdotettu vaalijärjestelmä merkitsee kuitenkin yhdessä suhteessa huomattavaa poikkeusta meillä yleensä noudatetusta selkeän yksinkertaisesta vaalijärjestelmästä, sillä vaihtoehtoinen ehdokasasettelu on monimutkainen, hämärtää vaalin selkeyttä ja lisää vaalikustannuksia, vaalimainontakulut mukaan luettuina.
Suomen kansalaisten osalta äänioikeus ja pääsääntöisesti myös vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa määräytyisi, kuten onkin asianmukaista, samojen perusteiden mukaan kuin muissa yleisissä vaaleissa. Unionisopimuksen 8 b (2) artiklan johdosta Suomessa asuvalla muulla unionin kansalaisella tulee olla äänioikeus ja vaalikelpoisuus näissä vaaleissa samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaisilla. Hallituksen esitys sisältää tämän vaatimuksen toteuttamiseksi tarpeelliset säännökset.
Euroopan parlamentin vaalit toimitetaan jäsenvaltioissa viisivuotiskausittain sinä torstaista sunnuntaihin kesäkuussa ulottuvana ajanjaksona, jonka neuvosto päättää. Suomessa vaalit toimitettaisiin meillä totuttuun tapaan äänestysalueissa sunnuntaipäivänä, ja ennakkoäänestysmahdollisuus olisi käytössä. Vaalien tulos määräytyisi puolueiden ja muiden ryhmittymien kesken yleisissä vaaleissa noudatettavana olevan d'Hondtin laskentamenetelmän mukaisesti. Kunkin puolueen ja muun ryhmittymän sisäisesti edustajanpaikkojen jakautumisen määräävä peruste eroaisi sen mukaan, onko ehdokkaat asetettu vaalialueittain vai valtakunnallisesti. ― Valiokunnan mielestä esityksen ehdotukset vaalimenettelystä ja vaalien tuloksen laskentatavasta ovat tarkoituksenmukaisia.
Edellä esitettyyn viitaten valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Valiokunta on kuitenkin muuttanut 15 §:n 2 momenttia siten, että vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa puolueen, vaaliliiton ja yhteislistan ehdokkaiden suurin määrä kaikilla vaalialueilla yhteensä saisi olla enintään 16 kuten valtakunnallisessakin ehdokasasettelussa. Valiokunnan käsityksen mukaan tällainen muutos on omiaan lisäämään valtakunnallisen ehdokasasettelun houkuttelevuutta, mikä on perusteltua vaalijärjestelmän selkeyden kannalta.
Valiokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen ennakoida ja seurata vaalijärjestelmän käytännön toimivuutta muun muassa ehdokasasettelun osalta.
Esityksen perustelujen mukaan ulkomaalaisen äänioikeus ja vaalikelpoisuus vaativat lain käsittelemistä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Näiden oikeuksien myöntämistä EU:n kansalaisille on edellytetty unionisopimuksessa. EU:n perustamissopimukset on Suomen EU:n jäsenyyden myötä saatettu meillä voimaan perustuslain mukaisessa järjestyksessä (PeVL 14/1994 vp). Esityksessä mainittu seikka ei näin ollen enää ole merkityksellinen lakiehdotuksen käsittelyjärjestyksen kannalta. Koska muutakaan vaikeutettua säätämisjärjestystä vaativaa syytä ei ole, valiokunta on muuttanut lakiehdotuksen johtolausetta.
Koska valiokunta on hyväksynyt lain, hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen pohjalta valiokunta ehdottaa lakialoitteen hylättäväksi.
Hyväksyessään hallituksen esityksen n:o 297 pohjalta säännökset siirtymävaiheessa Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaalista eduskunnassa eduskunta samalla hyväksyi perustuslakivaliokunnan mietinnön (PeVM 8/1994 vp) pohjalta seuraavan perustelulausuman: "Eduskunta edellyttää, että ensimmäisiin Suomessa toimitettaviin Euroopan parlamentin edustajien vaaleihin mennessä tulee käytännön ratkaisuin pystyä estämään edustajien kaksoismandaatit. Tarvittaessa asia on hoidettava lainsäädäntötoimin."
Siirtymävaiheen lainsäädäntöön sisältyy tilapäisesti voimassa oleva varamiesjärjestelmä. Sen mukaan Euroopan parlamentin jäseneksi valitun Suomen eduskunnan jäsenen tilalle eduskuntatyöhön tulee varamies siksi ajaksi, jonka asianomainen toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Valiokunta piti tätä järjestelyä tarkoituksenmukaisena, koska kummankin mainitun tehtävän asianmukainen hoitaminen yhtaikaa on käytännössä mahdotonta. Valiokunnan käsityksen mukaan kaksoisjäsenyyden estämiseen on väistämättä pyrittävä myös Euroopan parlamentin jäsenten vaaleja koskevassa pysyvässä kansallisessa lainsäädännössä. Samalla on tähdennettävä, että kaksoisjäsenyyden kiellon tulee jäädä erilliseksi rajoitetuksi poikkeukseksi siitä yleisestä periaatteesta, että vaaleissa valitut kansanedustajat voivat hoitaa edustajantointaan muista tehtävistä, kuten valtioneuvoston tai kunnanvaltuuston jäsenyydestä huolimatta.
Valiokunta edellyttää hallituksen välittömästi käynnistävän käsiteltävänä olevaa esitystä täydentävän sellaisen lainsäädännön valmistelun, joka estää sen, että eduskuntaan valittu kansanedustaja toimisi samanaikaisesti Euroopan parlamentin jäsenenä. Valmistelussa on erityisesti arvioitava vuodelta 1976 olevan EU:n vaalisäädöksen nykyistä todellista merkitystä ja sitä, onko kansallinen lainsäädäntö mainitusta kysymyksestä asianmukaista toteuttaa perustuslain vai poikkeuslain tasolla. Asiasta on viipymättä annettava esitys seuraavissa vaaleissa valittavalle eduskunnalle. Välttämättömänä tavoitteena on saada täydentävät säännökset voimaan hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä Euroopan parlamentin jäsenten suoria vaaleja.
Perustuslakivaliokunta ehdottaa kunnioittaen,
että hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus hyväksyttäisiin muutoin sellaisenaan paitsi johtolause ja 15 §:n 2 mom. näin kuuluvina:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti (poist.) säädetään:
Vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa sama henkilö saa olla ehdokkaana ainoastaan yhdellä vaalialueella. Puolueella, vaaliliitolla ja yhteislistalla saa olla kullakin vaalialueella enintään kahdeksan ehdokasta, kuitenkin siten, että ehdokkaita saa kaikilla vaalialueilla yhteensä olla enintään 16. Jos puolueet yhtyvät jollakin vaalialueella vaaliliitoksi, vastaava vaaliliitto on solmittava kaikilla vaalialueilla, joilla näillä puolueilla on ehdokkaita.
Edelleen perustuslakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakialoitteeseen n:o 89 sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1995
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa varapuheenjohtaja Alho, jäsenet Koskinen, Laine, J. Leppänen, Moilanen, Mölsä, Nikula, Varpasuo, Viljanen, Vuoristo, Vähänäkki ja Väistö sekä varajäsen Helle (osittain).