Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvolain, tieliikennelain ja rikoslain 23 luvun 9 ja 12 §:n muuttamisesta ( HE 24/2015 vp ): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• hallitusneuvos Eija Maunu - liikenne- ja viestintäministeriö
• yli-insinööri Maria Rautavirta - liikenne- ja viestintäministeriö
• finanssineuvos Asko Lindqvist - valtiovarainministeriö
• hallitussihteeri Kosti Honkanen - puolustusministeriö
• johtaja Hannu Ijäs - sosiaali- ja terveysministeriö
• poliisitarkastaja Matti Högman - Poliisihallitus
• insinöörimajuri Petteri Tuominen - Pääesikunta
• lakiasiainpäällikkö Pekka Syrjänen - Valtiokonttori
• erityisasiantuntija Juhani Puurunen - Liikenteen turvallisuusvirasto
• tieliikennejohtaja Marko Sillanpää - Liikenteen turvallisuusvirasto
• lakimies Visa Kronbäck - Liikennevakuutuskeskus
• puheenjohtaja Sakari Kaikkonen - Ammattipätevyyskouluttajat ry
• johtava lakimies Pia Santavirta - Finanssialan Keskusliitto ry
• toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen - Liikenneturva
• toiminnanjohtaja Sampsa Lindberg - Liikenteen turvallisuuskouluttajat ry
• energia-asiamies Anssi Kainulainen - Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
• puheenjohtaja Sakari Mäkinen - MMAF Modified Motorcycle Association Finland
• neuvontalakimies Hanna-Liisa Hammaren - Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
• edunvalvontajohtaja Timo Mäki - Suomen Motoristit ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• oikeusministeriö
• Suomen Kuntaliitto
• Invalidiliitto ry

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ajoneuvolakia, tieliikennelakia ja rikoslakia.  

Ehdotetuilla muutoksilla poistettaisiin päällekkäinen kansallinen sääntely Euroopan unionin asetusten kanssa, jotka koskevat kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen sekä niin sanottujen nelipyörien ja maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen tyyppihyväksyntää ja markkinavalvontaa. Lisäksi vahvistettaisiin lakimuutoksiin liittyvät kansalliset vaatimukset muiden kuin EU-tyyppihyväksyttävien ajoneuvojen osalta.  

Lisäksi kansallisen liikkumavaran puitteissa laajennettaisiin nykyistä ajoneuvolain soveltamisalan ulkopuolelle rajattua vammaisen henkilön käyttöön tarkoitettujen liikkumisvälineiden ryhmää kattamaan käyttäjästä riippumatta kaikki hitaammat sähkömoottoreilla varustetut jalankulkua avustavat tai korvaavat liikkumisvälineet. Lisäksi kokonaan uutena ajoneuvoluokkana lisättäisiin nopeammat tieliikenteessä sallittavat kevyet ajoneuvot, kuten henkilökuljetin Segway ja erilaiset senioriskootterit, joissa saisi olla sähkömoottori.  

Osana asetusten täytäntöönpanoa lailla vahvistettaisiin myös niiden täytäntöönpanon edellyttämät seuraamuksia koskevat säännökset. Samassa yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirasto vahvistettaisiin myös kansalliseksi yhteyspisteeksi osana uusien ajoneuvojen katsastuksista ja teknisistä tienvarsitarkastuksista annettujen direktiivien täytäntöönpanoa.  

Tieliikenteessä muihinkin kuin pelkästään vammaisen henkilön käyttöön sallittaviin jalankulkua avustaviin tai korvaaviin liikkumisvälineisiin sovellettaisiin jalankulkijan liikennesääntöjä, jos niitä kuljetetaan kävelynopeudella. Jos nopeus olisi kävelynopeutta suurempi, sovellettaisiin pyöräilijän liikennesääntöjä. Pyöräilijän liikennesääntöjä sovellettaisiin myös kevyisiin sähköajoneuvoihin. Kevyt sähköajoneuvo saisi kuitenkin käyttää myös jalkakäytävää kävelynopeudella.  

Rikoslakiin sisältyvä moottorikäyttöisen ajoneuvon määritelmä päivitettäisiin vastaamaan ajoneuvolakia. Liikennejuopumusta moottorittomalla ajoneuvolla koskevan rangaistussäännöksen soveltamisalaa laajennettaisiin lisäämällä siihen moottorilla varustetut polkupyörät ja kevyet sähköajoneuvot. Säännöstä sovellettaisiin myös jalankulkua avustavaan tai korvaavaan liikkumisvälineeseen, jota kuljetetaan kävelynopeutta nopeammin.  

Lakimuutokset toteuttavat hallitusohjelman tavoitetta sääntelyn sujuvoittamisesta ja hallinnollisen taakan keventämisestä.  

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden julkaisemisen jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään vuoden 2016 alusta.  

Valiokunta pitää hyvänä, että esityksellä poistetaan kansallisten säännösten ja EU-asetusten päällekkäisyyttä sekä pyritään sääntelyn sujuvoittamiseen ja hallinnollisen taakan keventämiseen. On hyvä, että pyritään joustavaan lainsäädäntöön, joka mahdollistaa uusien teknisten laitteiden ja ratkaisujen käyttöönottoa. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa 6/2013 "Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut" henkilökohtaisia yksi- ja kaksipyöräisiä henkilö- ja tavarakuljettimia pidettiin yhtenä tulevaisuuden lupaavista teknologisista ratkaisuista. Lainsäädännön tuleekin mahdollistaa uusien vaihtoehtoisten kulkumuotojen kehittäminen samalla huolellisesti seuraten kehitystä. 

Kevyet ajoneuvot ja liikenneturvallisuus 

Tieliikennelain 45 ja 45 a §:ssä ehdotetaan säädettäväksi jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen sekä kevyen sähköajoneuvon käytöstä. Pyörätuolia tai muuta vastaavaa moottoritonta apuvälinettä käyttävään sovelletaan aina jalankulkijoita koskevia säännöksiä. Muiden edellä mainittujen liikkumisvälineiden osalta ehdotetaan sovellettaviksi jalankulkijaa koskevia säännöksiä, kun niitä kuljetetaan kävelynopeudella ja polkupyöräilijöitä koskevia säännöksiä suuremman nopeuden ollessa kyseessä. Hallituksen esityksessä todetaan, että kävelynopeus on suhteellinen käsite ja riippuu yleisen liikennevirran nopeudesta.  

Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoituksen mukaan tieliikennelain kokonaisuudistuksessa koko laki käytännössä kirjoitetaan uudelleen. Laajempi jalankulun ja polkupyöräilyn säädösten ajantasaisuuden arviointi ja kehittäminen tehdään sen yhteydessä. Uudistamistyössä huomiota tullaan kiinnittämään autoilijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden keskinäisten suhteiden selkeyttämiseen. Valiokunta katsoo, että myös erityisryhmät, kuten näkövammaiset ja ikäihmiset, on pidettävä mielessä uudistustyössä. 

Valiokunta pitää nyt ehdotettua sallivaa lainsäädäntöä kannatettavana, mutta korostaa, että kyseinen rajanveto ei ole ongelmaton. Valiokunta katsoo, että kyseistä sääntelyä on tarkoin seurattava ja että on ryhdyttävä korjaaviin toimiin viimeistään tieliikennelain kokonaisuudistuksessa, mikäli nyt ehdotetusta sääntelystä aiheutuu ongelmia liikenneturvallisuuden osalta. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaakin lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset). 

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen sekä kevyen sähköajoneuvon käyttöä koskevien joko jalankulkijaa tai polkupyöräilijää koskevien säännösten rajanvedon toimivuutta ja vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä että hallitus tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden turvaamiseksi. 

Vakuutukset 

Missä määrin kevyet ajoneuvot tulevat liikennevakuutuksen piiriin, jää tulkinnanvaraiseksi kyseisessä esityksessä. Valiokunta korostaa, että liikennevakuutusvelvollisuudella on suuri merkitys liikenteessä liikkuville, ja katsoo, että tulee tarkoin seurata nykyistä linjausta. Linjausta on syytä tarkastella liikennevakuutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä hallituksen esityksessä HE 123/2015 vp . 

Voimaantulosäännös.

Valiokunnalle toimitetun lausunnon perusteella ministeriö toteaa, että muutoksen voimaantulo vuoden alusta voi aiheuttaa käytännön ongelmia kuljetuksissa, jos LT-luokan ajo-oikeuden sisältävää ajokorttia ei ole. Ajoneuvolain muutokset vaikuttavat näin ollen liikennetraktoreita koskeviin ajo-oikeuksiin. Valiokunta katsoo, että ajo-oikeuksien ei tule muuttua tässä vaiheessa, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa siirtymäsäännöstä. Esitetty siirtymäsäännös takaa mahdollisuuden T-kortilla ajamiseen maa- ja metsätalouden kuljetuksissa riippumatta siitä, onko liikennetraktorin vaihtoehtoinen käyttö maa- ja metsätaloustraktorina merkittynä rekisteröintitodistukseen. 

Liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 24/2015 vp sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 24/2015 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

1. 

Laki 

ajoneuvolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan ajoneuvolain (1090/2002) 13 §,  

muutetaan 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 2, 7 ja 18 kohta, 10 §:n 1 momentti, 11, 12 ja 14 §, 16 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 momentti, 30 §:n 1 ja 2 momentti, 31, 32, 32 a, 34 ja 35 §, 39 §:n 2 momentti, 39 a §, 42 §:n 1 momentti, 44 §, 44 b §:n 1 momentti, 46 §:n 1 momentti, 46 b §, 47 §:n 1 momentti, 47 a, 64 a ja 69 §, 71 §:n 2 momentti, 80 §:n 1 momentti, 81 §:n 1 ja 2 momentti, 86 §:n 1 momentti, 96 §:n 1 momentin 16 kohta ja 3 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2, 7 ja 18 kohta, 30 §:n 1 ja 2 momentti, 32 a ja 35 §, 39 §:n 2 momentti, 39 a §, 42 §:n 1 momentti, 44 §, 44 b §:n 1 momentti, 46 §:n 1 momentti, 46 b, 47 a ja 64 a §, 81 §:n 1 ja 2 momentti laissa 226/2009, 14 §, 19 §:n 1 momentti, 31, 32 ja 34 §, 47 §:n 1 momentti, 69 § sekä 80 §:n 1 momentti laissa 1042/2014, 86 §:n 1 momentti laissa 276/2010, sekä 96 §:n 1 momentin 16 kohta ja 3 momentti laissa 768/2010, sekä 

lisätään lakiinuusi 2 a, 14 a, 19 a ja 95 a § seuraavasti:  

2 §  

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät ajoneuvot 

Tätä lakia ei myöskään sovelleta sellaiseen jalankulkua avustavaan tai korvaavaan liikkumisvälineeseen, jossa on enintään 1 kilowatin tehoinen sähkömoottori ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa, eikä sellaiseen liikkumisen apuvälineeseen, potkukelkkaan, leikkiajoneuvoon ja vastaavaan laitteeseen, jota ei ole varustettu moottorilla. 

2 a §  

Ajoneuvoihin sovellettavia Euroopan unionin asetuksia 

EY-tyyppihyväksyttävien uusien autojen ja niiden perävaunujen luokituksen perusteista, tyyppihyväksyntämenettelyistä, pieninä sarjoina valmistettuja ajoneuvoja koskevista määrällisistä rajoituksista sekä eräistä teknisistä vaatimuksista säädetään puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY nojalla annetuissa Euroopan unionin asetuksissa.  

Kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 2 artiklassa tarkoitettujen EU-tyyppihyväksyttävien uusien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien, osien, erillisten teknisten yksiköiden varusteiden hyväksyntään liittyvistä hallinnollisista ja teknisistä vaatimuksista sekä markkinavalvonnasta säädetään mainitussa asetuksessa. 

Maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 167/2013 2 artiklassa tarkoitettujen EU-tyyppihyväksyttävien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien, osien, ja erillisten teknisten yksiköiden ja varusteiden hyväksyntään liittyvistä hallinnollisista ja teknisistä vaatimuksista sekä markkinavalvonnasta säädetään mainitussa asetuksessa. 

3 §  

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 

2) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa; moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat auto, mopo ja moottoripyörä sekä kolmi- ja nelipyöräisten L-luokkien ajoneuvot samoin kuin traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo; 

7) tyyppihyväksynnällä menettelyä, jossa tyyppihyväksyntäviranomainen varmentaa ajoneuvotyypin, järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen täyttävän sitä koskevat tekniset vaatimukset;  

18) osalla ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan irrottaa ajoneuvosta tai asentaa siihen ja joka voidaan tyyppihyväksyä erillisenä sekä 2 a §:n 2 ja 3 momentissa mainituissa Euroopan unionin asetuksissa tarkoitettua komponenttia; 

2 luku 

Ajoneuvojen perusluokitus 

10 § 

Auto 

M- ja N-luokan ajoneuvo (auto) on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 25 kilometriä tunnissa. M- ja N-luokan ajoneuvoksi ei kuitenkaan katsota nelipyöräistä ajoneuvoa, joka 11 §:n nojalla katsotaan L-luokkaan kuuluvaksi, 14 tai 15 §:n nojalla traktoriksi tai moottorityökoneeksi taikka 16 §:n nojalla maastoajo-neuvoksi. 

11 § 

L-luokan ajoneuvot 

L-luokan ajoneuvoja ovat tiellä käytettäväksi tarkoitetut seuraavassa taulukossa mainitut ajoneuvot: 

12 §  

L-luokan ajoneuvon luokan määräytyminen 

Ensimmäistä kertaa Suomessa käyttöönotettavan muun kuin EY- tai EU-tyyppihyväksytyn L-luokan ajoneuvon luokkana ja alaluokkina käytetään 2 a §:n 2 momentissa mainitun Euroopan unionin asetuksen liitteen I luokitusperusteiden mukaista luokkaa ja alaluokkia.  

Käytössä olevan L-luokan ajoneuvon luokkana ja alaluokkina käytetään ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton yhteydessä sille määriteltyä tai jos ajoneuvo on rekisteröity, sille rekisteriin merkittyä luokkaa ja alaluokkaa. 

14 §  

Traktorit ja niiden perävaunut sekä vedettävät vaihdettavat laitteet  

T- ja C-luokan ajoneuvo on moottorikäyttöinen maa- ja metsätaloudessa käytettäväksi tarkoitettu pyörillä tai telaketjuilla varustettu ajoneuvo, joka luokitellaan seuraavasti:  

1) T1-luokan pyörillä varustetut ja C1-luokan telaketjuilla varustetut traktorit, joiden pienin raideväli on vähintään 1 150 millimetriä ja omamassa ajokuntoisena yli 600 kiloa;  

2) T2-luokan pyörillä varustetut ja C2-luokan telaketjuilla varustetut traktorit, joiden pienin raideväli on alle 1 150 millimetriä ja omamassa ajokuntoisena yli 600 kiloa; 

3) T3-luokan pyörillä varustetut ja C3-luokan telaketjuilla varustetut traktorit, joiden omamassa ajokuntoisena on enintään 600 kiloa; 

4) T4-luokan pyörillä varustetut ja C4-luokan telaketjuilla varustetut erikois-käyttöön tarkoitetut traktorit. 

Traktorien perävaunut luokitellaan seuraavasti: 

1) R1-luokan perävaunu, jonka akselimassojen summa on enintään 1 500 kiloa; 

2) R2-luokan perävaunu, jonka akselimassojen summa on yli 1 500 kiloa, mutta enintään 3 500 kiloa; 

3) R3-luokan perävaunu, jonka akselimassojen summa on yli 3 500 kiloa, mutta enintään 21 000 kiloa; 

4) R4-luokan perävaunu, jonka akselimassojen summa on yli 21 000 kiloa.  

Vedettävät vaihdettavissa olevat laitteet luokitellaan seuraavasti: 

1) S1-luokan vedettävä vaihdettavissa oleva laite, jonka akselimassojen summa on enintään 3 500 kiloa; 

2) S2-luokan vedettävä vaihdettavissa oleva laite, jonka akselimassojen summa on yli 3 500 kiloa. 

Traktoreiden ja niiden perävaunujen sekä vedettävien vaihdettavissa olevien laitteiden luokan perään merkitään kirjain a, jos ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa tai kirjain b, jos ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 kilometriä tunnissa. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa Euroopan unionin ajoneuvolainsäädännön vaatimusten taikka liikenneturvallisuuden tai ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia määräyksiä traktorien alaluokista. 

14 a §  

Traktorin ja sen perävaunun sekä vedettävän vaihdettavan laitteen luokan määräytyminen 

Ensimmäistä kertaa Suomessa käyttöönotettavan muun kuin EY- tai EU-tyyppihyväksytyn traktorin ja sen perävaunun sekä vedettävän vaihdettavan laitteen luokkana ja alaluokkina käytetään 2 a §:n 3 momentissa mainitun Euroopan unionin asetuksen liitteen I luokitusperusteiden mukaista luokkaa ja alaluokkia.  

Käytössä olevan traktorin ja sen perävaunun sekä vedettävän vaihdettavan laitteen luokkana ja alaluokkina käytetään ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton yhteydessä sille määriteltyä tai jos ajoneuvo on rekisteröity, sille rekisteriin merkittyä luokkaa ja alaluokkia.  

16 §  

Maastoajoneuvo 

Maastoajoneuvolla tarkoitetaan moottorirekeä, ilmatyynyalusta tai muuta henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään valmistettua jäällä, lumessa tai vajottavassa maastossa taikka maahan tukeutuen kulkemaan valmistettua moottorikäyttöistä ajoneuvoa. Maastoajoneuvolla ei kuitenkaan tarkoiteta ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi moottorikelkkailureitin lisäksi myös muulla tiellä eikä ajoneuvoa joka on EY- tai EU-tyyppihyväksytty 10, 11 tai 14 §:ssä tarkoitettuun ajoneuvoluokkaan tiellä käytettäväksi.  

19 §  

Muut moottorittomat ajoneuvot 

Polkupyörällä tarkoitetaan  

1) yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen valmistettua polkimin tai käsikammin varustettua ajoneuvoa, joka voi myös olla varustettu sellaisella enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla, joka toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa.  

2) sellaista potkupyörää tai muuta vastaavaa moottoritonta ajoneuvoa, jolta koon tai käyttötarkoituksen vuoksi on tarpeellista edellyttää heijastin- ja valaisinvaatimusten sekä muiden polkupyörää koskevien keskeisten turvallisuusvaatimusten täyttymistä. 

19 a §  

Kevyt sähköajoneuvo 

Kevyellä sähköajoneuvolla tarkoitetaan sellaista muuta sähkömoottorilla varustettua ajoneuvoa kuin 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua sähköavusteista polkupyörää tai 11 §:ssä tarkoitettua L-luokan ajoneuvoa, jonka moottorin suurin nimellisteho on enintään 1 kilowattia ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilometriä tunnissa. Kevyeen sähköajoneuvoon sovelletaan moottorittoman ajoneuvon vaatimuksia.  

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa Euroopan unionin lainsäädännön vaatimusten taikka liikenneturvallisuuden tai ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia määräyksiä kevyen sähköajoneuvon luokittelusta. 

30 §  

Tyyppihyväksyntä 

EU- ja EY-tyyppihyväksynnällä tarkoitetaan uusien ajoneuvojen ja niiden järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntää, jotka perustuvat seuraaviin Euroopan unionin säädöksiin: 

1) 2 a §:n 1 momentissa mainittu Euroopan unionin direktiivi M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksynnän osalta;  

2) 2 a §:n 2 momentissa mainittu Euroopan unionin asetus L-luokan ajoneuvojen, sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksynnän osalta;  

3) 2 a §:n 3 momentissa mainittu Euroopan unionin asetus T-, C-, R- ja S -luokan ajoneuvojen, sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksynnän osalta. 

EY-piensarjatyyppihyväksynnällä tarkoitetaan ajoneuvolle 2 a §:n 1 momentissa mainitun Euroopan unionin direktiivin mukaisesti myönnettävää EY-tyyppihyväksyntää, joka myönnetään sellaista tyyppiä olevalle uudelle ajoneuvolle, jota valmistetaan rajoitettu määrä. 

31 §  

Tyyppihyväksynnän soveltamisala 

Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää EY- ja EU-tyyppihyväksynnän järjestelmälle, osalle, erilliselle tekniselle yksikölle, M-, N-, O-, L-, T-, C-, R- ja S -luokan ajoneuvolle sekä moottorityökoneelle. M, N, L-, T-, C-, R- ja S -luokan ajoneuvolle, jolle ei ole myönnetty EU-tyyppihyväksyntää, voidaan myöntää kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä. Kansallinen tyyppihyväksyntä myönnetään muulle tieliikenteeseen tarkoitetulle ajoneuvolle ja varusteelle sekä moottorityökoneelle. Kansallista tyyppihyväksyntää ei kuitenkaan myönnetä liikennetraktorille. Piensarjatyyppihyväksynnässä sovelletaan 30 §:n 1 momentissa mainittuihin säädöksiin perustuvia määrällisiä rajoituksia. E-tyyppihyväksyntä myönnetään järjestelmälle, osalle ja erilliselle tekniselle yksikölle. 

32 §  

Tyyppihyväksyntävelvollisuus 

Tieliikennekäyttöön myytävän tai ensirekisteröitävän uuden M-, N-, O - ja T- luokan ajoneuvon sekä muun L-luokan ajoneuvon kuin yksittäisen L1e-A-alaluokan ajoneuvon tulee olla EY- tai EU-tyyppihyväksytty tai piensarjatyyppihyväksytty. 

Edellä 1 momentissa mainittuun ajoneuvoluokkaan kuuluvaan ajoneuvoon, C-luokan ajoneuvoon ja liikennetraktoriin tarkoitetun erikseen myytävän järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön tulee olla tyyppihyväksytty. Edellä 30 §:n 1 momentissa tarkoitettujen säädösten mukaisesti tästä voidaan kuitenkin valtioneuvoston asetuksella säätää poikkeuksia L-, C- ja T-luokan ajoneuvoon ja liikennetraktoriin tarkoitetun järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön osalta sekä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella M-, N- ja O-luokan ajoneuvoon tarkoitetun järjestelmien, osan ja erillisen teknisen yksikön osalta.  

Liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta keskeisiltä ajoneuvon käyttöön liittyviltä osilta, järjestelmiltä ja erillisiltä teknisiltä yksiköiltä sekä varusteilta edellytetään tyyppihyväksyntää. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tyyppihyväksyntävelvollisuudesta.  

Edellä 1 momentista poiketen seuraavien uusien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuus saadaan todeta rekisteröintikatsastuksessa:  

1) tieliikennekäyttöön yksittäiskappaleena valmistettu tai maahantuotu muu L-luokan ajoneuvo kuin L1e-A-alaluokan ajoneuvo, T- tai C-luokan ajoneuvo, jota ei ole EY- tai EU-tyyppihyväksytty tai kansallisesti piensarjatyyppihyväksytty;  

2) sellainen toisessa ETA-valtiossa, Turkissa tai Ahvenanmaan maakunnassa kansallisesti piensarjatyyppihyväksytty M-, N-, O-, T- tai C-luokan ajoneuvo tai muu L-luokan ajoneuvo kuin L1e-A-alaluokan ajoneuvo, jonka kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän Suomi on 39 a §:n 2 momentissa tai 2 a §:n 2 tai 3 momentissa mainitussa Euroopan unionin asetuksessa tarkoitetulla tavalla tunnustanut;  

3) toisessa ETA-valtiossa, Turkissa tai Ahvenanmaan maakunnassa yksittäishyväksytty M-, N- ja O-luokan ajoneuvo;  

4) monivaiheisen tyyppihyväksynnän viimeisessä vaiheessa valmistunut muu kuin M-, N- tai O-luokan ajoneuvo. 

M-, N- ja O-luokan ajoneuvon yksittäishyväksyntäoikeudesta säädetään 50 b §:ssä. 

32 a §  

Valmistajan vastuu tyyppihyväksyntäviranomaiselle 

Muun kuin EY- tai EU-tyyppihyväksytyn ajoneuvon, järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön ja varusteen valmistaja vastaa 34 §:ssä mainitulle tyyppihyväksyntäviranomaiselle valmistamansa tuotteen tyyppihyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta riippumatta siitä, onko valmistaja osallistunut tuotteen kaikkiin valmistusvaiheisiin. Monivaiheisessa tyyppihyväksynnässä kukin valmistaja vastaa tyyppihyväksyntäviranomaiselle ajoneuvon hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta niiden järjestelmien, osien, erillisten teknisten yksiköiden ja varusteiden osalta, jotka on lisätty tai joita on muutettu kyseisessä ajoneuvon valmistusvaiheessa. 

34 §  

Tyyppihyväksyntäviranomainen 

M-, N-, L-, O-, T-, C-, R- ja S-luokan luokan ajoneuvon, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon sekä näiden järjestelmien, osien, erillisten teknisten yksiköiden ja varusteiden tyyppihyväksyntäviranomainen Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto. 

35 §  

Tyyppihyväksynnän myöntäminen  

Tyyppihyväksyntäviranomainen myöntää muun tyyppihyväksynnän kuin L-, T-, C-, R- ja S-luokan ajoneuvon tai järjestelmän EU-tyyppihyväksynnän sellaiselle valmiille ajoneuvotyypille ja järjestelmälle, joka on ajoneuvon valmistajan esittämien valmistusasiakirjojen mukainen ja täyttää valmiille ajoneuvolle tai järjestelmälle asetetut vaatimukset. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisen edellyttämistä toimista ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä säädetään 45 ja 46 §:ssä. 

Tyyppihyväksyntäviranomainen myöntää auton ja sen perävaunun monivaiheisen tyyppihyväksynnän keskeneräiselle ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjojen mukainen ja täyttää ajoneuvolle asetetut vaatimukset ajoneuvotyypin valmistusvaiheen mukaisesti. 

Tyyppihyväksyntäviranomainen myöntää muuhun kuin L-, T-, C-, R- ja S-luokan ajo-neuvoon tarkoitetun osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen tyyppihyväksynnän osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen tyypille, joka on valmistusasiakirjojen mukainen ja täyttää osalle, erilliselle tekniselle yksikölle tai varusteelle asetetut vaatimukset. 

Muusta tyyppihyväksynnästä kuin L-, T-, C-, R- ja S-luokan ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnästä annetaan tyyppihyväksyntätodistus. Hyväksyntään voidaan tarvittaessa liittää rajoituksia ajoneuvon, järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen käytölle ja järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen asennusta koskevia, turvallisuusvaatimuksista tai osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen ominaisuuksista johtuvia ehtoja. 

Hyväksynnän myöntämiseen sovelletaan auton ja sen perävaunun EY-tyyppihyväksynnän ja kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän osalta 2 a §:n 1 momentissa mainitun direktiivin mukaista menettelyä. E-tyyppihyväksynnän osalta sovelletaan Geneven sopimuksen mukaista menettelyä. 

39 §  

Tyyppihyväksyntärekisteri 

Tyyppihyväksyntärekisterin sisältämiä liike- ja ammattisalaisuuksia sisältäviä tietoja saa salassapitovelvollisuuden estämättä antaa: 

1) katsastuksen suorittajalle laissa tai sen nojalla säädettyjä katsastustehtäviä varten; 

2) sopimusrekisteröijälle laissa tai sen nojalla säädettyjä rekisteröintitehtäviä varten; 

3) tuotannon vaatimustenmukaisuutta tuotteen valmistajan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla valvovalle tutkimuslaitokselle valvontatehtäviä varten; 

4) yksittäishyväksynnän myöntäjälle ajoneuvon yksittäishyväksyntää varten; 

5) teknisen tienvarsitarkastuksen suorittajalle tekniseen tienvarsitarkastukseen liittyviä tehtäviä varten; 

6) toisen ETA-valtion hyväksyntäviranomaiselle hyväksynnän vastavuoroista tunnustamista varten tai toisen ETA-valtion markkinavalvontaviranomaiselle markkinavalvontaa varten.  

39 a §  

Tyyppihyväksynnän tunnustaminen  

Suomi tunnustaa toisen ETA-valtion, Turkin tai Ahvenanmaan maakunnan 30 §:n 1 momentissa tarkoitettujen säädösten mukaisesti valmiille ajoneuvolle, järjestelmälle, osalle, erilliselle tekniselle yksikölle tai varusteelle myöntämän EY- tai EU-tyyppihyväksynnän ja E-tyyppihyväksynnän sekä monivaiheisesti tyyppihyväksyttävän ajoneuvon valmiille valmistusvaiheelle myöntämän EY–EU- tai E-tyyppihyväksynnän. 

Suomi tunnustaa toisen ETA-valtion, Turkin ja Ahvenanmaan maakunnan 30 §:n 1 momentissa tarkoitettujen säädösten mukaisesti ajoneuvolle myöntämän kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän, jollei ole perusteltua syytä epäillä, että tekniset säännökset, joiden mukaan hyväksyntä on myönnetty, eivät vastaa vähintään Suomessa voimassa olevia kansallista piensarjatyyppihyväksyntää koskevia teknisiä vaatimuksia. 

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa menettelyistä, määräajoista ja oikeudesta saada teknisiä tietoja hyväksyntäasiakirjoista, jotka koskevat: 

1) tunnustamisen myöntämistä toisen ETA-valtion, Turkin tai Ahvenanmaan maakunnan myöntämälle kansalliselle piensarjatyyppihyväksynnälle; 

2) tunnustamisen hakemista toiselta ETA-valtiolta, Turkilta tai Ahvenanmaan maa-kunnalta Suomessa myönnetylle kansalliselle piensarjatyyppihyväksynnälle; 

3) Suomessa kansallisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon myyntiä, rekisteröintiä tai käyttöönottoa toisessa ETA-valtiossa, Turkissa tai Ahvenanmaan maakunnassa. 

42 §  

Suomessa hyväksytyn tyypin vaatimustenvastaisuuden edellyttämät toimet  

Jos tyyppihyväksyntäviranomainen havaitsee tai saa tiedon, että sen hyväksymä muu kuin 2 a §:n 2 tai 3 momentissa mainitun Euroopan unionin asetuksen mukaisesti tyyppihyväksytty tai kansallisesti piensarjatyyppihyväksytty ajoneuvo, osa, erillinen tekninen yksikkö tai varuste ei ole hyväksyntäviranomaisen hyväksymän tyypin vaatimusten mukainen, tyyppihyväksyntäviranomaisen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, että valmistetut ajoneuvot, osat, erilliset tekniset yksiköt tai varusteet saadaan jälleen hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisiksi. Tässä tarkoituksessa tyyppihyväksyntäviranomaisella on oikeus: 

1) kieltää tilapäisesti tai pysyvästi vaatimustenvastaisen ajoneuvon, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen valmistus, kaupan pitäminen, myynti ja muu luovuttaminen sekä käyttö; 

2) vaatia sellaisten muutosten tekemistä ajoneuvoon, osaan, erilliseen tekniseen yksikköön tai varusteeseen, että vaatimukset täyttyvät, ja vaatia tuloksen osoittamista; 

3) velvoittaa ajoneuvon, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen valmistaja, maahantuoja tai myyjä julkisesti ilmoittamaan ajoneuvon, järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen vaatimustenvastaisuudesta sekä itse antaa tällainen ilmoitus valmistajan, maahantuojan tai myyjän kustannuksella; 

4) velvoittaa valmistaja, maahantuoja tai myyjä korvaamaan testauksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kulut, jos tyyppihyväksyntäviranomainen käyttää jotakin 1—3 kohdassa tarkoitettua oikeutta. 

44 §  

Toisessa valtiossa hyväksytyn tyypin vaatimustenvastaisuus 

Jos tyyppihyväksyntäviranomainen arvioi, että muun säädöksen kuin 2 a §:n 2 tai 3 momentissa mainitun asetuksen mukaisesti toisessa ETA-valtiossa tai Turkissa tyyppihyväksytty tai, jos kyse on Geneven sopimuksen nojalla myönnetystä hyväksynnästä, asianomaista E-sääntöä soveltavassa valtiossa tyyppihyväksytty vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustettu ajoneuvo, osa tai erillinen tekninen yksikkö ei ole hyväksytyn tyypin vaatimusten mukainen, tyyppihyväksyntäviranomaisen on pyydettävä tyyppihyväksynnän antanutta valtiota tarkastamaan, että valmistetut ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisia. 

44 b §  

Osan, erillisen teknisen yksikön ja polkupyörän vaatimustenvastaisuus  

Jos valvontaviranomainen havaitsee tai saa tiedon sellaisen muuhun kuin 2 a §:n 2 tai 3 momentissa mainitun Euroopan unionin asetuksen mukaisesti EU-tyyppihyväksyttyyn ajoneuvoon tarkoitetun 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun osan tai erillisen teknisen yksikön, jonka ei tarvitse olla erikseen liikennekäyttöön hyväksytty, taikka vaatimustenvastaisen polkupyörän maahantuonnista, valmistuksesta Suomessa myytäväksi, kaupan pitämisestä, myynnistä tai muusta luovuttamisesta, valvontaviranomaisen on meneteltävä siten kuin 42 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. 

46 §  

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta tehtävä sopimus  

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan järjestämiseksi hyväksyntäviranomainen voi ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä edellyttää hyväksynnän hakijaa tekemään sopimuksen tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta. EY-, EU- tai E-tyyppihyväksynnän hakijan on tehtävä sopimus nimetyn tutkimuslaitoksen kanssa ja kansallisen tyyppihyväksynnän hakijan joko nimetyn tutkimuslaitoksen tai 48 §:ssä tarkoitetun hyväksytyn asiantuntijan kanssa. Sopimus on liitettävä tyyppihyväksyntähakemusta koskeviin asiakirjoihin. 

46 b §  

Tyyppihyväksynnän voimassaolon päättyminen  

Muun kuin 2 a §:n 2 tai 3 momentissa mainitun Euroopan unionin asetuksen mukaisesti EU-tyyppihyväksytyn ajoneuvon tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy, jos: 

1) tulee voimaan uusi ajoneuvon rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa koskeva säännös tai määräys eikä tyyppihyväksyntää ole päivitetty sitä vastaavaksi; 

2) tyyppihyväksytyn ajoneuvon tuotanto lopetetaan pysyvästi; 

3) 78 §:ssä tarkoitetun luvan voimassaolo päättyy; tai 

4) tyyppihyväksyntäviranomainen peruuttaa tyyppihyväksynnän. 

Ajoneuvon tyyppihyväksynnän haltijan on viipymättä ilmoitettava tyyppihyväksyntä-viranomaiselle 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisesta tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisestä. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ajoneuvon, järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisestä. 

47 §  

Nimetty tutkimuslaitos 

Nimetty tutkimuslaitos tekee vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi 36 §:ssä tai 50 e §:ssä tarkoitettuja tarkastuksia, mittauksia, testejä, laskelmia ja arviointeja, 45 §:n 4 momentissa tarkoitettuja tuotannon laadunvalvontaan liittyviä menettelyjä koskevia tarkastuksia, mittauksia, testejä, laskelmia ja arviointeja taikka 78 §:n 2 momentissa tarkoitettujen osien tai varusteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa edellytettäviä testejä ja arviointeja. Nimetyksi tutkimuslaitokseksi voidaan erityisestä syystä hyväksyä määräajaksi. Valmistaja voidaan hyväksyä nimetyksi tutkimuslaitokseksi vain, jos kyseistä teknistä vaatimusta koskevassa Euroopan unionin säädöksessä niin säädetään. Tyyppihyväksyntäviranomainen voidaan hyväksyä nimetyksi tutkimuslaitokseksi, jos se täyttää tässä pykälässä säädetyt vaatimukset ellei toimintaa ole 2 a §:ssä tarkoitetussa Euroopan unionin asetuksessa muutoin rajattu.  

47 a §  

Nimetyn tutkimuslaitoksen pätevyyden arviointi  

Muun tutkimuslaitoksen kuin 2 a §:ssä tarkoitetun Euroopan unionin asetuksen mukaisen EY- tai EU-tyyppihyväksynnän testausta tekevän tutkimuslaitoksen pätevyyden arvioimiseksi tyyppihyväksyntäviranomaisen tulee perustaa arviointiryhmä, jonka jäsenet ovat riippumattomia toiminnasta, jota arvioidaan, ja jonka jäsenillä on erityis-osaamista siltä tekniseltä alalta, jolla tutkimuslaitos harjoittaa toimintaa. Arviointi-ryhmän tutkimuslaitoksen nimeämistä koskevan päätöksen tulee perustua arviointiraporttiin, joka muodostuu nimeämistä hakevan tutkimuslaitoksen toimittamien asiakirjojen tiedoista ja laitoksen arvioinnista paikan päällä. Arvioinnin osana hyväksytään tutkimuslaitoksen pätevyyden ja laitoksessa tehtävän toiminnan arvioinnin korvaavana voimassa oleva 47 §:n 2 momentissa mainitun standardin vaatimusten täyttämistä osoittava akkreditointitodistus. 

Muuta testausta kuin 2 a §:ssä tarkoitetun Euroopan unionin asetuksen mukaista EY- tai EU-tyyppihyväksynnän testausta tekevän nimetyn tutkimuslaitoksen pätevyysalueen tulee kattaa kaikki ne säännökset ja toiminta, joiden mukaista nimeämistä tutkimuslaitos hakee. Henkilö, joka tekee testejä vaatimustenmukaisuuden arviointia varten, ei saa toimia saman toimeksiantajan lukuun tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan johtavana arvioijana. 

Muuta testausta kuin 2 a §:ssä tarkoitetun Euroopan unionin asetuksen mukaista EY- tai EU-tyyppihyväksynnän testausta tekevällä nimetyllä tutkimuslaitoksella tulee olla toimintansa laajuutta vastaava vastuuvakuutus toiminnastaan valmistajalle ja kolmansille osapuolille aiheutuvien muiden kuin välillisten vahinkojen korvaamiseksi. 

64 a §  

Poikkeukset rekisteröintivelvollisuudesta  

Edellä 8 §:ssä tarkoitettu rekisteröintivelvollisuus ja 64 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus eivät koske: 

1) muuta maastoajoneuvoa kuin moottorikelkkaa; 

2) sadon tuottamiseen, sadonkorjuuseen tai tienpitoon rakennettua tai varustettua moottorityökonetta eikä kävellen ohjattavaksi tarkoitettua traktoria tai vastaavaa moottorityökonetta; 

3) perävaunua, joka on tarkoitettu kytkettäväksi L-luokan ajoneuvoon, traktoriin, moottorityökoneeseen tai maastoajoneuvoon; 

4) hinattavaa laitetta lukuun ottamatta autoon kytkettävää hinattavaa laitetta; 

5) rekeä; 

6) L1e-A-luokan moottorilla varustettua polkupyörää; 

7) kevyttä sähköajoneuvoa. 

69 §  

Sarjan viimeiset ajoneuvot 

Hyväksyntäviranomainen voi ajoneuvon valmistajan tai valmistajan edustajan hakemuksesta myöntää poikkeuksen ajoneuvon rakennetta ja varusteita koskevista Euroopan unionin säädöksiin perustuvista vaatimuksista, jollei niissä toisin säädetä:  

1) enintään 6 kuukauden ajaksi ajoneuvoa koskevien vaatimusten voimaantulosta tai, jos poikkeusten voimassaolo päättyy kalenterivuoden lopussa, 7 kuukauden ajaksi valmiille moottorityökoneille ja maastoajoneuvoille;  

2) enintään 12 kuukauden ajaksi ajoneuvoa koskevien vaatimusten voimaantulosta tai, jos poikkeusten voimassaolo päättyy kalenterivuoden lopussa, 13 kuukauden ajaksi monivaiheisen tyyppihyväksynnän perusteella hyväksyttäville, moottorityökoneille ja maastoajoneuvoille;  

3) enintään 12 kuukauden ajaksi ajoneuvoa koskevien vaatimusten voimaantulosta valmiille M-, N- ja O-luokan ajoneuvoille;  

4) enintään 18 kuukauden ajaksi ajoneuvoa koskevien vaatimusten voimaantulosta monivaiheisen tyyppihyväksynnän tuloksena valmistuneille M-, N- ja O-luokan ajoneuvoille. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeus voidaan myöntää enintään 10 prosentille edellisenä kalenterivuonna tai edellisen 12 kuukauden aikana Suomessa käyttöön otetuista M1-luokkaan kuuluvista saman valmistajan valmistamista ajoneuvoista ja enintään 30 prosentille kuhunkin muuhun ajoneuvoluokkaan kuuluvista saman valmistajan valmistamista ajoneuvoista pyöristettynä ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Vaihtoehtoisesti 1 momentissa tarkoitettu poikkeus voidaan myöntää enintään 100 saman valmistajan samaan ajoneuvoluokkaan valmistamalle M-, N- ja O-luokan ajoneuvolle sekä enintään 20 saman valmistajan samaan ajoneuvoluokkaan valmistamalle moottorityökoneelle ja maastoajoneuvolle. 

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta sovelletaan ainoastaan ajoneuvoihin:  

1) jotka olivat ETA-valtion alueella, kun tyyppihyväksynnän voimassaolo loppui;  

2) jotka on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella tai kansallisen tyyppihyväksynnän voimassaoloa osoittavalla todistuksella, joka oli annettu kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksynnän ollessa vielä voimassa; ja  

3) joita ei ollut vielä rekisteröity tai otettu käyttöön ennen mainitun tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä. 

Teknisestä menettelystä, sovellettavista määräajoista ja poikkeuksesta rekisteriin tehtävästä merkinnästä myönnettäessä poikkeuksia sarjan viimeisille ajoneuvoille säädetään valtioneuvoston asetuksella. 

71 §  

Ajoneuvon pysäyttäminen ja tarkastajan oikeudet 

Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittamiseksi: 

1) ajoneuvon kuljettaja on velvollinen vaadittaessa esittämään poliisimiehelle, tullimiehelle ja rajavartiomiehelle sekä tekniseen tienvarsitarkastukseen asiantuntijana osallistuvalle katsastuksia suorittavalle henkilölle ajoneuvon rekisteröinnistä annetun todistuksen, katsastustodistuksen tai muun vaatimustenmukaisuuden osoittavan asiakirjan, jos kuljettaja on velvollinen pitämään tällaista todistusta tai muuta asiakirjaa mukanaan.  

2) poliisimiehellä, tullimiehellä ja rajavartiomiehellä sekä tekniseen tienvarsitarkastukseen asiantuntijana osallistuvalla katsastuksia suorittavalla henkilöllä on oikeus päästä ajoneuvoon sisälle ja tarkastaa se sekä tarvittaessa kuljettaa ajoneuvoa; ajoneuvon tarkastusta ei kuitenkaan saa ulottaa ajoneuvossa oleviin asumiseen käytettäviin tiloihin, ellei se ole tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi välttämätöntä. 

80 §  

Vaaraa aiheuttava ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö  

Jos tyyppihyväksyntäviranomainen arvioi, että jokin 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa säädöksessä tarkoitettu ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on vakavana vaarana liikenne- tai työturvallisuudelle, ympäristölle tai terveydelle, vaikka se on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella, tyyppihyväksyntäviranomainen voi enintään kuuden kuukauden ajaksi kieltää ensirekisteröimästä ja myymästä tällaista ajoneuvoa, järjestelmää, osaa tai erillistä teknistä yksikköä. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on viipymättä salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoitettava tästä muiden ETA-valtioiden ja Ahvenanmaan maakunnan hyväksyntäviranomaisille, kyseessä olevaa E-sääntöä soveltavien valtioiden hyväksyntäviranomaisille, Euroopan komissiolle ja, jos 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa säädöksessä niin edellytetään, ajoneuvon valmistajalle sekä ilmoitettava päätöksensä perusteena olevat syyt. 

81 §  

Suomessa hyväksytyn tyypin ja yksittäishyväksytyn ajoneuvon vaarallisuuden edellyttämät toimet 

Jos Suomessa tyyppihyväksytty muu ajoneuvo kuin 2 a §:n 2 tai 3 momentissa mainitun Euroopan unionin asetuksen mukaisesti EU-tyyppihyväksytty ajoneuvo tai kansallisesti piensarjatyyppihyväksytty tai yksittäishyväksytty ajoneuvo taikka muuhun kuin mainitun EU-asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttyyn ajoneuvoon tarkoitettu järjestelmä, osa, erillinen tekninen yksikkö tai varuste aiheuttaa 80 §:n 1 momentissa tarkoitettua vaaraa, tyyppihyväksyntäviranomaisen on varmistuttava siitä, että vaara saadaan poistettua. Tässä tarkoituksessa tyyppihyväksyntäviranomaisella on oikeus: 

1) kieltää tilapäisesti tai pysyvästi vaarallisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön valmistus, kaupan pitäminen, ensirekisteröinti, myynti ja muu luovuttaminen sekä käyttö; 

2) vaatia sellaisten muutosten tekemistä ajoneuvoon, järjestelmään, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön, että vaara poistuu ja vaatia tuloksen osoittamista; 

3) velvoittaa ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön valmistaja, maahantuoja tai myyjä julkisesti ilmoittamaan ajoneuvoon, järjestelmään, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön liittyvästä vaarasta sekä tarvittaessa itse antaa tällainen ilmoitus valmistajan, maahantuojan tai myyjän kustannuksella; 

4) velvoittaa valmistaja, maahantuoja tai myyjä korvaamaan testauksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kulut, jos tyyppihyväksyntäviranomainen käyttää jotakin 1–3 kohdassa tarkoitettua oikeutta. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon, järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen valmistajan, maahantuojan tai myyjän tulee viivytyksettä ilmoittaa tyyppihyväksyntäviranomaiselle sellaisesta vaaraa koskevasta tiedosta, joka voi johtaa 1 momentin 1–3 kohdan mukaiseen toimintaan. 

86 §  

Ajoneuvon korjausvelvoite ja takaisinkutsu 

Jos Suomessa liikenteessä käytettäväksi hyväksytyssä muussa ajoneuvotyypissä kuin 2 a §:ssä tarkoitetun Euroopan unionin asetuksen mukaisesti EY- tai EU-tyyppihyväksytyssä M-, N-, O- tai L-luokan ajoneuvotyypissä tai osassa tällaista tyyppiä olevista ajoneuvoista todetaan virhe tai poikkeama, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai huomattavaa haittaa ympäristölle taikka terveydelle, ajo-neuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan tulee ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle kaikki voimassa olevat takaisinkutsukampanjat, korjattavat kohteet ja suoritetun korjauksen tunnistusmerkinnät heti, kun ajoneuvon valmistaja on aloittanut tällaisen ajoneuvotyypin takaisinkutsukampanjan Suomessa tai muualla ETA-valtion alueella. Ajoneuvon valmistaja, valmistajan edustaja ja maahantuoja ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että virhe tai poikkeama korjataan kaikista Suomessa käytössä olevista ajoneuvoista. Ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan tulee ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle, kun takaisinkutsukampanja on suoritettu ja kaikki ajoneuvot korjattu. 

95 a §  

Ajoneuvon katsastuksiin ja teknisiin tienvarsitarkastuksiin liittyvä yhteyspiste 

Liikenteen turvallisuusvirasto toimii moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/45/EU 15 artiklassa sekä unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/47/EU 17 artiklassa tarkoitettuna yhteyspisteenä. 

Liikenteen turvallisuusvirasto toimittaa 1 momentissa tarkoitetusta nimeämisestä ilmoituksen Euroopan komissiolle siten kuin 1 momentissa mainituissa direktiiveissä edellytetään.  

96 §  

Ajoneuvorikkomus 

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta 

16) laiminlyö 2 a §:ssä tarkoitetussa Euroopan unionin asetuksessa säädetyn sellaisen tiedon antamisvelvollisuuden, joka voi johtaa ajoneuvon, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen markkinoilta poisvetämiseen, 

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, ajoneuvo-rikkomuksesta sakkoon. 

Ajoneuvorikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta 

1) laiminlyö 2 a §:ssä tarkoitetussa Euroopan unionin asetuksessa säädetyn korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittaviin tietoihin pääsyä koskevan velvoitteen, 

2) laiminlyö 2 a §:n 1 momentissa tarkoitetun direktiivin nojalla annetussa Euroopan unionin asetuksessa säädetyn ajoneuvon päästönrajoitusjärjestelmän lisäaineen käyttöä koskevan velvoitteen ajoneuvoa liikenteessä käytettäessä,  

3) rikkoo 2 a §:ssä tarkoitetussa Euroopan unionin asetuksessa säädettyä päästönrajoitusjärjestelmän toimintaa rajoittavan laitteen käyttöä koskevaa kieltoa tai päästönrajoitusjärjestelmän muuttamista tyyppihyväksynnän vaatimusten vastaiseksi koskevaa kieltoa, taikka 

4) rikkoo 2 a §:n 2 tai 3 momentissa mainitussa Euroopan unionin asetuksessa säädettyä kieltoa saattaa markkinoille hyväksyntää edellyttäviä ajoneuvoja, järjestelmiä, osia, erillisiä teknisiä yksiköitä ilman tällaista hyväksyntää. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  

Lain 32 §:n 1 momenttia yksittäisen L1e-A-luokan ajoneuvon vapautuksesta tyyppihyväksyntävelvollisuudesta sekä 64 a §:n 6 ja 7 kohtaa L1e-A-luokan ajoneuvon ja kevyen sähköajoneuvon vapautuksesta rekisteröintivelvollisuudesta sovelletaan lain julkaisemispäivästä.  

Lain 95 a § tulee voimaan 20 päivänä toukokuuta 2018.  

Uuteen ajoneuvotyyppiin tyyppihyväksyttävään L1e-, L2e- ja L6e-luokan ajoneuvoon sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä 31 päivään joulu-kuuta 2016. 

Voimassaolevan L3e-, L4e-, L5e- ja L7e- luokan ajoneuvon tyyppihyväksynnän laajennukseen ja ajoneuvon ensimmäiseen käyttöönottoon sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2016.  

Voimassaolevan T-, C-, L1e-, L2e- ja L6e -luokan ajoneuvon ja liikennetraktorin tyyppihyväksynnän laajennukseen ja ajoneuvon ensimmäiseen käyttöönottoon sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2017. 

EY-tyyppihyväksyttyyn L- ja T-luokan ajoneuvoon, joka täyttää tämän lain 69 §:n 3 momentissa säädetyt ehdot, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 69 §:ää. 

Ennen tämän lain voimaantuloa liikennetraktoriksi taikka liikenne- tai maa- ja metsätaloustraktoriksi rekisteröity traktori saadaan edelleen katsoa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiseksi maa- ja metsätaloustraktoriksi, kun sitä käytetään polttoainemaksulain (1280/2003) 7 §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa. 

2. 

Laki 

tieliikennelain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan tieliikennelain (267/1981) 88 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1043/2014, 

muutetaan 2 §:n 11 kohta, 2 a §:n 2 ja 3 kohta, 40 §:n 1 momentti, 45 §, 88 §:n 1 momentti, 89 §:n 1 momentti ja 94 §:n 1 momentti sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 11 kohta laissa 414/1997, 2 a §:n 2 ja 3 kohta ja 89 §:n 1 momentti laissa 1091/2002, 45 § osaksi laissa 449/1989, 88 §:n 1 momentti laissa 234/2006 ja 94 §:n 1 momentti laissa 387/2011, sekä 

lisätään lakiin uusi 45 a § ja 88 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 234/2006, uusi 4 momentti seuraavasti:  

2 §  

Määritelmiä 

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 

11) jalankulkijalla jalan, suksilla, rullasuksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen kuljettajaa sekä polkupyörän tai mopon taluttajaa;  

2 a §  

Ajoneuvojen määritelmät 

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 

2) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa; moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat auto, moottoripyörä ja mopo sekä kolmi- ja nelipyöräisten L-luokkien ajoneuvot samoin kuin traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo; 

3) hinattavalla ajoneuvolla toiseen ajoneuvoon kytkettävää ajoneuvoa; hinattavia ajo-neuvoja ovat perävaunu ja sekä hinattava laite ja siihen rinnastettava vedettävä vaihdettavissa oleva laite; 

40 §  

Jalankulkijan paikka tiellä 

Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei kuitenkaan saa jalka-käytävällä taluttaa polkupyörää tai mopoa, kuljettaa potkukelkkaa, jalankulkua avustavaa tai korvaavaa liikkumisvälinettä taikka kevyttä sähköajoneuvoa, hiihtää, luistella eikä kantaa kookasta taakkaa, jos siitä voi aiheutua huomattavaa haittaa muille jalankulkijoille. 

45 §  

Jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen käyttö 

Pyörätuolia tai muuta vastaavaa moottoritonta apuvälinettä käyttävään sovelletaan jalankulkijoita koskevia säännöksiä. 

Sama koskee sitä, joka kävelynopeudella kuljettaa käsikäyttöistä tai sellaista jalankulkua avustavaa tai korvaavaa liikkumisvälinettä, jossa on enintään 1 kilowatin tehoinen sähkömoottori ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa. Muutoin hänen on noudatettava polkupyöräilijöitä koskevia säännöksiä. 

45 a §  

Kevyen sähköajoneuvon käyttö 

Kevyen sähköajoneuvon kuljettajaan sovelletaan polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä.  

Sellaista itsestään tasapainottuvaa kevyttä sähköajoneuvoa, joka pysyy tasapainossa myös silloin kun ajoneuvo ei liiku tai siinä ei ole kuljettajaa, saa kuitenkin kävelynopeudella kuljettaa myös jalkakäytävällä noudattaen jalankulkijoita koskevia säännöksiä. Tällöin kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.  

88 §  

Turvavyön ja muun istuinpaikan turvalaitteen käyttövelvollisuus  

Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta: 

1) henkilöautossa; 

2) linja-autossa; 

3) pakettiautossa; 

4) kuorma-autossa; 

5) kolmipyöräisessä mopossa ja moottorikäyttöisessä kolmipyörässä, jos ajoneuvon alkuperäisvarusteisiin kuuluvat turvavyöt; 

6) kevyessä nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa, jos ajoneuvon alkuperäisvarusteisiin kuuluvat turvavyöt. 

88 a §  

Lapsen kuljettaminen ajoneuvossa 

Ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetussa ajoneuvossa lasta saa kuljettaa ainoastaan, jos lapsen paikallaan pysyminen voidaan luotettavasti varmistaa. Lapsen kuljettamiseen muulla ohjaustangolla varustetulla ajoneuvolla sovelletaan henkilöautoa koskevia säännöksiä.  

89 §  

Suojakypärän käyttö 

Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä tyypiltään hyväksyttyä suojakypärää, jol-lei hänen sairautensa tai vammansa taikka muu erityinen syy sitä estä, ajettaessa: 

1) moottoripyörällä; 

2) kolmipyörällä, raskaalla nelipyörällä ja kevyellä nelipyörällä, jota ei ole varustettu korilla tai turvakaarella; 

3) mopolla; 

4) moottorikelkalla; 

5) ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetulla maastoajoneuvolla ja traktorilla, jota ei ole varustettu korilla tai turvakaarella. 

94 §  

Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on velvollinen vaadittaessa esittämään poliisimiehelle todistuksen ajoneuvon rekisteröinnistä tai muun asiakirjan, jonka hän on velvollinen pitämään mukanaan.  

Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukanaan 1 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, poliisimies voi sallia ajon jatkamisen, jos kuljettajan henkilöllisyys voidaan todeta. Kuljettaja voidaan tällöin velvoittaa esittämään asiakirja poliisille määräajassa. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  

3. 

Laki 

rikoslain 23 luvun 9 ja 12 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rikoslain (39/1889) 23 luvun 9 § ja 12 §:n 3 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 23 luvun 9 § laissa 545/1999 ja 23 luvun 12 §:n 3 kohta laissa 1094/2002, seuraavasti:  

23 luku 

Liikennerikoksista 

9 §  

Liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla 

Joka tienkäyttäjänä kuljettaa moottoritonta ajoneuvoa, moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja siten aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. 

Liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla tuomitaan myös tienkäyttäjä, joka kuljettaa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena kävelynopeutta nopeammin käsikäyttöistä tai sellaista jalankulkua avustavaa tai korvaavaa liikkumisvälinettä, jossa on enintään 1 kilowatin tehoinen sähkömoottori ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa, ja siten aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle. 

12 § 

Määritelmät 

Tässä luvussa tarkoitetaan: 

3) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa; moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat auto, mopo, moottoripyörä, moottorikäyttöinen kolmipyörä, kevyt ja raskas nelipyörä, traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo; 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen sekä kevyen sähköajoneuvon käyttöä koskevien joko jalankulkijaa tai polkupyöräilijää koskevien säännösten rajanvedon toimivuutta ja vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä että hallitus tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden turvaamiseksi.  

Helsingissä 4.12.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Ari Jalonen /ps

jäsen Katja Hänninen /vas

jäsen Marisanna Jarva /kesk

jäsen Jyrki Kasvi /vihr

jäsen Jukka Kopra /kok

jäsen Susanna Koski /kok

jäsen Suna Kymäläinen /sd

jäsen Mats Löfström /r

jäsen Eeva-Maria Maijala /kesk

jäsen Jani Mäkelä /ps

jäsen Outi Mäkelä /kok

jäsen Jari Ronkainen /ps

jäsen Satu Taavitsainen /sd

jäsen Katja Taimela /sd

jäsen Ari Torniainen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Mika Boedeker