Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

LiVM 18/2016 vp - HE 74/2016 vp 
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 74/2016 vp ): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala - liikenne- ja viestintäministeriö
  • viestintäneuvos Kreetta Simola - liikenne- ja viestintäministeriö
  • yksikön päällikkö Sami Kivivasara - valtiovarainministeriö
  • kehittämispäällikkö Kimmo Mäkinen - valtiovarainministeriö
  • erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen - valtiovarainministeriö
  • erityisasiantuntija Heini Färkkilä - oikeusministeriö
  • neuvotteleva virkamies Minna Gråsten - sisäministeriö
  • tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio - tietosuojavaltuutetun toimisto
  • hankepäällikkö Mika Hansson - Poliisihallitus
  • rekisteröintipäällikkö Tuire Saaripuu - Väestörekisterikeskus
  • päällikkö Timo Leppinen - Viestintävirasto
  • lakimies Hanna Heiskanen - Viestintävirasto
  • lakimies Anne Lohtander - Viestintävirasto
  • lakimies Riikka Rosendahl - Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • tiimiesimies Jouko Koitto - Patentti- ja rekisterihallitus
  • tietohallintoyksikön päällikkö Ari Vähä-Erkkilä - Kansaneläkelaitos
  • toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar - Takuu-Säätiö
  • asiantuntija Peter Jansson - Finanssialan Keskusliitto ry
  • lakimies Timo Niemi - Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry
  • lakimies Jussi Mäkinen - Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Finanssivalvonta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksen tavoitteena on osaltaan edistää hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamista sekä sujuvoittaa säädöksiä. 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annettua lakia. Muutokset johtuvat pääosin sähköisestä tunnistamisesta sekä sähköisistä luottamuspalveluista, kuten sähköisestä allekirjoituksesta, annetusta EU:n lainsäädännöstä. 

Esityksen mukaan Viestintäviraston tehtävänä olisi valvoa sähköistä tunnistamista ja luottamuspalveluja koskevan Euroopan unionin lainsäädännön noudattamista. Suomessa toimivilta vahvan sähköisen tunnistamisen järjestelmiltä vaadittaisiin vähintään samat luotettavuutta ja tietoturvaa koskevat vaatimukset kuin mitä Euroopan unionin lainsäädännössä vaaditaan unionin rajat ylittäviltä sähköisen tunnistamisen järjestelmiltä korotetulla varmuustasolla. Uutena vaatimuksena sähköisten tunnistuspalvelujen tarjoajille lisättäisiin velvoite osoittaa palvelujensa vaatimuksenmukaisuus. 

Viestintäviraston ja Väestörekisterikeskuksen tehtävänä olisi toteuttaa ne toimenpiteet Suomessa, joita Euroopan unionin sähköisen tunnistamisen yhteentoimivuusjärjestelmä edellyttää. Sähköisen tunnistamisen luottamusverkostossa toimivat tunnistusvälineen tarjoajat ja tunnistusvälityspalvelun tarjoajat määriteltäisiin, ja voimassa olevan lain eri toimijoita koskevia velvoitteita tarkennettaisiin. Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetyn pelkän ajokortin perusteella ei enää voisi myöntää vahvaa sähköistä tunnistusvälinettä vuoden 2019 alusta lukien. Lain nimike muutettaisiin samalla sen sisältöä paremmin vastaavaksi. 

Muualla laissa olevat viittaukset vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annettuun lakiin muutettaisiin viittauksiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annettuun lakiin tai sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annettuun EU:n asetukseen.  

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia, viestintähallinnosta annettua lakia, maakaarta, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annettua lakia, väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia, verotusmenettelystä annettua lakia, varainsiirtoverolakia, ennakkoperintälakia, veripalvelulakia, arvonlisäverolakia, verotililakia, rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettua lakia sekä valmisteverolakia. Nämä muutokset ovat pääasiassa lakiviittauksia koskevia ja muita teknisiä muutoksia.  

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Esityksen tavoitteena on edistää digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön luomista sekä säilyttää kansalaisten ja elinkeinoelämän luottamus internetiin ja sähköisiin palveluihin. Julkisen hallinnon sähköisten asiointipalveluiden järjestämisen kannalta asiantuntijakuulemisessa on pidetty tarkoituksenmukaisena, että kansallisesti vahvan sähköisen tunnistamisen järjestelmille asetetaan samat luotettavuutta ja tietoturvaa koskevat vaatimukset kuin mitä eIDAS-asetus täytäntöönpanosäädöksineen vaatii rajat ylittäviltä sähköisen tunnistamisen järjestelmiltä.  

Toimivan kansallisen tunnistusratkaisun syntymisen edellytyksenä on tunnistuspalvelun tarjoajien luottamusverkoston kehittyminen, jolloin kaikki luottamusverkostossa olevien tunnisteet ovat kuluttajien käytettävissä. Valiokunta pitääkin luottamusverkoston kehittymistä tärkeänä erityisesti tietoyhteiskuntakehitykselle ja sähköisten palveluiden kehittymiselle ja viittaa aikaisemmin mietinnössään LiVM 33/2014 vp esittämäänsä.  

Vahvan sähköisen tunnistamisen välineinä voidaan tällä hetkellä käyttää pankkien TUPAS-tunnistusvälineitä, teleoperaattoreiden mobiilivarmennetta ja Väestörekisterikeskuksen sähköistä kansalaisvarmennetta. Vahvin asema markkinoilla on pankkien TUPAS-tunnistusvälineillä. Valiokunta kantaa kuitenkin huolta siitä, että asiantuntijakuulemisen mukaan erityisesti pankkien nykyisin Suomessa käytössä olevat varmennepalvelut eivät edusta uusinta ja turvallisinta teknologiaa. 

Muutokset nykyiseen TUPAS-rajapintaan.

Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että nyt käsiteltävänä oleva tunnistuslain muutos ja sen nojalla annettavat Viestintäviraston määräykset edellyttäisivät merkittäviä muutoksia nykyiseen TUPAS-rajapintaan. Hallituksen esityksen lähtökohtana on ollut, että TUPAS-protokolla (samoin kuin muut luottamusverkostossa käytetyt protokollat) täyttävät vaatimukset, jotka eIDAS-asetus ja sen toimeenpanosäännökset edellyttävät rajat ylittävässä tunnistamisessa käytettävältä protokollalta. Viestintäviraston mukaan nyt ehdotetun lainsäädännön nojalla valmistellut luonnokset Viestintäviraston määräyksiksi edellyttävät kuitenkin TUPAS-tunnisteilta muutoksia kahdella osa-alueella.  

Asiantuntijakuulemisen mukaan TUPAS-protokollassa ei ole valmiutta välittää kaikkia tietoja, joita Viestintäviraston määräysluonnoksessa ehdotetaan välitettävän luottamusverkostossa. Edelleen tiedonsiirron tietoturva-asiat, kuten luottamusverkoston rajapintojen salausvaatimukset ja henkilötietojen salaaminen ja allekirjoittaminen sanomatasolla, vaatisivat lisätyöstämistä. Tämän lisäksi nykyisin käytössä olevat TUPAS-toteutukset eivät siirrä henkilötunnusta sanomatasolla salattuna. Tämä johtaa siihen, että henkilötunnukset jäävät näkyviin selaimien selaushistoriaan. Erityisen ongelmallisena tämä on ns. yhteiskäyttöisillä tietokoneilla, kuten kirjastoissa. 

Jotta luottamusverkostosta kehittyy turvallista toimintaa tukeva sovellusalusta, on ehdottoman tärkeää, että pankit liittyvät luottamusverkostoon. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että pankkien tunnistevälineet edustavat jatkossa mahdollisimman turvallisia ja ajankohtaisia teknologisia ratkaisuja varsinkin henkilötunnusten osalta. 

Valiokunnan saaman arvion mukaan esitettyjen siirtymäaikojen puitteissa voidaan valmistella muutokset itse TUPAS-tunnisteiden protokollaan, jotta muutokset vastaavat tiedonsiirron kansainvälisten protokollien käytäntöjä. Sen sijaan, kun määrittelymuutoksia tehdään tunnistuspalvelun tarjoajan järjestelmiin ja rajapintoihin TUPAS-tunnisteisiin luottavien asiointipalvelujen kanssa, käytännön muutoksia tarvitaan myös näissä asiointipalveluissa. Saadun selvityksen mukaan valiokunta pitää tämän vuoksi Viestintäviraston tulevassa määräyksessä esitettyjä pitkiä siirtymäaikoja välttämättöminä. 

Sähköisen ensitunnistamisen hinnoittelu.

Luottamusverkoston tarkoituksena on helpottaa tunnistuspalvelujen käyttöönottoa muun muassa siten, että kansalainen voisi hakea itselleen esimerkiksi mobiilivarmenteen sähköisesti pankkitunnusten avulla asioimatta henkilökohtaisesti operaattorin toimipisteessä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kiinnittänyt huomiota siihen, että pankkien sähköiselle ensitunnistamiselle asettama hinta on ollut yksi merkittävä syy, miksi tunnistusmarkkinat eivät ole Suomessa markkinaehtoisesti kehittyneet nykyisestään. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojen mukaan sähköisen ensitunnistamisen liian korkea hinta vaikeuttaa edelleen kilpailun toimivuutta tunnistusmarkkinoilla ja jatkossa todennäköisesti myös luottamusverkoston kehittymistä. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että nykyisessä tilanteessa myös sähköisen ensitunnistamisen hintasääntely saattaa olla tarkoituksenmukainen keino alalle tulon helpottamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi. Valiokunta kantaa huolta ensitunnistamisen hinnasta etenkin huomioon ottaen, että pankeilla on käytännössä monopoliasemaan rinnastettava asema sähköisten tunnisteiden osalta. 

Valiokunta pitää tämän vuoksi välttämättömänä, että valtioneuvosto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto seuraavat sähköisen ensitunnistamisen toimivuutta ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli sähköisten tunnistuspalvelujen markkinat eivät ensitunnistamiseen liittyvistä ongelmista johtuen lähde liikkeelle. Valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa asiasta. 

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa sähköisen ensitunnistamisen toimivuutta ja kohtuuhintaisuutta erityisesti tunnistuspalveluiden markkinoiden liikkeellelähdön varmistamiseksi sekä tarvittaessa ryhtyy tunnistuspalveluiden markkinoiden liikkeellelähdön edellyttämiin toimenpiteisiin ennen luottamusverkoston käyttöönottoa. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Sähköisen tunnistusvälineen tasavertainen saaminen.

Valiokunta on jo aikaisemmin ( LiVM 33/2014 vp ) pitänyt sähköisen tunnistamisen palveluita eräänlaisina tietoyhteiskunnan peruspalveluina ja kantanut huolta kansalaisten tasa-arvoisesta asemasta sähköisten tunnistusvälineiden osalta. Kysymys tunnistusvälineen saamisesta onkin perustavanlaatuinen ja tärkeä kaikille kansalaisille ja kuluttajille, sillä tunnistusväline on välttämätön sähköisten palveluiden tosiasiallisen saatavuuden ja verkkoasioinnin kannalta. Sitä on myös verrattu kaikille kansalaisille toimitettavaan Kela-korttiin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston Pankkipalvelut 2015 -selvityksen mukaan noin 400 000 henkilöllä ei ollut verkkopankkitunnuksia. Näihin henkilöihin kuului erityisesti iäkkäitä, eläkeläisiä, työttömiä, ulosottovelallisia, matalasti koulutettuja, nuoria ja pienituloisia. Valiokunta pitää välttämättömänä, että selvitetään, miten sähköisten tunnistusvälineiden saatavuus voidaan paremmin turvata näille henkilöryhmille.  

On myös muita henkilöryhmiä, joiden osalta sähköiset tunnistusvälineet muodostuvat ongelmaksi. On esimerkiksi henkilöitä, jotka eivät alaikäisyyden, sairauden tai muun rajoitteen vuoksi itse voi asioida sähköisesti, eikä toisella henkilöllä ole oikeutta toimia asiamiehenä sähköisissä palveluissa tai asioida toisen henkilön puolesta. Omaishoitajilla on usein vastaavia ongelmia hoitaessaan omaistaan. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä osittain muutettuna. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. lakiehdotus

7 b §. Tieto passin tai henkilökortin voimassaolosta.

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin tarve ottaa tunnistuslakiin säännös, jonka nojalla poliisi voisi luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla tiedon henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan eli passin ja henkilökortin voimassaolosta tunnistuspalvelun tarjoajalle. Valiokunta ehdottaa uutta pykälää, koska on tärkeää, että henkilön ensitunnistustilanteessa voidaan varmistua siitä, ettei henkilön esittämä henkilöllisyyttä osoittava asiakirja ole ilmoitettu kadonneeksi tai varastetuksi. 

16 §. Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toimintaan ja tietojen suojaamiseen kohdistuvista uhkista ja häiriöistä.

Oikeusministeriö on katsonut lausunnossaan, että ehdotetusta 16 §:stä tulisi käydä ilmi, että tunnistuspalvelun tarjoaja voi täyttää ilmoitusvelvollisuutensa salassapitosäännösten estämättä. Valiokunta ehdottaakin pykälän 1 momenttiin lisättäväksi ilmauksen "salassapitosäännösten estämättä". 

Ehdotetun pykälän 4 momentin mukaan tunnistuspalvelun tarjoaja saa käyttää pykälän nojalla saatuja toista tunnistuspalvelun tarjoajaa koskevia tietoja vain pykälässä tarkoitettuihin uhkiin tai häiriöihin varautumiseen. Tämän lisäksi tunnistuspalvelun tarjoajan tulisi voida käyttää näitä tietoja myös häiriötilanteiden selvittämiseen, minkä valiokunta ehdottaa lisättäväksi säännökseen. 

28 §. Vaatimuksenmukaisuuden arviointielimet.

Euroopan unionin komissio on katsonut antamissaan huomautuksissa, että lakiehdotuksen pykälää voisi selkeyttää siten, että pykälästä käy ilmi, että kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointielimet eivät voi arvioida esimerkiksi hyväksyttyjen luottamuspalvelujen vaatimustenmukaisuutta. Vaikka tämä asia käy ilmi muista 4 luvun pykälistä, valiokunta ehdottaa, että asiaa selkeytetään myös pykälän johdantolauseen sanamuodossa. 

37 §. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen toiminta.

Oikeusministeriö on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että pykälän 2 momentissa viitataan virheellisesti ainoastaan hyvän hallinnon periaatteisiin. Valiokunta ehdottaa sen vuoksi, että momentin sanamuotoa tarkistetaan vastaamaan yleistä käytäntöä. 

46 §. Tarkastusoikeus.

Oikeusministeriö on esittänyt, että pykälän 4 momentissa ei ole tarpeen säätää Viestintäviraston oikeudesta saada virka-apua johtuen poliisilain 9 luvun 1 §:stä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaakin momentin poistamista, jolloin 5 momentti siirtyy 4 momentiksi. 

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa laille yhtä voimaantuloajankohtaa, mutta 7 b §:n soveltaminen aloitetaan vasta 1.5.2017. Siten 7 b §:n soveltaminen alkaa samana päivänä kuin luottamusverkostoa koskevan 12 a §:n soveltaminen. Poliisi ja sisäministeriö esittivät lausunnoissaan kyseisen pykälän soveltamista vasta 1.5.2017 alkaen, koska silloin poliisin voimassaolopalvelu on teknisesti valmis. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 74/2016 vp sisältyvät 2.—15. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 74/2016 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Valiokunnan muutosehdotukset vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta 

1. 

Laki 

vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain (617/2009) 4 ja 5 §, 

muutetaan nimike, 1 ja 2 §, 2 luvun otsikko, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 9 §:n 1 momentti, 10 §, 13 §:n 1 momentti, 14 §, 15 §:n otsikko ja 1 momentin johdantokappale, 16 §, 17 §:n otsikko ja 1 ja 2 momentti, 19 §:n 1 momentin 8 kohdan ruotsinkielinen sanamuoto, 20 §:n otsikko ja 3 momentti, 21, 22 ja 24 §, 25 §:n 1—3 momentti, 26 §, 4 luvun otsikko, 28—42 §, 43 §:n 1 momentti, 44 §:n 1 momentti, 45 §:n 1 momentti, 46, 47 ja 49 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 6 § osaksi laissa 139/2015 sekä 7 §:n 1 momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti laissa 139/2015, sekä 

lisätään lakiin uusi 7 a, 8 a ja 17 a §, 39 §:n edelle uusi luvun otsikko ja lakiin uusi 42 a—42 c, 45 a ja 49 a § seuraavasti: 

Laki 

vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista 

1 §  

Soveltamisala 

Tässä laissa säädetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta sekä tunnistuspalveluiden tarjoamisesta palveluntarjoajille, yleisölle ja toisille tunnistuspalvelun tarjoajille. 

Tässä laissa säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014, jäljempänä sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annettu EU:n asetus, säännösten noudattamisen valvonnasta ja annetaan mainittua asetusta täydentäviä säännöksiä. Tässä laissa säädetään lisäksi tunnistus- ja luottamuspalvelujen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.  

Euroopan komissiolle ilmoitettaviin rajat ylittäviin tunnistusjärjestelmiin sovelletaan tätä lakia vain, jollei sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetusta EU:n asetuksesta muuta johdu.  

Lakia ei sovelleta yhteisön sisäiseen tunnistamiseen käytettävien palveluiden tarjontaan. Lakia ei sovelleta myöskään yhteisöön, joka käyttää omaa tunnistusmenetelmäänsä omien asiakkaidensa tunnistamiseen omissa palveluissaan. 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 

1) vahvalla sähköisellä tunnistamisella sellaista henkilön, oikeushenkilön tai oikeushenkilöä edustavan luonnollisen henkilön yksilöimistä ja tunnisteen aitouden ja oikeellisuuden todentamista sähköistä menetelmää käyttäen, joka täyttää sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun korotetun varmuustason tai mainitun kohdan c alakohdassa tarkoitetun korkean varmuustason vaatimukset; 

2) tunnistusvälineellä sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sähköisen tunnistamisen menetelmää; 

3) tunnistuspalvelun tarjoajalla tunnistusvälityspalvelun tarjoajaa tai tunnistusvälineen tarjoajaa;  

4) tunnistusvälineen tarjoajalla palveluntarjoajaa, joka tarjoaa tai laskee liikkeelle vahvan sähköisen tunnistamisen tunnistusvälineitä yleisölle sekä tarjoaa tunnistusvälinettään tunnistusvälityspalvelun tarjoajalle välitettäväksi luottamusverkostossa; 5) tunnistusvälityspalvelun tarjoajalla palveluntarjoajaa, joka välittää vahvan sähköisen tunnistamisen tunnistustapahtumia sähköiseen tunnistukseen luottavalle osapuolelle;  

6) tunnistusvälineen haltijalla luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä, jolle tunnistuspalvelun tarjoaja on sopimukseen perustuen antanut tunnistusvälineen; 

7) ensitunnistamisella tunnistusvälineen hakijan henkilöllisyyden todentamista välineen hankkimisen yhteydessä;  

8) varmenteella sähköistä todistusta, joka todentaa henkilöllisyyden tai todentaa henkilöllisyyden ja liittää luottamuspalvelun todentamistiedot luottamuspalvelun käyttäjään ja jota voidaan käyttää vahvassa sähköisessä tunnistamisessa ja luottamuspalveluissa; 

9) varmentajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa varmenteita yleisölle;  

10) luottamusverkostolla Viestintävirastoon ilmoituksen tehneiden tunnistuspalvelun tarjoajien verkostoa; 

11) vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella, Viestintäviraston hyväksymää tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 13 kohdassa tarkoitettua elintä, joka on akkreditoitu mainitun asetuksen mukaisesti. 

Tässä laissa sähköisellä allekirjoituksella, luottamuspalvelulla, kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella, sähköisen tunnistamisen järjestelmällä sekä luottavalla osapuolella tarkoitetaan samaa kuin sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen 3 artiklassa. 

2 luku  

Lain pakottavuus ja henkilötietojen käsittely 

6 § 

Henkilötietojen käsittely 

Tunnistuspalvelun tarjoaja saa käsitellä tunnistusvälineen liikkeelle laskemisessa, palvelun ylläpidossa sekä tunnistustapahtuman toteuttamisessa tarvittavia henkilötietoja henkilötietolain (523/1999) 8 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyillä perusteilla. Luottamuspalveluja tarjoava varmentaja saa samoilla perusteilla käsitellä varmenteen myöntämisessä ja ylläpidossa tarvittavia henkilötietoja sekä kerätä henkilötietoja henkilöltä itseltään. 

Tunnistusvälityspalvelun tarjoajalla on oikeus tunnistuksen välityspalvelua tarjotessaan luovuttaa henkilötietoja sähköiseen tunnistukseen luottavalle osapuolelle, jos luottavalla osapuolella on lain perusteella oikeus käsitellä henkilötietoja. 

Henkilötietoja saa käsitellä muussa kuin 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa ainoastaan henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyillä perusteilla. 

Tunnistuspalvelun tarjoajan ja luottamuspalveluja tarjoavan varmentajan tulee tarkastaessaan hakijan henkilöllisyyden vaatia hakijaa ilmoittamaan henkilötunnuksensa. Tunnistuspalvelun tarjoaja ja luottamuspalveluja tarjoava varmentaja saavat käsitellä henkilötunnusta rekistereissään 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa. Henkilötunnuksen saa sisällyttää tunnistusvälineeseen tai varmenteeseen, jos välineen tai varmenteen tietosisältö on ainoastaan sellaisen tahon saatavilla, jolle se on välttämätöntä palvelun toteuttamiseksi. Henkilötunnus ei saa olla saatavissa julkisesta hakemistosta.  

Henkilötietojen käsittelystä säädetään lisäksi 19 ja 24 §:ssä sekä henkilötietolaissa.  

7 §  

Väestötietojärjestelmän tietojen käyttäminen 

Tunnistusvälineen tarjoajan ja luottamuspalvelua tarjoavan varmentajan on hankittava ja päivitettävä luonnollisen henkilön tunnistuspalvelun tarjoamiseksi tarvitsemansa tiedot väestötietojärjestelmästä. Tämän lisäksi tunnistuspalvelun tarjoajan on varmistettava, että sen tunnistuspalvelun tarjoamiseksi tarvitseman tiedot ovat ajan tasalla väestötietojärjestelmän tietojen kanssa.  


7 a § 

Yritys- ja yhteisörekisterien tietojen käyttäminen 

Tunnistusvälineen tarjoajan ja luottamuspalvelua tarjoavan varmentajan on hankittava ja päivitettävä oikeushenkilön tunnistuspalvelun tarjoamiseksi tarvitsemansa tiedot yritys- ja yhteisörekistereistä. Tämän lisäksi tunnistuspalvelun tarjoajan on varmistettava, että sen tunnistuspalvelun tarjoamiseksi tarvitsemat tiedot ovat ajan tasalla yritys- ja yhteisörekisterien tietojen kanssa.  

7 b § (Uusi) 

Tieto passin tai henkilökortin voimassaolosta 

Tunnistuspalvelun tarjoajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla poliisin hallintoasian tietojärjestelmässä oleva tieto ensitunnistamisessa käytettävän passin tai henkilökortin voimassaolosta.  

8 § 

Sähköisen tunnistamisen järjestelmälle asetettavat vaatimukset 

Sähköisen tunnistamisen järjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset: 

1) tunnistusmenetelmän perustana on 17 ja 17 a §:n mukainen tunnistaminen, jota koskevat tiedot ovat jälkikäteen 24 §:n mukaisesti tarkastettavissa; 

2) tunnistusmenetelmällä voidaan yksiselitteisesti tunnistaa tunnistusvälineen haltija siten, että teknisten vähimmäiseritelmien ja -menettelyjen vahvistamisesta sähköisen tunnistamisen menetelmien varmuustasoja varten sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetussa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1502, jäljempänä sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetus, liitteen kohdissa 2.1.2, 2.1.3 ja 2.1.4 vähintään korotetulle varmuustasolle säädetyt edellytykset täyttyvät;  

3) tunnistusmenetelmällä voidaan varmistua, että ainoastaan tunnistusvälineen haltija voi käyttää välinettä siten, että sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdissa 2.2.1 ja 2.3 vähintään korotetulle varmuustasolle säädetyt edellytykset täyttyvät; 

4) tunnistusjärjestelmä on turvallinen ja luotettava siten, että sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdissa 2.2.1, 2.3.1 ja 2.4.6 vähintään korotetulle varmuustasolle säädetyt edellytykset täyttyvät ottaen huomioon kulloinkin käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät tietoturvallisuusuhat sekä tunnistuspalvelun tarjoamiseen käytettävät tilat ovat turvallisia sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdassa 2.4.5 säädetyllä tavalla;  

5) tietoturvallisuuden hallinnasta on huolehdittu siten, että sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdan 2.4 johdanto-osassa ja kohdissa 2.4.3 ja 2.4.7 vähintään korotetulle varmuustasolle säädetyt edellytykset täyttyvät. 

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä palvelun tarjoamista palvelukohtaisesti siten, että tunnistuspalvelun tarjoaja ilmoittaa tunnistuspalvelua käytävälle palveluntarjoajalle tunnistusvälineen haltijan salanimen tai ainoastaan rajoitetun määrän henkilötietoja. 

8 a §  

Tunnistusmenetelmässä käytettävät todentamistekijät 

Tunnistusmenetelmässä on käytettävä vähintään kahta seuraavista todentamistekijöistä:  

1) tiedossa oloon perustuvaa todentamistekijää, jonka henkilön on osoitettava olevan tiedossaan; 

2) hallussapitoon perustuvaa todentamistekijää, jonka henkilön on osoitettava olevan hallussaan; 

3) luontaista todentamistekijää, joka perustuu johonkin luonnollisen henkilön fyysiseen ominaisuuteen. 

Jokaisessa tunnistusmenetelmässä on käytettävä sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdassa 2.3.1 tarkoitettua sellaista dynaamista todentamista, joka muuttuu jokaisessa uudessa henkilön ja hänen henkilöllisyytensä varmentavan järjestelmän välillä tapahtuvassa todentamistapahtumassa. 

9 §  

Tunnistuspalvelun tarjoajalle asetettavat vaatimukset 

Tunnistuspalvelun tarjoajana olevan oikeushenkilön tai sen lukuun toimivan luonnollisen henkilön, palveluntarjoajana olevan yhteisön tai säätiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten, toimitusjohtajan, vastuunalaisen yhtiömiehen sekä muussa näihin rinnastettavassa asemassa olevien on täytettävä seuraavat edellytykset: 

1) heidän pitää olla täysi-ikäisiä; 

2) he eivät saa olla konkurssissa;  

3) heidän toimintakelpoisuutensa ei saa olla rajoitettu. 


10 § 

Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toiminnan aloittamisesta 

Suomeen sijoittautuneen tunnistuspalvelun tarjoajan on ennen toiminnan aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus Viestintävirastolle. Ilmoituksen voi tehdä myös sellainen tunnistusvälineen tarjoajien yhteenliittymä, jonka hallinnoimaa palvelua on pidettävä yhtenä tunnistuspalveluna. 

Ilmoituksessa on oltava: 

1) palveluntarjoajan nimi; 

2) palveluntarjoajan täydelliset yhteystiedot; 

3) tiedot tarjottavista palveluista; 

4) selvitykset hakijaa ja hakijan toimintaa koskevien 8, 8 a, 9, 13 ja 14 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttymisestä: 

5) vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen, muun ulkoisen arviointilaitoksen taikka sisäisen tarkastuslaitoksen laatima tarkastuskertomus riippumattomasta arvioinnista 29 §:n mukaisesti;  

6) muut valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. 

Tunnistuspalvelun tarjoajan on viipymättä ilmoitettava 2 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista kirjallisesti Viestintävirastolle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan lopettamisesta sekä toimintojen siirtymisestä toiselle palveluntarjoajalle. 

13 § 

Tunnistuspalveluntarjoajan yleiset velvollisuudet 

Tunnistuspalvelun tarjoajan tunnistamiseen liittyvien tietojen säilyttämisen, henkilökunnan ja alihankintana käyttämien palvelujen tulee täyttää sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdissa 2.4.4 ja 2.4.5 vähintään korotetulle varmuustasolle säädetyt vaatimukset. Lisäksi tunnistuspalvelun tarjoajalla tulee olla kattava suunnitelma tunnistuspalvelun päättämisen varalta. 


14 § 

Tunnistusperiaatteet 

Tunnistuspalvelun tarjoajalla on oltava tunnistusperiaatteet, joissa määritellään tarkemmin, kuinka palveluntarjoaja täyttää tässä laissa säädetyt velvollisuutensa. Erityisesti on määriteltävä tarkemmin, kuinka tunnistusvälineen tarjoaja toteuttaa 17 ja 17 a §:ssä tarkoitetun tunnistamisen tunnistusvälinettä myönnettäessä. 

Lisäksi tunnistusperiaatteissa on oltava keskeiset tiedot: 

1) palveluntarjoajasta; 

2) tarjottavista palveluista ja niiden hinnoista; 

3) kaikista sovellettavista ehdoista;  

4) palveluun liittyvistä tietosuojaperiaatteista;  

5) palveluntarjoajan tärkeimmistä yhteistyökumppaneista; 

6) 29 §:n mukaisesta vaatimustenmukaisuuden arvioinnista;  

7) muista merkityksellisistä seikoista, joiden perusteella palveluntarjoajan toimintaa ja luotettavuutta voidaan arvioida. 

Jos tunnistusvälineillä voidaan tehdä sähköisiä allekirjoituksia tai kehittyneitä sähköisiä allekirjoituksia, tunnistuspalvelun tarjoajan on annettava tieto myös niiden toteuttamismenetelmästä, tasosta ja turvallisuustekijöistä.  

Tunnistuspalvelun tarjoajan on pidettävä tunnistusperiaatteet yleisesti saatavilla ja ajantasaisina. 

15 §  

Tunnistusvälineen tarjoajan tiedonantovelvollisuus ennen sopimuksen tekemistä 

Tunnistusvälineen tarjoajan on ennen tunnistusvälineen hakijan kanssa tehtävän sopimuksen tekemistä annettava hakijalle tiedot:  


16 §  

Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toimintaan ja tietojen suojaamiseen kohdistuvista uhkista tai häiriöistä 

Tunnistuspalvelun tarjoajan on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava ilman aiheetonta viivästystä tunnistuspalveluunsa luottaville osapuolille, tunnistusvälineiden haltijoille, muille luottamusverkostossa toimiville sopimuspuolilleen sekä Viestintävirastolle palvelun toimivuuteen, tietoturvaan tai sähköisen henkilöllisyyden käyttöön kohdistuvista merkittävistä uhkista tai häiriöistä. Viestintävirasto voi teknisesti välittää tietoja luottamusverkostossa osapuolten välillä ilmoittajan lukuun sen estämättä, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. 

Jos uhka tai häiriö kohdistuu henkilötietolain 32 §:ssä tarkoitettuun tietojen suojaamiseen, tunnistuspalvelun tarjoajan on ilmoitettava asiasta myös tietosuojavaltuutetulle. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on kerrottava niistä toimista, joita eri tahoilla on käytettävissään uhkien tai häiriöiden torjumiseksi sekä näistä toimenpiteistä aiheutuvista arvioiduista kustannuksista. 

Tunnistuspalvelun tarjoaja saa käyttää tämän pykälän nojalla saatuja toista tunnistuspalvelun tarjoajaa koskevia tietoja vain tässä pykälässä tarkoitettuihin uhkiin tai häiriöihin varautumiseen sekä häiriötilanteiden selvittämiseen. Tietoja saavat tunnistuspalvelun tarjoajan palveluksessa käsitellä ainoastaan ne, jotka tarvitsevat tietoja välttämättä työssään. Tietoja on muutoinkin käsiteltävä siten, ettei toisen tunnistuspalvelun tarjoajan liikesalaisuuksia vaaranneta.  

Tunnistuspalvelun tarjoaja, joka aiheuttaa 4 momentin vastaisella menettelyllä vahinkoa toiselle tunnistuspalvelun tarjoajalle, on velvollinen korvaamaan menettelystään aiheutuvan vahingon. 

17 § 

Tunnistusvälineen hakijana olevan luonnollisen henkilön tunnistaminen 

Ensitunnistamisessa luonnollisen henkilön tunnistaminen tulee tehdä henkilökohtaisesti tai sähköisesti siten, että sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdassa 2.1.2 korotetulle tai korkealle varmuustasolle säädetyt vaatimukset täyttyvät. Henkilön henkilöllisyyden varmentaminen voi perustua viranomaisen myöntämään henkilöllisyyttä osoittavaan asiakirjaan tai tässä laissa tarkoitettuun vahvaan sähköiseen tunnistusvälineeseen. Lisäksi henkilöllisyyden varmentaminen voi perustua julkisen tai yksityisen tahon aiemmin muuhun tarkoitukseen kuin vahvan sähköisen tunnistusvälineen myöntämiseen käyttämään menettelyyn, jonka Viestintävirasto hyväksyy menettelyä koskevien säännösten ja viranomaisvalvonnan perusteella tai tämän lain 28 §:n 1 kohdassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen vahvistuksen perusteella. 

Ensitunnistamisessa, joka perustuu yksinomaan viranomaisen myöntämään henkilöllisyyttä osoittavaan asiakirjaan, hyväksyttäviä asiakirjoja ovat voimassa oleva Euroopan talousalueen jäsenvaltion, Sveitsin tai San Marinon viranomaisen myöntämä passi tai henkilökortti. Halutessaan tunnistusvälineen tarjoaja voi käyttää henkilöllisyyden varmentamisessa myös muun valtion viranomaisen myöntämää voimassa olevaa passia. 


17 a § 

Tunnistusvälineen hakijana olevan oikeushenkilön tunnistaminen 

Oikeushenkilön ilmoitettu henkilöllisyys tulee varmentaa yritys- ja yhteisörekistereistä tai siten, että vähintään oikeushenkilön henkilöllisyyden todistamista ja varmentamista koskevat sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdassa 2.1.3 korotetulle varmuustasolle säädetyt vaatimukset täyttyvät. 

20 §  

Tunnistusvälineen myöntäminen 


Tunnistusväline myönnetään aina luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle. Luonnollisen henkilön ja oikeushenkilön tunnistusvälineiden kytkös on toteutettava sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdan 2.1.4 mukaisesti. Tunnistusvälineen on oltava henkilökohtainen. Tunnistusvälineeseen voidaan tarvittaessa liittää tieto siitä, että tunnistusvälineen haltija voi tapauskohtaisesti myös edustaa toista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä.  

21 §  

Tunnistusvälineen luovuttaminen hakijalle 

Tunnistusvälineen tarjoajan on luovutettava tunnistusväline sen hakijalle siten kuin sopimuksessa on sovittu. Tunnistuspalvelun tarjoajan on varmistettava, ettei tunnistusväline joudu oikeudettomasti toisen haltuun välinettä luovutettaessa siten, että sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdassa 2.2.2 vähintään korotetulle varmuustasolle säädetyt vaatimukset täyttyvät.  

22 § 

Tunnistusvälineen uusiminen 

Tunnistusvälineen tarjoaja saa toimittaa tunnistusvälineen haltijalle uuden välineen ilman nimenomaista pyyntöä vain, jos aikaisemmin annettu tunnistusväline on korvattava uudella. Tunnistusvälineen uusimisessa tulee noudattaa sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksen liitteen kohdassa 2.2.4 vähintään korotetulle varmuustasolle säädettyjä vaatimuksia. 

24 § 

Tunnistustapahtumaa ja tunnistusvälinettä koskevien tietojen tallentaminen ja käyttö 

Tunnistuspalvelun tarjoajan on tallennettava:  

1) yksittäisen tunnistustapahtuman ja sähköisen allekirjoittamisen tapahtuman todentamiseksi tarvittavat tiedot;  

2) tiedot 18 §:ssä tarkoitetuista tunnistusvälineen käyttöön liittyvistä estoista ja käyttörajoituksista;  

3) varmenteen osalta 19 §:ssä tarkoitetun varmenteen tietosisältö. 

Tunnistusvälineen tarjoajan on tallennettava tarvittavat tiedot 17 ja 17 a §:ssä tarkoitetusta hakijan ensitunnistamisesta ja siinä käytetystä asiakirjasta tai sähköisestä tunnistamisesta.  

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on säilytettävä viiden vuoden ajan tunnistustapahtumasta. Muut 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on säilytettävä viiden vuoden ajan vakituisen asiakassuhteen päättymisestä. 

Tunnistustapahtuman yhteydessä syntyneet henkilötiedot on hävitettävä tunnistustapahtuman jälkeen, jollei tallentaminen ole välttämätöntä yksittäisen tunnistustapahtuman todentamiseksi.  

Tunnistuspalvelun tarjoaja saa käsitellä tallennettuja tietoja ainoastaan palvelun toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi, laskutusta varten, omien oikeuksiensa turvaamista varten riitatilanteissa, väärinkäytöstilanteiden selvittämisessä sekä tunnistuspalvelua käyttävän palveluntarjoajan tai tunnistusvälineen haltijan pyynnöstä. Tunnistuspalvelun tarjoajan on tallennettava tieto käsittelyn ajankohdasta, syystä ja käsittelijästä.  

Jos palveluntarjoaja ainoastaan laskee liikkeelle tunnistusvälineitä: 

1) 1 momentin 1 kohtaa ja 4 momenttia ei sovelleta siihen; 

2) 3 momentissa tarkoitettu viiden vuoden tallennusaika lasketaan tunnistusvälineen voimassaolon päättymisestä. 

25 §  

Tunnistusvälineen peruuttamista tai käytön estämistä koskeva ilmoitus 

Tunnistusvälineen haltijan on ilmoitettava tunnistusvälineen tarjoajalle tai tämän nimeämälle muulle taholle tunnistusvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä havaittuaan asian. 

Tunnistusvälineen tarjoajan on tarjottava mahdollisuus tehdä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus milloin tahansa. Tunnistusvälineen tarjoajan on viipymättä peruutettava tunnistusväline tai estettävä sen käyttö saatuaan asiaa koskevan ilmoituksen. 

Tunnistusvälineen tarjoajan on asianmukaisesti ja viipymättä merkittävä järjestelmään tieto peruuttamisen tai käytön estämisen ajankohdasta. Tunnistusvälineen haltijalla on oikeus saada pyynnöstä todistus siitä, että hän on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Todistusta on pyydettävä 18 kuukauden kuluessa ilmoituksesta. 


26 §  

Tunnistusvälineen tarjoajan oikeus peruuttaa tai estää tunnistusvälineen käyttö 

Sen lisäksi, mitä 25 §:ssä säädetään, tunnistusvälineen tarjoaja voi peruuttaa tunnistusvälineen tai estää sen käytön, jos: 

1) tunnistusvälineen tarjoajalla on syytä epäillä, että joku muu kuin se, jolle tunnistusväline on myönnetty, käyttää sitä; 

2) tunnistusväline sisältää ilmeisen virheellisyyden; 

3) tunnistusvälineen tarjoajalla on syytä epäillä, että tunnistusvälineen käytön turvallisuus on vaarantunut;  

4) tunnistusvälineen haltija käyttää tunnistusvälinettä olennaisesti sopimusehtojen vastaisella tavalla; 

5) tunnistusvälineen haltija on kuollut. 

Tunnistusvälineen tarjoajan tulee ilmoittaa haltijalle niin pian kuin mahdollista tunnistusvälineen peruuttamisesta tai käytön estämisestä ja sen ajankohdasta sekä siihen johtaneista syistä. 

Tunnistusvälineen tarjoajan on palautettava mahdollisuus käyttää tunnistusvälinettä tai annettava haltijalle uusi väline välittömästi 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun syyn poistuttua. 

4 luku 

Vaatimustenmukaisuuden arviointi  

28 §  

Vaatimustenmukaisuuden arviointielimet 

Tämän luvun mukaisen palvelun vaatimustenmukaisuuden voivat arvioida seuraavat arviointielimet siten kuin jäljempänä säädetään

1) vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos; 

2) muu yleisesti käytetyn menetelmän mukaisesti toimiva ulkoinen arviointielin (muu ulkoinen arviointilaitos); tai  

3) palveluntarjoajan sisäinen yleisesti käytetyn standardin mukainen riippumaton arvioija (sisäinen tarkastuslaitos). 

29 §  

Sähköisen tunnistuspalvelun vaatimustenmukaisuuden arviointi 

Tunnistuspalvelun tarjoajan on määräajoin teetettävä palvelulleen 28 §:ssä mainitun arviointielimen arviointi siitä, täyttääkö tunnistuspalvelu tässä laissa säädetyt yhteentoimivuutta, tietoturvaa, tietosuojaa ja muuta luotettavuutta koskevat vaatimukset.Euroopan komissiolle ilmoitettavan sähköisen tunnistamisen järjestelmän vaatimusten mukaisuuden arvioinnista säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa sekä sähköisen tunnistamisen varmuustasoasetuksessa. 

Viestintäviraston oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä tunnistuspalvelun vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävistä arviointiperusteista säädetään 42 §:ssä. Viestintävirasto voi määrätä arviointiperusteeksi edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitettujen säädösten lisäksi Euroopan unionin tai muun kansainvälisen toimielimen antamia säännöksiä tai ohjeita, julkaistuja ja yleisesti tai alueellisesti sovellettuja tietoturvallisuutta koskevia ohjeita ja yleisesti käytettyjä tietoturvallisuusstandardeja tai menettelyjä. 

30 §  

Sähköisen tunnistamisen kansallisen solmupisteen vaatimustenmukaisuuden arviointi 

EU:n sähköisen tunnistamisen yhteentoimivuusjärjestelmään liittyvän kansallisen rajapinnan (kansallinen solmupiste) vaatimustenmukaisuus on osoitettava vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen tai muun ulkoisen arviointilaitoksen tekemällä arvioinnilla. 

Kansallisen solmupisteen vaatimuksista säädetään yhteentoimivuusjärjestelmän vahvistamisesta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 12 artiklan 8 kohdan mukaisesti annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1501. Viestintäviraston oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä kansallisen solmupisteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävistä arviointiperusteista säädetään 42 §:ssä. 

31 § 

Tarkastuskertomus 

Tunnistuspalveluntarjoajan ja Väestörekisterikeskuksen on hankittava vaatimustenmukaisuuden arvioinnista tarkastuskertomus, joka toimitetaan Viestintävirastolle. 

Tarkastuskertomus on voimassa arvioinnissa käytetyn standardin määrittelemän ajan, kuitenkin enintään 2 vuotta.  

32 § 

Luottamuspalvelun vaatimustenmukaisuuden vahvistaminen 

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tarkastaa hyväksytyn luottamuspalvelun tarjoajan ja hyväksytyn luottamuspalvelun vaatimustenmukaisuuden noudattaen, mitä siitä sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa säädetään.Viestintäviraston oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävistä arviointiperusteista säädetään 42 §:ssä. Viestintävirasto voi määrätä arviointiperusteeksi Euroopan unionin tai muun kansainvälisen toimielimen antamia säännöksiä tai ohjeita, julkaistuja ja yleisesti tai alueellisesti sovellettuja tietoturvallisuutta koskevia ohjeita ja yleisesti käytettyjä tietoturvallisuusstandardeja tai menettelyjä. 

33 §  

Arviointielintä koskevat yleiset vaatimukset 

Edellä 28 §:ssä mainittuja arviointielimiä koskevat seuraavat pätevyysvaatimukset: 

1) se on toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton arvioinnin kohteista;  

2) sen henkilökunnalla on hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän laaja-alainen kokemus arviointitoimintaan kuuluvissa tehtävissä; 

3) sillä on arviointitoiminnan edellyttämät laitteet, tilat, välineet ja järjestelmät; 

4) sillä on asianmukaiset ohjeet toimintaansa ja sen seurantaa varten. 

Viestintäviraston oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa säädetyistä vaatimuksista säädetään 42 §:ssä. 

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on osoitettava 1 momentin 1—3 kohdassa säädettyjen vaatimusten täyttyminen kansallisen akkreditointiyksikön akkreditoinnilla noudattaen, mitä siitä tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 ja vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005) säädetään.  

Tunnistuspalveluntarjoajan on esitettävä 10 §:ssä säädetyssä ilmoituksessa selvitys siitä, että sen vaatimustenmukaisuuden arvioinut muu ulkoinen arviointilaitos tai sisäinen tarkastuslaitos täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Edellä 1 momentin 1—3 kohdassa säädettyjen vaatimusten täyttäminen on osoitettava 2 momentissa tarkoitetulla akkreditoinnilla tai muulla yleisesti käytettyyn standardiin perustuvalla riippumattomalla menettelyllä.  

Ulkomaisen akkreditointiyksikön antama akkreditointi vastaa 3 ja 4 momentissa tarkoitettua akkreditointipäätöstä. 

34 §  

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksyminen 

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksyy Viestintävirasto. Arviointilaitos voidaan hyväksyä määräajaksi, jos siihen on erityinen syy. Viestintävirasto voi hyväksymistä koskevaan päätökseen sisällyttää arviointilaitoksen pätevyysaluetta ja valvontaa sekä toimintaa koskevia rajoituksia ja ehtoja. 

35 §  

Hakemus vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokseksi 

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos hyväksytään hakemuksen perusteella. Hakemukseen on liitettävä hakijaa ja sen toimintaa koskevat tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida 33 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen.  

Viestintävirasto voi hakemusta käsiteltäessä hankkia lausuntoja sekä antaa hakemuksen ja siinä esitettyjen tietojen arvioimisen ulkopuolisille asiantuntijoille. 

36 §  

Hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen ja sähköisen leiman luontivälineen sertifiointi 

Viestintävirasto voi hakemuksesta nimetä sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen 30 artiklassa ja 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yksityisiä tai julkisia sertifiointilaitoksia, joiden tehtävänä on sertifioida hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen tai hyväksytyn sähköisen leiman luontivälineitä. Sertifiointilaitos voidaan nimetä määräajaksi. Hakemuksessa on esitettävä Viestintäviraston pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi tarpeelliset tiedot. 

Sertifiointilaitoksen tulee olla toiminnallisesti ja taloudellisesti sähköisen allekirjoituksen ja sähköisen leiman luontivälineiden valmistajista riippumaton. Sillä tulee olla toiminnan laajuuden kannalta riittävä vastuuvakuutus tai muu vastaava järjestely ja käytössään riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä sekä toiminnan edellyttämät järjestelmät, laitteet ja välineet.  

37 §  

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen toiminta  

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ja sertifiointilaitos voivat tehtävässään käyttää apunaan organisaation ulkopuolisia henkilöitä. Arviointilaitos ja sertifiointilaitos vastaavat myös apunaan käyttämiensä henkilöiden työstä.  

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen on tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1991), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), kielilaissa (423/2003) sekä saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen tai sertifiointilaitoksen taikka niiden käyttämän tytäryhtiön tai alihankkijan henkilöstöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). 

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen on ilmoitettava Viestintävirastolle kaikista muutoksista, joilla on vaikutusta hyväksymisen tai nimeämisen edellytysten täyttymiseen.  

38 § 

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksymisen tai sertifiointilaitoksen nimeämisen peruuttaminen 

Jos Viestintävirasto toteaa, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tai sertifiointilaitos ei täytä sille säädettyjä edellytyksiä tai toimii olennaisesti säännösten vastaisesti, Viestintäviraston on asetettava sille riittävä määräaika asian korjaamiseksi. 

Viestintävirasto voi peruuttaa arviointilaitoksen hyväksymisen tai sertifiointielimen nimeämisen, jos arviointilaitos tai sertifiointielin ei ole korjannut toimintaansa 1 momentin nojalla asetetussa määräajassa ja kyseessä on olennainen rikkomus tai laiminlyönti. 

4 a luku 

Luottamuspalveluja koskevia säännöksiä 

39 §  

Varmenteen peruuttaminen 

Allekirjoittajan tai sähköisen leiman haltijan on viipymättä pyydettävä hyväksytyn varmenteen myöntäneeltä varmentajalta varmenteen peruuttamista, jos hänellä on perusteltu syy epäillä allekirjoituksen tai sähköisen leiman luomistietojen oikeudetonta käyttöä. 

Hyväksyttyjä varmenteita tarjoavan varmentajan on viipymättä peruutettava hyväksytty varmenne, jos allekirjoittaja tai sähköisen leiman haltija pyytää sitä. Varmenteen peruuttamispyynnön katsotaan saapuneen varmentajalle silloin, kun se on ollut varmentajan käytettävissä siten, että pyyntöä voidaan käsitellä.  

40 §  

Vastuu allekirjoituksen tai sähköisen leiman luomistietojen oikeudettomasta käytöstä 

Allekirjoittaja ja sähköisen leiman haltija vastaa hyväksytyllä varmenteella varmennetun kehittyneen sähköisen allekirjoituksen luomistietojen ja sähköisen leiman luomistietojen oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta, kunnes varmenteen peruuttamispyyntö on saapunut varmentajalle siten kuin 39 §:n 2 momentissa säädetään. 

Kuluttajalla on kuitenkin 1 momentissa säädetty vastuu vain, jos: 

1) hän on luovuttanut luomistiedot toiselle; 

2) luomistietojen joutuminen niiden käyttöön oikeudettomalle on aiheutunut hänen huolimattomuudestaan, joka ei ole lievää; tai 

3) hän menetettyään luomistietojen hallinnan muulla kuin 2 kohdassa mainitulla tavalla on laiminlyönyt pyytää varmenteen peruuttamista siten kuin 39 §:n 1 momentissa säädetään.  

41 §  

Luottamuspalvelun tarjoajan vastuu 

Luottamuspalvelun tarjoajan vastuusta säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen 13 artiklassa.  

Hyväksytyn varmenteen tarjoava varmentaja on vastuussa vahingosta, joka hyväksyttyyn varmenteeseen luottaneelle on aiheutunut siitä, että varmentaja tai sen apunaan käyttämä henkilö ei ole peruuttanut varmennetta 39 §:ssä säädetyllä tavalla. Varmentaja vapautuu vastuusta, jos se näyttää, että vahinko ei ole aiheutunut sen omasta tai sen apunaan käyttämän henkilön huolimattomuudesta.  

42 § 

Yleinen ohjaus sekä Viestintäviraston määräykset  

Vahvan sähköisen tunnistamisen ja sähköisten luottamuspalveluiden yleinen ohjaus ja kehittäminen kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriölle. 

Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä: 

1) tunnistusjärjestelmän 8 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdan mukaisista turvallisuutta ja luotettavuutta koskevista vaatimuksista;  

2) 10 §:ssä tarkoitettujen ilmoitettavien tietojen sisällöstä ja niiden toimittamisesta Viestintävirastolle;  

3) 12 a §:n 2 momentissa tarkoitetuista luottamusverkoston rajapintojen ominaisuuksista;  

4) siitä, milloin 16 §:ssä tarkoitettu häiriö on merkittävä sekä 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä, muodosta ja toimittamisesta; 

5) 29, 30 ja 32 §:ssä tarkoitetuista arvioitavan tunnistus- tai luottamuspalvelun sekä kansallisen solmupisteen vaatimustenmukaisuuden arviointiperusteista; 

6) 33 §:ssä säädetyistä vaatimustenmukaisuuden arviointielimen pätevyysvaatimuksista ottaen huomioon, mitä sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa säädetään. 

7) 35 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen sisällytettävistä tiedoista ja niiden toimittamisesta Viestintävirastolle; 

8) 36 §:ssä tarkoitettua sertifiointilaitosta koskevista vaatimuksista, sertifioinnissa noudatettavasta menettelystä sekä sähköisen allekirjoituksen ja leiman luontivälinettä koskevista vaatimuksista ottaen huomioon, mitä sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa säädetään. 

42 a § 

Viestintäviraston tehtävät 

Viestintäviraston tehtävänä on valvoa tämän lain noudattamista, jollei tässä laissa muuta säädetä.  

Viestintäviraston tehtävänä on sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen mukaisesti:  

1) osallistua Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön asetuksen 12 artiklassa tarkoitetussa sähköisen tunnistamisen yhteentoimivuusjärjestelmässä ja sitä varten perustetussa yhteistyöverkostossa;  

2) ilmoittaa sähköisen tunnistamisen järjestelmiä Euroopan komissiolle asetuksen 7—10 artiklan mukaisesti; 

3) toimia asetuksen 17 artiklassa tarkoitettuna valvontaelimenä ja hoitaa sille asetuksessa säädettyjä tehtäviä; 

4) ylläpitää ja julkaista luetteloita Suomessa hyväksytyistä luottamuspalveluiden tarjoajista ja niiden tarjoamista hyväksytyistä luottamuspalveluista asetuksen 22 artiklan mukaisesti.  

Viestintäviraston ratkaisuvaltaan eivät kuulu osapuolten välistä sopimussuhdetta tai korvausvastuuta koskevat asiat. 

42 b §  

Tietosuojavaltuutetun tehtävät 

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa tämän lain henkilötietoja koskevien säännösten noudattamista. 

42 c §  

Väestörekisterikeskuksen tehtävät 

Väestörekisterikeskuksen tehtävänä on ylläpitää 30 §:ssä tarkoitettua kansallista solmupistettä. 

43 § 

Tiedonsaantioikeus 

Viestintävirastolla on tämän lain mukaisia tehtäviä suorittaessaan oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat tiedot niiltä, joiden oikeuksista ja velvollisuuksista tässä laissa säädetään ja jotka toimivat näiden lukuun. 


44 § 

Viranomaisten välinen yhteistyö ja oikeus luovuttaa tietoja 

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, Viestintävirastolla ja tietosuojavaltuutetulla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten tai muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä Finanssivalvonnalle ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi. Finanssivalvonnalla ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on vastaava oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä Viestintävirastolle ja tietosuojavaltuutetulle tietoja, jotka ovat tarpeen niiden tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. 


45 § 

Hallintopakkokeinot  

Viestintävirasto voi antaa huomautuksen sille, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä, määräyksiä tai päätöksiä taikka sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annettua EU:n asetusta tai sen nojalla annettuja säännöksiä, sekä velvoittaa tämän korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä kohtuullisessa määräajassa. Päätöksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan taikka että tekemättä jätetty toimenpide teetetään asianomaisen kustannuksella. Uhkasakosta, keskeyttämisuhasta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). 


45 a § 

Väliaikainen päätös 

Jos sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annettua EU:n asetusta, tätä lakia taikka niiden nojalla annettua säännöstä tai määräystä koskeva virhe tai laiminlyönti taikka tietoturvahäiriö vaarantaa välittömästi ja olennaisesti tunnistus- tai luottamuspalvelun luotettavuuden, Viestintävirasto voi viipymättä päättää tarvittavista väliaikaisista toimista 45 §:ssä säädetystä määräajasta riippumatta. 

Viestintäviraston on ennen väliaikaisia toimia koskevan päätöksen antamista varattava sen kohteena olevalle tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi jos kuulemista ei voida toimittaa niin nopeasti kuin asian kiireellisyys välttämättä vaatii. 

Väliaikaisena toimena Viestintävirasto voi kieltää tai keskeyttää: 

1) tunnistusmenetelmän tarjoamisen vahvana sähköisenä tunnistamisena; 

2) sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen 3 artiklan 17 kohdassa tarkoitetun hyväksytyn luottamuspalvelun tarjoamisen; 

3) sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetun sähköisen tunnistamisen järjestelmän tarjoamisen; 

4) sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen 7 artiklan f kohdassa tarkoitetun todentamisen tarjoamisen. 

Väliaikaiset toimet voivat olla voimassa enintään kolme kuukautta. Väliaikaisia toimia koskevaan päätökseen saa hakea muutosta erikseen samalla tavoin kuin 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen. 

46 § 

Tarkastusoikeus 

Viestintävirastolla on oikeus tehdä tunnistuspalvelun tarjoajaa ja sen tarjoamaa palvelua, 28 §:ssä tarkoitettua arviointielintä, 36 §:ssä tarkoitettua hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen ja sähköisen leiman luontivälineen sertifiointilaitosta ja niiden toimintaa, hyväksyttyjä varmenteita tarjoavaa varmentajaa sekä luottamuspalvelun tarjoajan ja niiden palvelua koskeva tarkastus. Tarkastus voidaan tehdä tässä laissa tai sähköistä tunnistamista ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä, määräyksissä ja päätöksissä asetettujen velvoitteiden valvomiseksi. Tarkastuksesta säädetään hallintolain 39 §:ssä. 

Viestintävirasto määrää tarkastajan toimittamaan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen. Tarkastusta toimittavalla henkilöllä on oikeus tutkia sellaiset tunnistuspalvelun tarjoajan, hyväksyttyjä varmenteita tarjoavan varmentajan ja luottamuspalvelun tarjoajan tai niiden apunaan käyttämien henkilöiden laitteet ja ohjelmistot, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten, säännösten tai määräysten noudattamisen valvonnassa. 

Tunnistuspalvelun tarjoajien, hyväksyttyjä varmenteita tarjoavien varmentajien ja luottamuspalvelun tarjoajien tai niiden apunaan käyttämien henkiöiden on tarkastusta varten päästettävä 3 momentissa tarkoitettu tarkastaja muihin kuin pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitettuihin tiloihin. 

Viestintävirastolla on oikeus saada virka-apua poliisilta tässä pykälässä tarkoitetun tarkastuksen suorittamiseksi. 

Tietosuojavaltuutetulla on tehtäväänsä suorittaessaan henkilötietolaissa tarkoitetut tarkastusoikeudet. 

47 § 

Viestintävirastolle maksettavat maksut 

Edellä 10 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tehneen tunnistuspalvelun tarjoajan ja palveluntarjoajien yhteenliittymän on suoritettava Viestintävirastolle 5 000 euron rekisteröimismaksu. Lisäksi tunnistuspalvelun tarjoajan ja yhteenliittymän on suoritettava Viestintävirastolle vuosittain 14 000 euron valvontamaksu. 

Sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen 21 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen tehneen hyväksytyn luottamuspalvelun tarjoajan ja hyväksyttyä luottamuspalvelua tarjoavan varmentajan on suoritettava Viestintävirastolle 5 000 euron rekisteröimismaksu kustakin tarjoamastaan luottamuspalvelusta. Lisäksi edellä mainittujen on suoritettava Viestintävirastolle vuosittain 14 000 euron valvontamaksu ensimmäisestä tarjoamastaan hyväksytystä luottamuspalvelusta ja sitä seuraavista tarjoamistaan hyväksytyistä luottamuspalveluista vuosittain 9 000 euroa. Jos hyväksyttyjä luottamuspalveluja tarjoava varmentaja tekee myös 10 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen, sen on lisäksi suoritettava 1 momentissa tarkoitettu rekisteröimismaksu. 

Edellä 34 §:n mukaisesti hyväksytyn vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on suoritettava Viestintävirastolle 10 000 euron nimeämismaksu. Lisäksi arviointilaitoksen on suoritettava Viestintävirastolle vuosittain 15 000 euron valvontamaksu. 

Edellä 36 §:n mukaisesti nimetyn sertifiointilaitoksen on suoritettava Viestintävirastolle 10 000 euron nimeämismaksu. Lisäksi sertifiointilaitoksen on suoritettava vuosittain 15 000 euron valvontamaksu. 

Rekisteröimismaksu, nimeämismaksu ja valvontamaksu kattavat niitä kustannuksia, joita aiheutuu Viestintävirastolle tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamisesta 46 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä lukuun ottamatta. Valvontamaksu on suoritettava täysimääräisesti myös toiminnan ensimmäisenä vuotena, vaikka toiminta aloitettaisiin kesken vuotta. Valvontamaksua ei palauteta, vaikka palveluntarjoaja lopettaisi toimintansa kesken vuotta. 

Rekisteröimismaksun, nimeämismaksun ja valvontamaksun määrää maksettavaksi Viestintävirasto ja ne ovat suoraan ulosottokelpoisia. Viestintäviraston maksun määräämistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 49 §:n 1 momentissa säädetään. Tarkempia säännöksiä maksujen täytäntöönpanosta voidaan antaa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. 

Rekisteröimismaksun, nimeämismaksun ja valvontamaksun perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa. Jollei maksuja suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle määrälle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. 

Edellä 46 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta peritään sen kohteena olevalta tarkastuksesta aiheutuneet kustannukset noudattaen valtion maksuperustelakia. 

49 § 

Muutoksenhaku viranomaisen päätökseen 

Viestintäviraston päätökseen, joka koskee 47 §:ssä tarkoitettua Viestintävirastolle maksettavaa maksua, saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolain 7 a luvussa säädetään. 

Oikaisuvaatimuksesta annettuun Viestintäviraston päätökseen sekä Viestintäviraston muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintokäyttölaissa (586/1996) säädetään. 

Hallinto-oikeuden päätökseen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksymisen ja sertifiointilaitoksen nimeämisen peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 

Viestintävirasto voi päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu.  

Muutoksenhausta tietosuojavaltuutetun päätökseen säädetään henkilötietolaissa. 

49 a § 

Muutoksenhaku vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen päätökseen 

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua Viestintävirastolta siten kuin hallintolain 7 a luvussa säädetään. 

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 7 b §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä toukokuuta 2017 alkaen. 

Tunnistusvälineen tarjoaja saa käyttää tämän lain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuna hyväksyttävänä asiakirjana myös Euroopan talousalueen jäsenvaltion viranomaisen 1 päivän lokakuuta 1990 jälkeen myöntämää voimassa olevaa ajokorttia 31 päivään joulukuuta 2018.Tämän lain voimaan tullessa voimassaolevat Viestintäviraston määräykset jäävät voimaan.  

Lain 12 §:ssä säädettyyn rekisteriin merkityn tunnistuspalveluntarjoajan on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta Viestintävirastolle tämän lain 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu muutosilmoitus, jos se haluaa jatkaa vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajana. Tämän lain 10 §:ssä edellytetyt tiedot tulee toimittaa Viestintävirastolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2017. 

Viestintäviraston tulee käsitellä tunnistuspalveluntarjoajan 3 momentissa tarkoitettu muutosilmoitus ja tehdä ilmoituksesta johtuvat merkinnät 12 §:ssä säädettyyn rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut muutosilmoituksen ja muut 3 momentissa säädetyt tiedot. 

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla myönnetty vahva sähköinen tunnistusväline katsotaan edelleen vahvaksi sähköiseksi tunnistusvälineeksi vähintään korotetulla varmuustasolla kahden kuukauden ajan tämän lain voimaantulosta. Jollei 7 momentista muuta johdu ja jos tunnistuspalvelun tarjoaja tekee 3 momentissa tarkoitetun muutosilmoituksen asetetussa määräajassa, tunnistuspalvelun tarjoajan ennen tämän lain voimaantuloa ja tämän lain voimaan tulon jälkeen myöntämä tunnistusväline katsotaan vahvaksi sähköiseksi tunnistusvälineeksi vähintään korotetulla varmuustasolla, kunnes Viestintävirasto on tehnyt tunnistuspalvelua koskevan merkinnän 12 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin muutosilmoituksessa annettujen tietojen perusteella. 

Sähköinen tunnistusväline, joka on myönnetty tämän lain 17 §:n mukaisesti hakijalla aikaisemmin olleen sähköisen tunnistusvälineen perusteella, katsotaan vahvaksi sähköiseksi tunnistusvälineeksi, jos:  

1) tunnistusväline on myönnetty viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta; tai  

2) tunnistusväline on myönnetty kahden kuukauden jälkeen tämän lain voimaantulosta sellaisen toisen vahvan sähköisen tunnistusvälineen perusteella, jonka myöntänyt tunnistusvälineen tarjoaja on tehnyt 3 momentissa tarkoitetun muutosilmoituksen. 

Sähköistä tunnistusvälinettä ei katsota enää vahvaksi sähköiseksi tunnistusvälineeksi, jos tunnistuspalveluntarjoaja ei tee 3 momentissa tarkoitettua muutosilmoitusta asetetussa määräajassa. Viestintäviraston on tällöin poistettava tunnistuspalveluntarjoaja 12 §:ssä tarkoitetusta rekisteristä ja ilmoitettava rekisteristä poistamisesta tunnistuspalvelun tarjoajalle. 


2. 

Laki  

sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 3, 9, 16 ja 18 §, sellaisina kuin ne ovat, 3 ja 9 § osaksi laissa 618/2009, 16 § laissa 618/2009 ja 18 § laissa 924/2010, seuraavasti: 

3 §  

Muu lainsäädäntö 

Viranomaisasiointiin sovelletaan muutoin, mitä asian vireillepanosta, päätöksen tiedoksiannosta, viranomaisten toiminnan julkisuudesta, henkilötietojen käsittelystä, asiakirjojen arkistoinnista, asian käsittelyssä käytettävästä kielestä ja asian käsittelystä säädetään. 

9 § 

Kirjallisen muodon täyttyminen 

Vireillepanossa ja asian muussa käsittelyssä vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää myös viranomaiselle toimitettu sähköinen asiakirja.  

Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Jos viranomaiselle toimitetussa sähköisessä asiakirjassa on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Viranomainen voi kuitenkin määrätä valtakirjan toimitettavaksi, jos viranomaisella on aihetta epäillä asiamiehen toimivaltaa tai sen laajuutta. 

16 § 

Päätösasiakirjan sähköinen allekirjoittaminen 

Päätösasiakirja voidaan allekirjoittaa sähköisesti. Viranomaisen on allekirjoitettava asiakirja sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 26 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttävällä kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella tai muuten sellaisella tavalla, että asiakirjan alkuperäisyydestä ja eheydestä voidaan varmistautua. 

18 § 

Todisteellinen sähköinen tiedoksianto 

Asiakirja, joka lain mukaan toimitetaan postitse saantitodistusta vastaan tai muuten todisteellisesti, voidaan asianosaisen suostumuksella antaa tiedoksi myös sähköisenä viestinä, ei kuitenkaan telekopiona tai vastaavalla tavalla. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava, että asiakirja on asianosaisen tai tämän edustajan noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta. 

Asianosaisen tai tämän edustajan on tunnistauduttava asiakirjaa noutaessaan. Tunnistautumisessa on tällöin käytettävä tunnistautumistekniikkaa, joka on tietoturvallinen ja todisteellinen. 

Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen 1 momentin mukaisesti osoittamalta yhteydeltä. Jos asiakirjaa ei ole noudettu seitsemän päivän kuluessa viranomaisen ilmoituksesta, tiedoksiannossa noudatetaan, mitä siitä muualla laissa säädetään. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


3. 

Laki 

viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan viestintähallinnosta annetun lain (625/2001) 2 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 730/2004, seuraavasti:  

2 § 

Viestintäviraston tehtävät 

Viestintäviraston tehtävänä on: 

huolehtia tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014), postilaissa (415/2011), valtion televisio- ja radiorahastosta annetussa laissa (745/1998), vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009), kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa (588/2004), turvallisuusselvityslaissa (726/2014), tietoturvallisuuden arviointilaitoksista annetussa laissa (1405/2011) sekä viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista annetussa laissa (1406/2011) sille säädetyistä tehtävistä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


4. 

Laki  

maakaaren 9 a luvun 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan maakaaren (540/1995) 9 a luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 96/2011, seuraavasti:  

1 §  

Asiointijärjestelmän käyttö ja sähköinen tunnistaminen asiointijärjestelmässä 

Sähköisten asiakirjojen laatiminen ja hyväksyminen asiointijärjestelmässä sekä asiointijärjestelmän muu käyttö edellyttävät, että käyttäjä tunnistetaan luotettavasti vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009) tarkoitetulla vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajan tarjoamalla tunnistamismenetelmällä tai sähköisen allekirjoituksen hyväksytyllä varmenteella, josta säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 28 artiklassa, taikka muulla sellaisella tunnistautumistekniikalla, joka on tietoturvallinen ja todisteellinen. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


5. 

Laki 

rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 18 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 18 §:n 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 621/2009, seuraavasti:  

18 § 

Etätunnistamiseen liittyvä tehostettu tuntemisvelvollisuus 

Jos asiakas ei ole läsnä tunnistettaessa ja henkilöllisyyttä todennettaessa (etätunnistaminen), ilmoitusvelvollisen tulee rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskin vähentämiseksi: 


3) todentaa asiakkaan henkilöllisyys vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009) tarkoitetulla tunnistusvälineellä tai sähköisen allekirjoituksen hyväksytyllä varmenteella, josta säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 28 artiklassa, taikka muun sähköisen tunnistamistekniikan avulla, joka on tietoturvallinen ja todisteellinen.  


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


6. 

Laki 

väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 2 §:n 2 momentin 2 kohta, 6 §:n 2 momentti, 43 §:n 2 momentin 2 kohta, 61 §:n 3 momentti, 62 §, 66 §:n 3 momentti, 67 §:n 1 momentti ja 68 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 983/2010, seuraavasti: 

2 § 

Lain soveltamisala 


Jollei tässä laissa toisin säädetä, sovelletaan: 


2) varmennetussa sähköisessä asioinnissa ja tässä laissa tarkoitetun varmennerekisterin tietojen käsittelyssä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003) ja vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annettua lakia (617/2009).  

6 § 

Väestörekisterikeskuksen varmennettu sähköinen asiointi ja sen tarkoitus 


Väestörekisterikeskus pitää myöntämistään henkilövarmenteista varmennerekisteriä, josta säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014, jäljempänä sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annettu EU:n asetus. Väestörekisterikeskus on tämän varmennerekisterin rekisterinpitäjä.  


43 § 

Tunnuksen luovuttaminen 


Väestötietojärjestelmään talletettu sähköinen asiointitunnus voidaan luovuttaa vain, jos: 


muu Suomeen sijoittunut varmentaja käyttää tunnusta vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa tarkoitetussa tai vastaavassa tunnistamistarkoitukseen käytettävässä varmenteessa varmenteen haltijan yksilöivänä tunnistetietona. 


61 § 

Varmennetun sähköisen asioinnin palvelut 


Kansalaisvarmenteella tarkoitetaan Väestörekisterikeskuksen luonnolliselle henkilölle myöntämää varmennetta, joka sisältyy henkilökorttilaissa (829/1999) tarkoitettuun henkilökorttiin tai muuhun siihen verrattavaan viranomaisen asiakirjaan tai tekniseen alustaan, ja jota käytetään henkilön todentamista, sähköisen allekirjoituksen tekemistä sekä asiakirjojen ja viestien salausta varten. Kansalaisvarmenteella tarkoitetaan myös muuhun viranomaisen asiakirjaan tai tekniseen alustaan sisältyvää Väestörekisterikeskuksen myöntämää varmennetta, jota käytetään edellä mainittuun tarkoitukseen ja joka täyttää sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa asetetut vaatimukset.  

62 §  

Varmennetussa sähköisessä asioinnissa käytettävien varmenteiden tiedot 

Kansalaisvarmenteeseen ja muuhun Väestörekisterikeskuksen luonnolliselle henkilölle myöntämään varmenteeseen sisältyvistä tiedoista säädetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa sekä sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa. Kansalaisvarmenteessa on varmenteen haltijan yksilöivänä tunnistetietona sähköinen asiointitunnus. Muussa Väestörekisterikeskuksen luonnolliselle henkilölle myöntämässä varmenteessa on varmenteen haltijan yksilöivänä tunnistetietona sähköinen asiointitunnus tai muu sellainen henkilön yksilöivä tunniste, joka ei sisällä henkilöön liittyviä tietoja. Kansalaisvarmenteeseen ja muuhun Väestörekisterikeskuksen luonnolliselle henkilölle myöntämään varmenteeseen voi sisältyä myös muita varmenteen käytössä tarvittavia välttämättömiä teknisiä tietoja. Väestörekisterikeskus päättää näistä tiedoista. 

Sähköinen asiointitunnus voi sisältyä myös vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetussa laissa tarkoitettuun muuhun luonnollisen henkilön varmenteeseen varmenteen haltijan yksilöivänä tunnistetietona. 

66 § 

Kansalaisvarmenteen hakeminen ja myöntäminen 


Hakemuksen vastaanottajan on noudatettava henkilötietolaissa säädettyjä henkilötietojen käsittelyä sekä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa ja sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa asetettuja varmenteen myöntämistä koskevia vaatimuksia.  

67 § 

Muun varmenteen hakeminen ja myöntäminen 

Väestörekisterikeskuksen tuottama muu luonnollisen henkilön varmenne kuin kansalaisvarmenne voidaan myöntää vain Suomen kansalaiselle sekä kotikuntalain mukaisesti Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle, jonka tiedot on talletettu väestötietojärjestelmään ja jonka henkilöllisyys on voitu luotettavasti todeta. Väestörekisterikeskuksen tuottama muu luonnollisen henkilön varmenne kuin kansalaisvarmenne voidaan erityisestä ja perustellusta syystä myöntää myös henkilölle, jonka henkilöllisyys on voitu luotettavasti todeta, mutta joka ei täytä muita edellä tarkoitettuja varmenteen myöntämisen edellytyksiä. Tällainen varmenne voi hakijan pyynnöstä sisältyä sähköisessä asioinnissa käytettävään viranomaisen, yrityksen tai yhteisön myöntämään asiakirjaan, korttiin tai tekniseen alustaan. Väestörekisterikeskus voi sopia asiakirjan tai teknisen alustan myöntävän viranomaisen, yrityksen tai yhteisön kanssa, että varmennetta koskeva hakemus voidaan jättää tälle henkilökohtaisesti Väestörekisterikeskukselle edelleen toimitettavaksi. Väestörekisterikeskuksen on tällöin varmistettava, että hakemuksen vastaanottaja noudattaa henkilötietolain henkilötietojen käsittelyä sekä sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen varmenteen myöntämistä koskevia säännöksiä.  


68 § 

Varmenteen hakemista ja myöntämistä koskeva menettely eräissä tapauksissa 

Henkilökohtaisen käynnin sijasta kansalaisvarmenteen uusimista koskeva hakemus voidaan tehdä myös sähköisesti ja allekirjoittaa hakijan käytössä olevalla kansalaisvarmenteella ja muun Väestörekisterikeskuksen tuottaman varmenteen uusimista koskeva hakemus hakijan käytössä olevalla sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa tarkoitetulla hyväksytyllä varmenteella, jos tällainen palvelu on käytössä. Muuten hakemuksen käsittelyssä noudatetaan sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun EU:n asetuksen varmenteen myöntämistä koskevia säännöksiä.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


7. 

Laki 

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsitellystä annetun lain (159/2007) 2 §:n 3 momentti, 9 § ja 14 §:n 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 2 §:n 3 momentti laissa 250/2014, 9 § laissa 619/2009 ja 14 §:n 3 momentti laissa 255/2015, seuraavasti:  

2 § 

Soveltamisala 


Jollei tästä tai muusta laista muuta johdu, asiakastietojen käsittelyyn sovelletaan, mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992), jäljempänä potilaslaki, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000), jäljempänä asiakaslaki, henkilötietolaissa (523/1999), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009), väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) sekä arkistolaissa (831/1994) tai näiden nojalla säädetään. Lisäksi asiakastietojen käsittelyssä ja tämän lain mukaisia palveluja ja toimintoja järjestettäessä on noudatettava, mitä kielilaissa (423/2003) ja sen nojalla säädetään. Jos terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja käsittelevä tietojärjestelmä on terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010) tarkoitettu terveydenhuollon laite, tietojärjestelmään sovelletaan myös mainittua lakia ja sen mukaisia vaatimuksia.  

9 § 

Asiakirjan sähköinen allekirjoittaminen 

Asiakastietojen eheys, muuttumattomuus ja kiistämättömyys tulee varmistaa sähköisellä allekirjoituksella tietojen sähköisessä käsittelyssä, tiedonsiirrossa ja säilytyksessä. Luonnollisen henkilön sähköisessä allekirjoittamisessa tulee käyttää kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta, josta säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014. Organisaation ja tietoteknisten laitteiden allekirjoituksessa on käytettävä luotettavuudeltaan vastaavaa sähköistä allekirjoitusta. 

14 § 

Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut 


Väestörekisterikeskus toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja muun henkilöstön, palvelujen antajien sekä näiden palvelujen antamiseen osallistuvien organisaatioiden, niiden henkilöstön ja tietoteknisten laitteiden vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa tarkoitettuna varmentajana. Väestörekisterikeskuksella on oikeus saada näiden tehtäviensä hoitamiseksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta sen ylläpitämästä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä varmenteen myöntämiseen ja peruuttamiseen, varmenteeseen, varmenteen tekniseen alustaan ja varmenteen toimittamiseen tarvittavat tiedot. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on vastaavasti oikeus saada lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi Väestörekisterikeskukselta tiedot sen edellä mainituin perustein myöntämistä varmenteista. Tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden välityksellä.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


8. 

Laki 

verotusmenettelystä annetun lain 93 a §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 93 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 623/2009, seuraavasti:  

93 a § 

Sähköinen asiointi ja allekirjoittaminen 


Ilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka voidaan toimittaa veroviranomaiselle sähköisesti ja jotka on allekirjoitettava, on varmennettava sähköisellä allekirjoituksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


9. 

Laki 

varainsiirtoverolain 56 b §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan varainsiirtoverolain (931/1996) 56 b §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 622/2009, seuraavasti:  

56 b §  

Sähköinen asiointi ja allekirjoittaminen 


Ilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka voidaan toimittaa veroviranomaiselle sähköisesti ja jotka on allekirjoitettava, on varmennettava sähköisellä allekirjoituksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


10. 

Laki 

ennakkoperintälain 6 a §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ennakkoperintälain (1118/1996) 6 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 624/2009, seuraavasti:  

6 a § 

Sähköinen asiointi ja allekirjoittaminen 


Ilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka voidaan toimittaa veroviranomaiselle sähköisesti ja jotka on allekirjoitettava, on varmennettava sähköisellä allekirjoituksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


11. 

Laki 

veripalvelulain 11 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan veripalvelulain (197/2005) 11 §, sellaisena kuin se on laissa 777/2009, seuraavasti:  

11 § 

Luovuttajiin liittyvät tiedot 

Veren ja sen osan luovuttajalle on ennen luovutusta annettava luovutukseen liittyvät tarpeelliset tiedot sekä henkilötietolain (523/1999) 24 §:n mukaiset tiedot ja luovuttajaa on informoitava tietojen salassapidosta. Luovuttajalta on pyydettävä hänen yksilöintiään koskevat tiedot, luovutuskelpoisuutta arvioitaessa hänen terveydentilaansa liittyvät ja välttämättömät luovuttajan luovutuskelpoisuutta koskevat tiedot sekä luovuttajan omakätinen allekirjoitus tai kehittynyt sähköinen allekirjoitus, josta säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014.  


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


12. 

Laki 

arvonlisäverolain 165 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan arvonlisäveronlain (1501/1993) 165 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 886/2009, seuraavasti:  

165 § 


Edellä 162 e §:ssä tarkoitetut ilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka voidaan toimittaa veroviranomaiselle sähköisesti ja jotka on allekirjoitettava, on varmennettava sähköisellä allekirjoituksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


13. 

Laki 

verotililain 7 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan verotililain (604/2009) 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 746/2009, seuraavasti:  

7 § 

Kausiveroilmoituksen antaminen 


Ilmoitusvelvollisen on allekirjoitettava kausiveroilmoitus. Sähköisesti annettu kausiveroilmoitus on varmennettava sähköisellä allekirjoituksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Verohallinto antaa tarkemmat määräykset siitä, mitä sähköistä menettelyä käyttäen ja mitä varmenne- tai tunnistusmenetelmää käyttäen sähköinen kausiveroilmoitus voidaan antaa.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


14. 

Laki 

rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 4 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain (147/2015) 4 §:n 1 momentti seuraavasti:  

4 § 

Energiatodistuksen laatiminen ja allekirjoittaminen 

Energiatodistus laaditaan siten, että energiatodistuksen laatija tallentaa energiatodistusrekisteriin todistuksen laatimisessa tarvittavat tiedot ja allekirjoittaa energiatodistuksen kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella, josta säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transak-tioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014. Energiatodistus katsotaan valvontaviranomaiselle toimitetuksi silloin, kun se on allekirjoitettu edellä mainitulla tavalla.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


15. 

Laki 

valmisteverotuslain 32 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan valmisteverotuslain (182/2010) 32 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 495/2014, seuraavasti:  

32 § 

Veroilmoituksen antamistapa 


Sähköinen veroilmoitus on varmennettava sähköisellä allekirjoituksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Verovelvollisen on allekirjoitettava paperilomakkeella annettu veroilmoitus. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


Valiokunnan lausumaehdotus

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa sähköisen ensitunnistamisen toimivuutta ja kohtuuhintaisuutta erityisesti tunnistuspalveluiden markkinoiden liikkeellelähdön varmistamiseksi sekä tarvittaessa ryhtyy tunnistuspalveluiden markkinoiden liikkeellelähdön edellyttämiin toimenpiteisiin ennen luottamusverkoston käyttöönottoa. 

Helsingissä 9.6.2016 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Ari Jalonen /ps

varapuheenjohtaja Mikko Alatalo /kesk

jäsen Katja Hänninen /vas

jäsen Jyrki Kasvi /vihr

jäsen Jukka Kopra /kok

jäsen Susanna Koski /kok

jäsen Suna Kymäläinen /sd

jäsen Mats Löfström /r

jäsen Eeva-Maria Maijala /kesk

jäsen Outi Mäkelä /kok

jäsen Jani Mäkelä /ps

jäsen Markku Pakkanen /kesk

jäsen Satu Taavitsainen /sd

jäsen Katja Taimela /sd

jäsen Ari Torniainen /kesk

jäsen Mirja Vehkaperä /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Mika Boedeker

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.