Siirry mietintöön
MmVM 11/2002 vp -
HE
68/2002 vp
Hallituksen esitys laiksi metsästyslain muuttamisesta
Vireilletulo
Eduskunta on 21 päivänä toukokuuta 2002 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi metsästyslain muuttamisesta ( HE 68/2002 vp ).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- osastopäällikkö Seppo Havu , apulaisosastopäällikkö Christian Krogell , maa- ja metsätalousministeriö
- hallintojohtaja Riitta Rainio , ympäristöministeriö
- erätalouspäällikkö Olavi Joensuu , Metsähallitus
- riistapäällikkö Erkki Kiukas , Kymen riistanhoitopiiri
- lakiasiainpäällikkö Ossi Malmberg , Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
- erikoistutkija Juha Tiainen , Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
- osastopäällikkö Asko Niemi , Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry
- toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä , Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry
- koulutuspäällikkö Jari Pigg , Metsästäjäin Keskusjärjestö
- puheenjohtaja Esko Eela , Suomen Metsästäjäliitto r.y.
- kenttäpäällikkö Jukka Aula , Pohjois-Suomen Metsänomistajain liitto ry
- toimitusjohtaja Matti Järvinen , Liikenneturva
- insinööri Yrjö Kovalainen
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
- oikeusministeriö
- Metsäntutkimuslaitos
- Saamelaiskäräjät
- Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.
Esityksessä ehdotetaan, että metsästyslaissa tarkoitettua metsästäjäorganisaatiota tehostetaan vähentämällä Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien hallitusten jäsenten lukumäärää. Riistanhoitoyhdistyksen johtokunta ehdotetaan muutettavaksi riistanhoitoyhdistyksen hallitukseksi.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Yleisperustelut
Esityksen perusteluista käy ilmi, että lakisääteisten metsästäjäorganisaatioiden toimeenpanevia elimiä koskevilla muutosehdotuksilla pyritään siihen, että organisaatioiden yksiköiden toiminta tehostuisi ja olisi entistä tuloksellisempaa. Muutosten peruslähtökohtana on näiden yksiköiden hallitusten toimintaedellytysten parantaminen ja vastuun korostaminen. Sen vuoksi hallitusten valinta esitetäänkin jätettäväksi lähes kokonaan yksiköiden omille päättäville toimielimille. Juuri näille toimielimille hallitukset ovat toimistaan vastuussa, ja tämän vuoksi juuri näillä toimielimillä tulee olla mahdollisuus itse päättää hallitustensa kokoonpanosta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että metsästäjien mahdollisuuksia osallistua metsästäjäorganisaatiota koskevaan päätöksentekoon edistetään.
Esityksen perusteluissa on myös tuotu esiin metsästäjäorganisaation yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Organisaation tärkeimpiä sidosryhmiä ovat maanomistajat, riistantutkimus, liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset, ympäristöhallinto ja metsäntutkimus. Metsästäjäorganisaation yksiköt järjestävät maanomistajien kanssa vuosittain riistatalouteen liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Riistantutkimuksen kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa riistakantojen runsauden selvittämiseksi. Metsästäjäorganisaatio saakin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja Metsäntutkimuslaitokselta tuoreinta tietoa riistakannoista ja siitä, paljonko niitä pitäisi verottaa, jotta voidaan vaikuttaa riistaeläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Vahinkojen estämisen osalta valiokunta korostaa myös liikenneturvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja maanomistajatahojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.
Valiokunta toteaa, että yhä lisääntyneet hirvieläinten aiheuttamat vahingot ovat viime aikoina olleet voimakkaasti esillä. Asiasta on myös valmistunut maa- ja metsätalousministeriön selvitys: Hirvivahinkotyöryhmä 2000:n muistio (MMM 2000:11).
Maamme hirvieläinkantojen suuruudet ja saatujen saaliiden määrät ovat vaihdelleet vuodesta toiseen. Hirviä on kaadettu vuosittain kannan suuruudesta riippuen noin 30 000—55 000 yksilöä, ja vuosittain hirvistä saatava lihamäärä on keskimäärin seitsemän miljoonaa kiloa, jonka rahallinen arvo on viiden euron kilohinnan mukaan laskettuna noin 34 miljoonaa euroa.
Hirvieläinten määrään voidaan vaikuttaa lähinnä metsästyksellä. Lisäksi hirvieläinkannan koostumukseen ja metsästyksen tuottavuuteen voidaan vaikuttaa harjoittamalla valikoivaa metsästystä. Tuottavin metsästys on lähinnä vasoihin ja uroksiin kohdistuvaa metsästystä, ja tehokkain keino hirvieläinkannan pienentämiseksi on suunnata metsästystä myös naaraseläimiin, jolloin kannan tuotto ja kannan koko laskevat.
Kannan suuruus vaikuttaa hirvieläinten ihmisille ja omaisuudelle aiheuttamien vahinkojen määrään. Merkittävimmät vahingot ovat aiheutuneet liikenteelle ja metsätaloudelle, ja ne ovat lisääntyneet viime vuosina lisääntyneen hirvieläinkannan myötä. Hirvieläinten aiheuttamat vahingot jakaantuvat kuitenkin alueellisesti epätasaisesti johtuen siitä, että myös hirvieläinkanta jakaantuu epätasaisesti maan eri osiin. Lisäksi liikennevahinkojen määrään vaikuttavat teiden liikennetiheys ja teiden varustetaso (mm. hirviaidat).
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisessä eläinkannan koolla ja rakenteella on ratkaiseva merkitys. Edellä esitetystä käy ilmi, että kannan kokoon ja rakenteeseen voidaan vaikuttaa lähinnä valikoivalla metsästyksellä. Kannan säätelyn kannalta tiedot hirvieläinkannan koosta ja rakenteesta ovatkin ensiarvoisen tärkeitä. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että kannan seuraamiseksi kehitetään entistä tehokkaampia menetelmiä. Hyvin keskeistä on myös se, että vahinkoihin liittyvät tahot voivat nykyistä enemmän vaikuttaa kannan säätelyyn. Valiokunta tuleekin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tekemään tähän liittyviä muutosehdotuksia.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
26 §. (Uusi)
Valiokunta on mietinnön yleisperusteluissa kiinnittänyt huomiota yhä lisääntyneisiin hirvieläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Tähän liittyen valiokunta ehdottaakin, että pykälään sisältyvää hirvieläinten pyyntiluvan myöntämistä koskevaa säännöstä selkeytetään. Valiokunta on yleisperusteluissa pitänyt myös tärkeänä, että vahinkoihin liittyvät tahot voivat vaikuttaa kannan säätelyyn. Valiokunta pitää sen vuoksi tarpeellisena ehdottaa, että säännöksiin lisätään maininta siitä, että liikenneturvallisuusnäkökohtien huomioon ottamiseksi riistanhoitopiirin tulee vuosittain kuulla alueellisia liikenneturvallisuudesta vastaavia viranomaisia.
59 §.
Pykälän 4 momenttiin on ehdotettu säännöksiä hallituksen päätösvaltaisuudesta. Valiokunta pitää päätösvaltaisuuden kannalta perusteltuna, että puheenjohtajan lisäksi enemmistö hallituksen jäsenistä on kokouksessa paikalla. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa pykälän 4 momenttia tarkistettavaksi siten, että keskusjärjestön hallitus on toimivaltainen, kun siinä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä vähintään viisi muuta hallituksen jäsentä.
59 a §.
Hallituksen esityksessä pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset keskusjärjestön hallituksen jäsenten valinnasta. Valiokunta ehdottaa 2 momenttiin otettavaksi säännökset myös puheenjohtajan valinnasta ja katsoo, että hallituksen valinta on tarkoituksenmukaisinta suorittaa siten, että ensin valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä ja sitten muut hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Mahdollisimman hyvän edustavuuden turvaamiseksi valiokunta ehdottaa momenttia lisäksi täsmennettäväksi siten, että jäsenen (ja tämän henkilökohtaisen varajäsenen), jonka tulee hallituksen esityksen ehdotuksen mukaan edustaa metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittävää alaa, tulee edustaa järjestäytynyttä metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittävää alaa.
Pykälän 3 momentin osalta valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena ehdottaa, että varapuheenjohtajan valitsee keskusjärjestön edustajakokouksen sijasta hallitus keskuudestaan. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että 1 momenttiin ehdotetun muutoksen vuoksi momentista poistetaan säännökset puheenjohtajan valinnasta.
62 §.
Ottaen huomioon edellä yleisperusteluissa esitetyn valiokunta ehdottaa 2 momenttia muutettavaksi siten, että yhden hallituksen jäsenen sekä hänen henkilökohtaisen varajäsenensä tulee edustaa maanomistajia, kuitenkin siten, ettei hallituksen jäsenten kokonaislukumäärä muutu siitä, mitä hallituksen esityksen mukaisessa lakiehdotuksessa on ehdotettu. Lisäksi valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena ehdottaa, että riistanhoitopiirin kokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja muut kuin maanomistajia edustavat jäsenet riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista siinä järjestyksessä, että puheenjohtaja ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä valitaan ensin ja muut hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä vasta puheenjohtajan valinnan jälkeen. Tämän mukaisesti valiokunta ehdottaa myös, että riistanhoitopiirin hallitus valitsee varapuheenjohtajan niiden jäsenten joukosta, jotka on valittu hallitukseen riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista.
65 §. (Uusi)
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin tehtäväksi teknisen tarkistuksen siten, että sana "johtokunta" korvataan ehdotetun uuden organisaatiomallin mukaisesti sanalla "hallitus".
66 §.
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin tehtäväksi riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenten valintajärjestyksen osalta vastaavat tarkistukset kuin edellä 59 a §:n kohdalla on ehdotettu säädettäväksi Metsästäjäin keskusjärjestön osalta ja 62 §:n kohdalla riistanhoitopiirien osalta. Lisäksi valiokunta ehdottaa hallituksen esityksestä poiketen, että Metsähallituksella olisi metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetuilla alueilla edelleen edustaja riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa. Valiokunta katsoo, että kuntalaisten ns. vapaa metsästysoikeus Lapin ja osin Oulun läänin valtion mailla sekä voimassa olevan metsästyslain valtion maita koskevat erityissäädökset, kuten muuta metsästysmahdollisuutta vailla olevien etujen huomioon ottaminen, samoin kuin myös saamelaisten kotiseutualueilla saamelaiskulttuurin ja sen elinkeinojen sekä luontaiselinkeinojen turvaaminen puoltavat Metsähallituksen edustuksen säilyttämistä.
70 §. (Uusi)
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 ja 4 momenttiin tehtäväksi tekniset tarkistukset siten, että sana "johtokunta" korvataan ehdotetun uuden organisaatiomallin mukaisesti sanalla "hallitus".
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa voimaantulosäännöksen 2 momenttia täydennettäväksi siten, että organisaatiomuutos voidaan saattaa voimaan mahdollisimman pikaisesti ja joustavasti sekä tarpeettomia kustannuksia välttäen.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:
1.
Laki
metsästyslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/1993) 59 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1268/1993,
muutetaan 26 §, 59 §:n 4 momentti, 62 §:n 2 ja 4 momentti, 65 §:n 2 momentti, 66 § ja 70 §:n 2 ja 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 70 §:n 4 momentti laissa 608/2002, sekä
lisätään lakiin uusi 59 a § seuraavasti:
26 § (Uusi)
Hirvieläinten pyyntiluvan myöntäminen
Edellä 10 §:ssä tarkoitetun hirvieläinten pyyntiluvan myöntää riistanhoitopiiri. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenneturvallisuusnäkökohtien huomioon ottamiseksi riistanhoitopiirin tulee vuosittain kuulla alueellisia liikenneturvallisuudesta vastaavia viranomaisia. Edellä 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle pyyntilupia myönnettäessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaantumiseen.
59 §
Keskusjärjestön hallitus ja toiminnanjohtaja
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi muuta hallituksen jäsentä on kokouksessa läsnä.
59 a §
Keskusjärjestön hallituksen jäsenten valinta
(1 mom. kuten HE)
Keskusjärjestön edustajakokous valitsee ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä sen jälkeen kuusi muuta hallituksen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet riistanhoitopiirien asettamista ehdokkaista. Valinta on suoritettava siten, että Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen valinta-alueilta valitaan kummastakin kaksi henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä Länsi-Suomen valinta-alueelta kolme henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajakokous valitsee hallitukseen lisäksi yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen, joiden tulee edustaa järjestäytynyttä metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittävää alaa. Hallitukseen kuuluu lisäksi yksi maa- ja metsätalousministeriön määräämä jäsen, jolla on maa- ja metsätalousministeriön määräämä henkilökohtainen varajäsen.
Hallitus valitsee (poist.) varapuheenjohtajan niiden hallituksen jäsenten keskuudesta, jotka on valittu riistanhoitopiirien asettamista ehdokkaista.
62 §
Riistanhoitopiirin hallitus ja riistapäällikkö
Riistanhoitopiirin kokous valitsee hallitukseen vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista. Riistanhoitopiirin kokous valitsee hallitukseen lisäksi yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen, joiden tulee edustaa maanomistajia. Riistanhoitopiirin kokous valitsee ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista. Sen jälkeen valitaan muut hallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan niiden hallituksen jäsenten keskuudesta, jotka on valittu riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista.
(4 mom. kuten HE)
65 § (Uusi)
Riistanhoitoyhdistyksen kokous
Riistanhoitoyhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä ilmoittamaansa asiaa varten hallitukselta sitä kirjallisesti pyytää.
66 §
Riistanhoitoyhdistyksen hallitus ja toiminnanohjaaja
(1 mom. kuten HE)
Riistanhoitoyhdistyksen kokous valitsee riistanhoitoyhdistyksen jäsenistä hallitukseen vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Riistanhoitoyhdistyksen kokous valitsee ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä ja sitten muut hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Edellä 8 §:ssä tarkoitetuilla alueilla hallitukseen kuuluu lisäksi Metsähallituksen määräämä jäsen, jolla on Metsähallituksen määräämä henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan niiden hallituksen jäsenten keskuudesta, jotka on valittu riistanhoitoyhdistyksen jäsenten asettamista ehdokkaista.
(3—5 mom. kuten HE)
70 § (Uusi)
Oikeustoimikelpoisuus, nimenkirjoittajat, tiedoksiantaminen yhteisölle ja virkavastuu
Keskusjärjestön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen jäsenen tai toiminnanjohtajan kanssa. Riistanhoitopiirin nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen jäsenen tai riistapäällikön kanssa. Riistanhoitoyhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen jäsenen tai toiminnanohjaajan kanssa. Ohjesäännössä voidaan määrätä, että oikeus nimen kirjoittamiseen on siinä mainituissa asioissa lisäksi toiminnanjohtajalla, riistapäälliköllä tai toiminnanohjaajalla.
Keskusjärjestön, (poist.) riistanhoitopiirin ja riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäseniin (poist.) sekä niiden toimihenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän suorittaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Jos Metsästäjäin keskusjärjestölle, riistanhoitopiireille ja riistanhoitoyhdistyksille ei ennen tämän lain voimaantuloa ole valittu tämän lain mukaista uutta hallitusta, Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien nykyisten hallitusten ja riistanhoitoyhdistysten nykyisten johtokuntien toimikaudet jatkuvat sen kuukauden loppuun, jolloin niille on valittu tämän lain mukaiset uudet hallitukset. Nykyisten hallitusten ja johtokuntien toimikaudet päättyvät kuitenkin viimeistään vuoden 2003 lopussa.
Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj.
Timo
Kalli
/kesk
vpj.
Kari
Rajamäki
/sd
jäs.
Hannu
Aho
/kesk
Pertti
Hemmilä
/kok
Matti
Kangas
/vas
Tapio
Karjalainen
/sd
Marja-Leena
Kemppainen
/kd
Lauri
Kähkönen
/sd
Esa
Lahtela
/sd
Eero
Lämsä
/kesk
Pertti
Mäki-Hakola
/kok
Olli
Nepponen
/kok
Erkki
Pulliainen
/vihr
Unto
Valpas
/vas
Lasse
Virén
/kok
vjäs.
Aulis
Ranta-Muotio
/kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Carl Selenius
Perustelut
Katsomme, että metsästyslain 59 a §:ssä tulee olla maininta, että molemmat valtakunnalliset merkittävät metsästysjärjestöt ovat edustettuina hallituksessa.
Ehdotus
Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisesti, paitsi 59 a §:n 2 momentti muutettuna seuraavasti:
59 a §
Keskusjärjestön hallituksen jäsenten valinta
Keskusjärjestön edustajakokous valitsee ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä sen jälkeen kuusi muuta hallituksen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet riistanhoitopiirien asettamista ehdokkaista. Valinta on suoritettava siten, että Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen valinta-alueilta valitaan kummastakin kaksi henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä Länsi-Suomen valinta-alueelta kolme henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Molempien valtakunnallisesti merkittävien metsästysjärjestöjen tulee olla edustettuina keskusjärjestön hallituksessa. Edustajakokous valitsee hallitukseen lisäksi yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen, joiden tulee edustaa järjestäytynyttä metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittävää alaa. Hallitukseen kuuluu lisäksi yksi maa- ja metsätalousministeriön määräämä jäsen, jolla on maa- ja metsätalousministeriön määräämä henkilökohtainen varajäsen.
Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2002
Matti
Kangas
/vas
Esa
Lahtela
/sd
Kari
Rajamäki
/sd
Lauri
Kähkönen
/sd
Perustelut
Hallitus esitti "rutiininomaisena" muutoksena metsästyslakiin esitystä, jossa kuitenkin oli mukana myös selkeitä poliittisia sisältöpainotuksia. Erittäin tärkeänä sosialidemokraatit pitivät sitä, että kyettiin palauttamaan Metsähallituksen edustus Pohjois-Suomen riistanhoitopiirien hallituksiin. Tässä meillä oli perusteltu huoli maattomien metsästysmahdollisuuksien turvaamisesta, jota juuri Metsähallituksen kautta voidaan edistää. Kun eduskunnassa muutoinkin maanomistukseen perustuvan metsästysjärjestelmän puitteissa vielä haluttiin lisätä riistanhoitopiirien hallituksiin erityisesti maanomistajia edustava lisäjäsen, pitivät sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto vähintään yhtä välttämättömänä, että liikenneturvallisuusnäkökohdan vuoksi tulisi hallituksessa olla myös liikenneturvallisuusviranomaisten edustaja. Tämä voisi olla esimerkiksi Liikenneturvan edustaja. Hirvikannan aiheuttamat liikennevahingot ovat viime vuosina useissa tiepiireissä kaksinkertaistuneet aikaisempaan tasoon. Tämän jo vähintään pitäisi osoittaa, että metsävahinkojen ja taimien rinnalla on ihmisten ja liikenteen turvallisuusnäkökohta oltava vahvemmin esillä hirvikantojen säätelyssä.
Ehdotuksen 62 §:ään liittyvä esitys liikenneturvallisuusviranomaisten edustajasta riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa kaatui valiokunnan ensimmäisessä käsittelyssä äänin 11—6 sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton sitä kannattaessa.
Vaikka hirvieläinten pyyntiluvan myöntämisessä oli muutoksena se, että liikenneturvallisuusnäkökohtien huomioon ottamiseksi riistanhoitopiirin tulee vuosittain kuulla alueellisia liikenneturvallisuusviranomtaisia, ei muutos ole nykytilanteessa riittävä. On selvästi nähtävissä, että hirvieläinten pyyntilupien myöntämisessä hirvieläinkannan turvaamisnäkökohdan sijasta tulee kokonaisuudessaan eri viranomaisten pyrkiä vahvemmassa yhteistyössä ja velvoitetummin pitämään hirvieläinten aiheuttamat vahingot mahdollisimman alhaisella tasolla.
Hirvi- ja yleensä riista- ja myös petoeläinkantojen hallinnassa tulee olemaan erittäin vakava haaste metsästäjäkunnan ikääntyminen. Tässä suhteessa kaikki ne tavat, joilla edistetään erityisesti nuorten metsästäjien pääsyä harrastuksen pariin ja heidän vaikutusmahdollisuuksiansa maanomaistukseen perustuvassa järjestelmässä, ovat nyt ensiarvoisen tärkeitä. Muun muassa tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että selvitettäisiin, voitaisiinko riistanhoitoyhdistysten hallitukset valita postiäänestysmenettelyä soveltaen jatkossa. Tähän liittyy myöskin metsästäjien eri keskusjärjestöjen edustuksen turvaaminen keskusjärjestön hallituksen jäsenten valinnassa. Tämän vuoksi esitimme 59 a §:n muotoilemista niin, että keskusjärjestön hallituksen jäsenten valinnassa turvattaisiin eri valtakunnallisten keskusjärjestöjen edustus.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisesti, paitsi 26 § muutettuna seuraavasti:
26 §
Hirvieläinten pyyntiluvan myöntäminen
Edellä 10 §:ssä tarkoitetun hirvieläinten pyyntiluvan myöntää riistanhoitopiiri. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät alhaisella tasolla. Liikenneturvallisuusnäkökohtien huomioon ottamiseksi riistanhoitopiirin tulee vuosittain kuulla alueellisia liikenneturvallisuudesta vastaavia viranomaisia. Edellä 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle pyyntilupia myönnettäessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaantumiseen.
Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2002
Kari
Rajamäki
/sd
Esa
Lahtela
/sd
Tapio
Karjalainen
/sd
Lauri
Kähkönen
/sd
Unto
Valpas
/vas