Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

MmVM 4/2005 vp - HE 65/2005 vp
Hallituksen esitys laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 24 päivänä toukokuuta 2005 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeik­si kiinteistönmuodostamislain ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta ( HE 65/2005 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen , maa- ja metsätalousministeriö
  • ylijohtaja Pauli Karvinen , Maanmittauslaitos
  • käräjätuomari Markku Markkula , Mikkelin käräjäoikeus
  • johtaja Markku Tornberg , Maa- ja metsäta­loustuottajain Keskusliitto ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • oikeusministeriö
  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • ympäristöministeriö
  • Teknillinen korkeakoulu
  • Suomen Kuntaliitto
  • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC
  • Kalatalouden Keskusliitto
  • Maanomistajain Liitto ry
  • Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistönmuodostamislakia ja eräistä naapuruussuhteista annettua lakia.

Kiinteistönmuodostamislakia ehdotetaan muutettavaksi uusjakoja koskevilta osin siten, että jakoperusteesta poikkeamista koskevia säännöksiä väljennettäisiin ja hankeuusjakojen suorittamiselle säädettäisiin perinteisten uusjakojen suorittamisen edellytyksistä poikkeavat edellytykset. Rasitteiden ja kulkuyhteyttä koskevien oikeuksien järjestelymahdollisuuksia ehdotetaan laajennettaviksi. Kiinteistötoimituksessa tehtyjä päätöksiä koskevia muutoksenhakusäännöksiä esitetään täydennettäviksi. Toimituksen osittainen rekisteröinti ja täytäntöönpano lainvoiman saaneelta osin tulisi mahdolliseksi muutoksenhausta huolimatta.

Eräistä naapuruussuhteista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi kiinteistötoimitusten ulkopuolella tapahtuvaa kiinteistöjen rajojen aukaisemista koskevat säännökset.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Esityksestä käy ilmi, että kiinteistöjen muodostamista koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus toteutettiin vuoden 1997 alusta lukien, jolloin tulivat voimaan kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) ja useat muut kiinteistönmuodostamiseen liittyvät lait ja lakien muutokset. Kiinteistönmuodostamislakiin on sen voimaantulon jälkeen tehty joitakin muutoksia ja lisäyksiä, joista osa on johtunut muun lainsäädännön muuttumisesta, erityisesti uuden maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) voimaantulosta ja siihen tehdyistä muutoksista, osa puolestaan kiinteistönmuodostamiseen liittyvistä tekijöistä, kuten kiinteistöjärjestelmän perusparannuksesta johtuvista seikoista ja uuden tekniikan käyttöönoton tehostamisesta.

Esityksen perusteluissa on myös todettu, että kokonaisuutena arvioiden uudistettu kiinteistönmuodostamislainsäädäntö on toiminut hyvin eikä tarvetta merkittäviin periaatteellisiin lainmuutoksiin ole tullut esille. Kiinteistönmuodostamislaissa otettiin käyttöön eräitä uusia menettelyjä, joita aikaisempaan jakolainsäädäntöön ei ensinkään sisältynyt. Merkittävimpiä tällaisista ovat kiinteistöjen kokonaisarvoihin perustuvat jaot ja tilusjärjestelyt. Ne otettiin käyttöön ennestään käytössä olleiden menetelmien ohella ja varovaisuuden vuoksi tällaisten uusien menettelyjen käytön edellytykset säädettiin jokseenkin tiukoiksi. Niistä saatujen varsin myönteisten kokemusten perusteella esityksessä on katsottu, että on tarkoituksenmukaista laajentaa uusien menettelyjen käyttöä väljentämällä niiden käytön edellytyksiä. Esityksessä ehdotetaankin kokonaisarvoperiaatteen soveltamisen edellytyksiä uusjaoissa väljennettäviksi nykyisestään periaatteesta saatujen hyvien kokemusten perusteella.

Valiokunnalle toimitetusta selvityksestä on käynyt ilmi, että kokonaisarvoihin perustuva jakotapa sisällytettiin kiinteistönmuodostamislakiin, koska maapohjan jakautumista jakoperusteen mukaisesti jyvitysarvoihin perustuen ei pidetty enää niin ensiarvoisen tärkeänä kuin se aikaisemmin oli ollut. Muiden omaisuusosien (rakennukset, puusto, rakennusmaan erityisarvo) arvot suhteessa maapohjan (tilusten) arvoon olivat myös merkittävästi kohonneet, mikä aiheutti rahamääräisten tilikorvausten huomattavaa nousua jakojen yhteydessä.

Halkominen kokonaisarvojen perusteella tuli melko pian suosituksi jakomuodoksi asianosaisten keskuudessa, minkä vuoksi kokonaisarvoihin perustuva toimitustapa tehtiin mahdolliseksi myös uusjaossa kiinteistönmuodostamislain muutoksella (273/1998). Uusjakojen osalta, varsinkin halkomisuusjakojen, on myös saatu myönteisiä kokemuksia kokonaisarvoperusteisista toimituksista. Toisaalta valiokunnan saamasta selvityksestä on käynyt ilmi, että on huomattava määrä sellaisia jakoja ja tilusjärjestelytoimituksia, joissa tilusten jyvitysarvoihin perustuva toimitustapa johtaa asianosaisten kannalta oikeudenmukaisempaan lopputulokseen.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta pitää tarpeellisena sen selvittämistä, miten kiinteistönmuodostamislakia tulisi vastaisuudessa tarkistaa, jotta kokonaisarvoon ja tilusten jyvitykseen perustuvat toimitustavat olisivat lähtökohtaisesti tasavertaisia. Lakiin tulisi tarkistuksen yhteydessä lisäksi sisällyttää säännökset niistä perusteista, joilla toimitustapa kussakin yksittäistapauksessa tulisi valittavaksi. Samalla tulisi myös harkita kokonaisarvon käytön laajentamista koskemaan muita kiinteistötoimituksia.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää edellä esitetyin huomautuksin esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
243 §.

Muutettavaksi ehdotettuun 2 momenttiin sisältyy säännökset asioista, joissa maaoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on vain puheenjohtaja. Valiokunta toteaa, että 31.12.2005 voimaan tulevaan lakiin kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta (670/2005), sisältyy 278 a §, jonka mukaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu hakemus menetetyn määräajan palauttamiseksi tehdään maaoikeudelle, jos hakemus koskee määräajan palauttamista muutoksen hakemiseksi toimituksessa tehtyyn ratkaisuun. Valiokunta katsoo, että tuolloin kyse on puhtaasti prosessuaalisesta ratkaisusta, joka ei edellytä istuntokäsittelyä eikä maanmittausalan syvempää asiantuntemusta. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa momenttiin lisättäväksi myös viittauksen 278 a §:ään.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 243 § muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus).

Valiokunnan muutosehdotus

243 §


Maaoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on vain puheenjohtaja:

1) kun kysymys on 232 §:n 3 momentissa, 235 tai 254—258 §:ssä tarkoitetusta tai muusta niihin rinnastettavasta käsittelyn valmistelemista tarkoittavasta toimenpiteestä taikka 7 §:n 2 momentissa, 194 a §:n 2 momentissa, 240 tai 264 §:ssä, 265 §:n 1 tai 3 momentissa, (poist.) 275 §:n 2 momentissa taikka 278 a §:ssä tarkoitetusta asiasta:



Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Sirkka-Liisa Anttila /kesk
vpj. Harry Wallin /sd
jäs. Nils-Anders Granvik /r
Pertti Hemmilä /kok
Matti Kauppila /vas
Esko Kiviranta /kesk
Katri Komi /kesk
Risto Kuisma /sd
Lauri Kähkönen /sd
Esa Lahtela /sd
Minna Lintonen /sd
Eero Lämsä /kesk
Reijo Paajanen /kok
Erkki Pulliainen /vihr
Pekka Vilkuna /kesk
Lasse Virén /kok
vjäs. Klaus Pentti /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.