Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyljetuotteiden kaupasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 103/2019 vp ): Asia on saapunut maa- ja metsätalousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• lainsäädäntöneuvos  Pekka  Kemppainen  - maa- ja metsätalousministeriö
• neuvotteleva virkamies  Heikki  Lehtinen  - maa- ja metsätalousministeriö
• erikoistutkija  Mervi  Kunnasranta  - Luonnonvarakeskus
• riistapäällikkö  Mikko  Toivola  - Suomen riistakeskus
• toimitusjohtaja  Kim  Jordas  - Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry
• järjestöpäällikkö  Teemu  Simenius  - Suomen Metsästäjäliitto

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• ympäristöministeriö
• Kalatalouden Keskusliitto
• Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

• oikeusministeriö
• WWF Suomi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki hyljetuotteiden kaupasta sekä muutettavaksi riistan kauppaa koskevaa metsästyslain säännöstä. 

Eduskunta on vuonna 2014 hyväksynyt lain hyljetuotteiden kaupasta ja sen yhteydessä lain metsästyslain riistan kauppaa koskevan pykälän muuttamisesta. Tasavallan presidentti on vahvistanut lait, mutta ne eivät ole vielä tulleet voimaan. Esityksen mukaan nämä aiemmin hyväksytyt lait kumottaisiin. 

Hyljetuotteista annetussa laissa ei enää säädettäisi Suomen riistakeskuksesta Euroopan unionin lainsäädännössä tarkoitettuna tunnustettuna toimielimenä. Metsästyslain riistan kauppaa koskevaan pykälään lisättäisiin viittaussäännökset hyljetuotteiden kauppaa koskevaan voimassa olevaan lainsäädäntöön. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 

Yleistä

Valiokunta toteaa, että hyljetuotteiden markkinoille saattaminen Euroopan unionissa on tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kielletty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1007/2009. Sääntely koskee Suomessa itämerennorppaa, kirjohyljettä ja hallia. Hyljetuotteilla tarkoitetaan kaikkia hylkeistä saatuja tuotteita, muun muassa lihaa, öljyä, hylkeenrasvaa ja turkisnahkoja. 

Asetus koskee kaupallisesta ja laajamittaisesta pyynnistä peräisin olevia hyljetuotteita. Inuiitti- ja muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta hylkeenpyynnistä peräisin olevien tuotteiden kauppa on sen sijaan sallittu. Alun perin asetuksella sallittiin myös sellainen pyynti, jota harjoitettiin ainoastaan meren luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin vuoksi. 

Asetusta kuitenkin muutettiin lokakuussa 2015 voimaan tulleella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1775. Muutoksen syynä oli Maailman kauppajärjestön (WTO) riitojenratkaisuelimen suositus, jonka pohjalta asetuksesta poistettiin meren luonnonvarojen kestävään hallinnointiin liittyvä poikkeus, koska sitä pidettiin käytännössä vaikeana erottaa laajasta, pääasiassa kaupallisista syistä harjoitettavasta pyynnistä. Tämän muutoksen jälkeen hyljetuotteiden saattaminen markkinoille on ollut sallittua ainoastaan silloin, kun tuotteet ovat peräisin inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta pyynnistä, edellyttäen kuitenkin lisäksi, että kaikki asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Asetuksen (EY) N:o 1007/2009 2 artiklan 4 a alakohdan mukaan muilla alkuperäisyhteisöillä tarkoitetaan ”itsenäisissä maissa asuvia yhteisöjä, joita pidetään alkuperäiskansana, koska ne polveutuvat väestöstä, joka on asuttanut maata tai maantieteellistä aluetta, johon maa kuuluu, valloitusretkien tai siirtomaavallan aikana taikka nykyisten valtionrajojen määrittämisen hetkellä, ja jotka edelleen ylläpitävät joitakin tai kaikkia omia sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia rakenteitaan niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta”. Asetuksen 3 artiklan mukaan tällaisen alkuperäisyhteisön harjoittamasta pyynnistä peräisin olevat hyljetuotteet voidaan saattaa markkinoille edellyttäen muun muassa, että kyseessä on yhteisön perinteisesti harjoittama pyynti, että pyyntiä harjoitetaan yhteisön toimeentuloa varten ja että pyynnissä otetaan asianmukaisella tavalla huomioon eläinten hyvinvointi, kiinnittäen samalla huomiota yhteisön elämäntapaan ja pyynnin tarkoituksena olevaan toimeentulon hankkimiseen.  

Kansallinen sääntely

Valiokunta toteaa, että hyljetuotteiden kaupasta annetussa laissa (904/2014) säädetään EU-lainsäädännön täytäntöön panemisen kannalta tarpeellisista asioista. Lain 2 §:n mukaan tunnustettuna toimielimenä Suomessa toimii Suomen riistakeskus. Koska Suomessa ei ole hylkeenpyyntiä harjoittavia alkuperäisyhteisöjä, riistakeskuksen tehtäväksi on ennen asetuksen muutosta säädetty todistusten myöntäminen sen osoittamiseksi, että hyljetuote on peräisin meren luonnonvarojen kestävään hallinnointiin liittyvästä hylkeenpyynnistä. Lain 2 §:n mukaan Suomen riistakeskus toimii myös toimivaltaisena viranomaisena, joka todentaa kolmansista maista tuotuja hyljetuotteita koskevat todistukset sekä säilyttää jäljennökset Suomessa harjoitetun hylkeenpyynnin tuotteiden todistuksista. 

EU-lainsäädännön perusteella tunnustetun toimielimen on pitänyt osoittaa täyttävänsä sille säädetyt vaatimukset ja pyytää komissiolta sisällyttämistä tunnustettujen toimielinten luetteloon. Tämän johdosta hyljetuotteiden kaupasta annetun lain voimaantuloajankohta on sidottu siihen, milloin komissio hyväksyisi Suomen riistakeskuksen tunnustetuksi toimielimeksi. Metsästyslain muutoksella lain 43:ään on lisätty itämerennorppa, kirjohylje ja halli sekä niistä valmistettujen tuotteiden osalta viittaus asiaa koskeviin EU-asetuksiin sekä hyljetuotteiden kaupasta annettuun lakiin. Myös metsästyslain muutoksen voimaantulo on jätetty erikseen myöhemmin säädettävään ajankohtaan vastaavasti kuin edellä mainittu hyljetuotteiden kaupasta annettu laki. Ennen lakien voimaantuloa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1007/2009 on kuitenkin muutettu edellä kuvatulla tavalla. Tämän johdosta näitä aiemmin vahvistettuja lakeja on muutettava. 

Hyljetuotteiden kauppa ja hyljekannat

Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa hallituksen esityksessä ehdotettujen muutosten olevan lähinnä teknisluonteisia ja sinänsä perusteltuja. Valiokunta pitää kuitenkin nykyistä hyljetuotteiden kaupan kieltävää EU-sääntelyä erittäin ongelmallisena Suomen kannalta. Nykyinen kauppakielto estää suomalaisten hyljetuotteiden hyödyntämisen muuten kuin pyytäjän omassa taloudessa ja johtaa osaltaan siihen, että arvokas ja historiallisesti merkittävä riistalaji nähdään haittaeläimenä. Mikäli hyljetuotteita ei voida kaupallisesti hyödyntää siltä osin kuin ne ylittävät oman talouden tarpeet, johtaa se eettisesti ongelmalliseen tilanteeseen, joka on ristiriidassa maamme metsästyskulttuurin kanssa, johon kuuluu perinteisesti saaliin talteenotto ja hyödyntäminen sekä riistaeläimen kunnioittaminen. 

Valiokunta painottaa, että merihylkeet ovat riistalajeja, joiden kestävä käyttö arvostettuina luonnonvaroina edistää osaltaan hylje-kalastuskonfliktin lieventämistä ja hyljekantojen hoitoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hylkeistä kalankasvatukselle aiheutuneet vahingot olivat vuonna 2017 kalamäärinä yhteensä 171 000 kg. Vahinkojen arvoksi koko merialueella arvioitiin 930 000 euroa, ja noin 90 prosenttia tappiosta aiheutui hylkeiden tappamista kaloista. Vuonna 2017 merialueella kaupallisesti kalastaneesta 1 293 toimijasta vajaa kolmannes ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Vahinkojen määrän arvioitiin olleen 90 tonnia vuonna 2017. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoja on kaudella 2014—2020 voitu käyttää rauhoitettujen eläinten kalansaaliille aiheuttamien vahinkojen kompensointiin. Tämä koskee kuitenkin vain ammattikalastajien saalisvahinkoja eikä kata pyydyksille aiheutettuja vahinkoja tai muita kalastukselle syntyviä mahdollisia haittoja (esimerkiksi kalastusstrategioiden tai kalojen käyttäytymisen muutokset). Korvauksia ei makseta myöskään kalankasvatukselle aiheutuneista vahingoista.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hylkeiden mahdolliseen vaikutukseen uhanalalisiin kalakantoihin. Hylkeiden kasvavat kannat ovat heikentäneet turskakantoja muun muassa loistartuntojen seurauksena. Hylkeillä on todennäköisesti haitallinen vaikutus myös tärkeisiin ja monissa tapauksissa heikkoihin lohi- ja meritaimenkantoihin. Lohen nousun aikaan tehdyssä tutkimuksessa hallin on havaittu saalistavan lohta ja taimenta Perämerellä. Hylkeiden kokonaisvaikutuksia taloudellisesti arvokkaisiin kalakantoihin on vaikea selvittää ja tulokset ovat osittain ristiriitaisia. Hylkeiden, minkkien, saukkojen ja merilintujen on kuitenkin erään arvion (Hanson ym. 2018 Competition for the fish — fish extraction from the Baltic Sea by humans, aquatic mammals and birds) mukaan arvioitu saalistavan kalaa 2—3 kertaa niin paljon kuin rannikkokalastajat saivat saalista. Kaupallisille kalastajille tehdyn mielipidekyselyn mukaan hylkeet ja merimetsot ovat vakava uhka kalastukselle Itämerellä. Kalastajat katsovat, että hylkeet ja merimetsot aiheuttavat usein vakavia ongelmia koko elinkeinon jatkuvuudelle. 

Valiokunta toteaa, että valtioneuvosto on saadun selvityksen mukaan raportoinut kirjallisesti ja suullisesti EU:n komissiolle ja jäsenvaltioille hyljetuotteiden kaupan kieltävän lainsäädännön haitallisista vaikutuksista kalavaroille, kalastukselle, metsästykselle sekä metsästyskulttuurille. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto jatkaa vaikuttamista EU-sääntelyn muuttamiseksi kaikin käytettävissä olevin keinoin yksin ja yhdessä erityisesti Itämeren muiden jäsenmaiden kanssa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n hyljetuoteasetuksen myötä lamaantunutta kiinnostusta hylkeenmetsästykseen elvytetään kansallisin toimenpitein, kuten ottamalla hallitusohjelman mukaisesti käyttöön korvaus vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuviin kuluihin. Esimerkiksi hallin metsästyksessä kiintiö on usean vuoden ajan ollut 1 050 eläintä, mutta kiintiön käyttöaste on vuosina 2010—2019 ollut vain 13—45 prosenttia vuosittain.  

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena painottaen kuitenkin edellä esiin tuomiaan asiaan liittyviä näkökohtia. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. 

Maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 103/2019 vp sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen. 

Helsingissä 25.3.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Anne  Kalmari  /kesk   

varapuheenjohtaja  Ritva  Elomaa  /ps   

jäsen  Seppo  Eskelinen  /sd   

jäsen  Mikko  Lundén  /ps   

jäsen  Jari  Myllykoski  /vas   

jäsen  Anders  Norrback  /r   

jäsen  Raimo  Piirainen  /sd   

jäsen  Jenni  Pitko  /vihr   

jäsen  Piritta  Rantanen  /sd   

jäsen  Mikko  Savola  /kesk   

jäsen  Jenna  Simula  /ps   

varajäsen  Marko  Asell  /sd   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

istuntoasiainneuvos  Miika  Suves  /