K 9/1993

Eduskunta on 17 päivänä syyskuuta 1993 lähettänyt perustuslakivaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksen toiminnastaan vuonna 1992.

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman, apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen, apulaisoikeusasiamiehen varamies, kansliapäällikkö Riitta-Leena Paunio, vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen ja nuorempi oikeusasiamiehensihteeri Mirja Tamminen eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja professori Allan Rosas.

Kertomukseen sisältyvässä puheenvuorossaan oikeusasiamies tarkastelee syyttäjälaitosta hahmotellen havaitsemiensa puutteiden pohjalta sen yleisiä kehittämistarpeita. Oikeusasiamies on vielä kertomuksen antamisen jälkeen kiirehtinyt syyttäjäorganisaation kokonaisuudistusta. Valiokunta toteaa, että oikeusministeriö on vuonna 1994 asettanut toimikunnan laatimaan ehdotuksen syyttäjälaitoksen ylimmän tason ja väliasteen uudistamisesta. Valtioneuvoston oikeuskansleri oli tehnyt tästä esityksen valtioneuvostolle syyskuussa 1993.

Valiokunnan huomiota on kertomuksen käsittelyn yhteydessä kiinnitetty siihen, että muissa pohjoismaissa kanteluille on asetettu vanhentumisaika. Ruotsissa se on kaksi vuotta, Norjassa ja Tanskassa yksi vuosi. Myös monissa muissa maissa on voimassa vastaavanlaisia säännöksiä. Euroopan parlamentin nimeämä oikeusasiamies tulee noudattamaan toiminnassaan niin ikään kahden vuoden vanhentumisaikaa. Tässä yhteydessä voidaan myös mainita, että Euroopan ihmisoikeustoimikunta voi ottaa asian käsiteltäväkseen kuuden kuukauden kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä.

Valiokunnan käsityksen mukaan Suomessakin voitaisiin muun muassa virkarikosten vanhentumissäännösten näkökulmasta harkita vanhentumisajan asettamista kantelujen tutkimiselle. Vanhentumisajan alkaminen tulisi kytkeä sen lopullisen päätöksen tekemiseen, jolla ratkaistusta kysymyksestä on kanneltu. Vanhentumisajasta ei kuitenkaan pitäisi tehdä ehdotonta kantelun käsittelemisen edellytystä sillä tavoin, että "liian myöhään" tehtyä kantelua ei saisi käsitellä. Vanhentumisaika muodostuisi näin ollen perusteeksi jättää kantelu tutkimatta, jollei olisi erityisiä syitä kantelun tutkimiseen.

Käsiteltyään asian perustuslakivaliokunta, joka ei ole havainnut aihetta tehdä huomautuksia kertomuksen johdosta, ehdottaa kunnioittaen,

että tämä mietintö lähetettäisiin sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle että hallitukselle myös valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon saatettavaksi.

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1994

---

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Niinistö, varapuheenjohtaja Alho sekä jäsenet Kaarilahti, Koskinen, Laine, M. Laukkanen, J. Leppänen, Moilanen, Mölsä, Nikula, Vuoristo ja Väistö.

---