Vireilletulo

Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta 2006 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsitel­täväksi hallituksen esityksen laiksi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta ( HE 70/2006 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• hallitusneuvos Leena Kuusama , oikeusministeriö
• ylitarkastaja Seija Rasku , opetusministeriö
• Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka , Rikosseuraamusvirasto
• kriminaalihuoltojohtaja Tuula Asikainen , Kriminaalihuoltolaitos
• johtaja Tapio Lappi-Seppälä , Oikeuspoliit­tinen tutkimuslaitos
• johtaja Hannu Kiehelä , Vankeinhoidon koulutuskeskus
• johtaja Margit Kyngäs , Kuopion vankila
• apulaisjohtaja Anna Arola , Riihimäen vankila
• pääluottamusmies Irene Litmanen , Vankeinhoidon henkilökuntaliitto VHHL ry
• puheenjohtaja Jari Tuomela , Vankilavirkailijain Liitto VVL ry

Lisäksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on antanut kirjallisen lausunnon.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta. Laki korvaisi nykyisen Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetun lain.

Koulutuskeskus antaisi rikosseuraamusalalla tutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta sekä harjoittaisi toimialaansa liit­tyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Koulutuskeskuksen hallinnosta ja päätösvallasta säädettäisiin aikaisempaa kattavammin lain tasolla. Toimivallanjakoa johtajan ja johtokunnan välillä selkeytettäisiin. Johtokunnan kokoonpanoa laajennettaisiin ja sen tehtävissä painottuisivat aikaisempaa enemmän toiminnan kehittäminen ja toiminnan yleisiä linjauksia koskeva päätöksenteko.

Perussäännökset opetuksesta ja tutkintoon johtavasta koulutuksesta sekä opiskelijavalinnasta siirrettäisiin lain tasolle. Opiskelijavalinnasta tutkintoon johtavassa koulutuksessa päättäisi koulutuskeskuksen johtaja. Laissa säädettäisiin myös yhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan rikosseuraamusalan koulutusohjelman opetuksen järjestämisessä.

Opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin lain tasolla. Myös opiskelijoihin kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista ja oikeusturvasta säädettäisiin aikaisempaa täsmällisemmin. Lakiin otettaisiin säännökset opetuskielestä, järjestyssäännöstä sekä opiskelijalle annet­tavasta huomautuksesta ja varoituksesta. Myös opiskelijoiden päihdetestaus sekä opiskeluoi­keuden menettäminen ja opiskelun keskeyttäminen olisi uuden lain mukaan mahdollista.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2006.

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Koulutuskeskuksen tehtävät

Ehdotettu laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta on tarkoitettu korvaamaan nykyinen Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annettu laki. Kuten koulutuskeskukselle ehdotettu uusi nimikin osoittaa, lakiehdotuksen ovat tehneet ajankohtaiseksi nimenomaan muutaman viime vuoden aikana rikosseuraamusalalla toteutetut laajat uudistukset.

Vuonna 2001 toteutettiin organisaatiouudistus, jossa perustettiin uusi keskusvirasto, Rikosseuraamusvirasto. Jo tuossa yhteydessä Vankeinhoidon koulutuskeskuksen tehtäväkenttä laajeni varsinaisen vankeinhoidon ulkopuolelle, kun koulutusta ryhdyttiin antamaan myös Kriminaalihuoltolaitoksen henkilökunnalle. Tämän vuoden lokakuun alusta tuli puolestaan voimaan laaja rangaistusten täytäntöönpanoa koskeva kokonaisuudistus, jonka keskeisenä tavoitteena on vankeinhoidon suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Samaan aikaan uudistettiin Vankeinhoitolaitoksen organisaatiota. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, voimaan tulleet uudistukset asettavat henkilökunnan osaamiselle kasvavia vaatimuksia, mikä ainakin ensi vaiheessa tullee näkymään lisääntyvänä täydennyskoulutustarpeena.

Ehdotetun lain mukaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen koulutuksellisena tehtävänä on antaa rikosseuraamusalalla tutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Tämän lisäksi koulutuskeskuksen tehtävänä on ehdotetun lain mukaan harjoittaa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Lakivaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota oikeusministeriön hallinnonalalla suoritet­tavaan tutkimustoimintaan sekä siihen suunnattujen voimavarojen vähäisyyteen ja pitänyt tärkeänä nimenomaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimintaedellytysten vahvistamista (ks. LaVL 15/2006 vp ja LaVL 18/2004 vp). Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että koulutuskeskuksen harjoittamasta tutkimuksesta ei muodostu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa kilpailevaa toimintaa, vaan että se on hallituksen esityksen perusteluista (s. 17/I) ilmenevin tavoin rikosseuraamusalan käytännön työtä ja koulutusta palvelevaa.

Koulutuskeskuksen organisaatio

Ehdotetulla lailla uudistetaan myös koulutuskeskuksen organisaatiota. Koulutuskeskuksella on jatkossakin erillinen johtokunta, mutta sen tehtävät painottuvat nykyistä enemmän koulutuskeskuksen toiminnan kehittämiseen ja strategisten linjausten tekemiseen. Tämän vuoksi johtokunnan jäsenet edustavat opetusalaa, rikosseuraamusalaa ja sen sidosryhmiä sekä muuta koulutuskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä ­asiantuntemusta. Yksi jäsen edustaa koulutuskeskuksen henkilöstöä. Koulutuskeskuksen toiminnan yleisten linjausten lisäksi johtokunta päättää tutkintoon johtavan koulutuksen valintamenettelystä, vahvistaa tutkintosäännön ja opetussuunnitelman sekä ratkaisee opiskelijavalintaa ja johtajan eräitä päätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset.

Ensisijainen vastuu koulutuskeskuksen toiminnasta on keskuksen johtajalla. Hänen tehtävänään on johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtaja tekee koulutuskeskuksen hallintoon liittyvät yksittäispäätökset ja ratkaisee valtaosan henkilöstöä koskevista asioista. Merkittävä uudistus on se, että johtaja päättää myös tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinnasta ja käyttää opiskelijoihin kohdistuvaa kurinpitovaltaa.

Lakivaliokunnan mielestä koulutuskeskuksen organisaatiota koskevat ratkaisut ovat onnistuneita. Ehdotetut säännökset selkeyttävät johtokunnan ja johtajan keskinäistä tehtävänjakoa ja ovat omiaan tehostamaan koulutuskeskuksen päivittäistä toimintaa. Säännökset myös parantavat johtajan mahdollisuutta vastata koulutuskeskukselle asetettujen tulostavoitteiden saavut­tamisesta.

Koulutuskeskus säilyisi oikeusministeriön tulosohjauksen alaisena, vaikka Rikosseuraamusviraston ehdotuksesta valituilla edustajilla onkin keskeinen rooli esimerkiksi koulutuskeskuksen uudessa johtokunnassa. Koska suurin osa koulutuskeskuksen koulutustarjonnasta kuitenkin suuntautuu Rikosseuraamusvirastolle, lakivaliokunta pitää aiheellisena, että koulutuskeskusta tulevaisuudessa edelleen kehitettäessä arvioidaan myös sitä, olisiko koulutuskeskus syytä hallinnollisesti siirtää Rikosseuraamusviraston alaiseksi ja sen tulosohjaukseen.

Opiskelijoita koskeva sääntely

Ehdotettu laki sisältää myös täsmälliset säännökset koulutuskeskuksen opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä heidän oikeusturvastaan. Tältä osin sääntely on merkittävä parannus nykytilaan. Puutteena on tosin se, että opintososiaaliset edut tutkintoon johtavassa koulutuksessa jäävät oikeusministeriön asetuksella säädettäviksi. Hallituksen esityksen perusteluista (s. 15 ja s. 22/I) kuitenkin ilmenee, että vankeinhoidon perustutkinnon sisältöä on tarkoitus kehittää ja sen kestoa pidentää. Tämä on tarkoitus tehdä erillisessä hankkeessa, jossa arvioidaan myös opintososiaalisiin etuihin mahdollisesti tarvittavat tarkistukset. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että samassa yhteydessä lakiin lisätään perussäännökset näistä etuuksista.

Uudella lailla mahdollistetaan myös opiskelijoiden päihdetestaus. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva on säännöksen mukaan velvollinen koulutuskeskuksen määräyksestä osallistumaan päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai työharjoittelussa. Lakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna jo siitäkin syystä, että vankeinhoitoalan opintoihin sisältyy mm. koulutusta aseiden käyttöön. Vastaavanlainen päihdetestausta koskeva säännös sisältyy myös Pelastusopistosta annettuun lakiin (607/2006) ja poliisikoulutuksesta annettuun lakiin (68/2005).

Koulutuskeskuksen opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan myös ruotsin kielellä ja tilapäisesti muullakin kielellä. Opiskelijavalin­nassa ja kokeissa opiskelija saa käyttää joko suomen tai ruotsin kieltä. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa (s. 20) todetaan, Rikos­seuraamusalan koulutuskeskus on Laurea-ammattikorkeakoulun ohella maamme ainoa rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksesta vastaava oppilaitos. Koulutuskeskus kouluttaa henkilökuntaa myös ruotsinkielisille alueille. Tämän vuoksi lakivaliokunta korostaa, että koulu­tuskeskuksen opetuksessa tulee käytännön ­tarpeiden mukaisesti huolehtia opetuksesta molemmilla kansalliskielillä (vrt. HaVM 8/2006 vp ja PeVL 12/2006 vp).

Lakivaliokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että vankien joukossa on nykyisin paljon ulkomaalaisia. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että rikosseuraamusalan eri tehtäviin saadaan myös muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Tässä tarkoituksessa ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on rohkaistava hakeutumaan alalle ja eri tavoin tuettava heidän opintojaan. Niin ikään on huolehdittava siitä, etteivät kielitaitovaatimukset tosiasiallisesti muodostu ylivoimaiseksi esteeksi tällaisten henkilöiden saamiselle rikosseuraamusalan palvelukseen.

Yksityiskohtaiset perustelut

5 §. Päätösvalta.

Pykälässä säädetään koulutuskeskuksen johtajalle koulutuskeskuksen asioissa kuuluvasta yleistoimivallasta. Sen 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan koulutuskeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtaja, jollei laissa tai valtioneuvoston asetuksessa toisin säädetä.

Säännöksen sanamuoto synnyttää vaikutelman, että johtajan toimivaltaa koskevasta sääntelystä voitaisiin rajoituksetta poiketa valtioneuvoston asetuksella. Säännöksen tarkoituksena kuitenkin on ottaa huomioon nyt ehdotettu laki ja sen sisältämät asetuksenantovaltuudet, kuten esimerkiksi 2 §:n 4 momentti, jonka mukaan johtokunnan tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lakivaliokunta on muuttanut momentin sanamuotoa tämän mukaisesti.

Työjärjestyksen tarkemmasta sisällöstä on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta on selvyyden vuoksi lisännyt momenttiin tätä tarkoittavan valtuutussäännöksen.

Valiokunta on tehnyt pykälän 2 momenttiin kielellisen korjauksen.

7 §. Koulutuksen perusteet ja opetussuunnitelma.

Pykälän 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteista, laajuudesta, rakenteesta ja muista koulutuksen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla koulutuskeskuksen tutkintosäännössä.

Valiokunnan mielestä ei ole asianmukaista, että koulutuskeskuksen määräystenantovalta perustuisi valtioneuvoston asetukseen. Siksi valiokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi niin, että tutkintosäännön antaminen perustuu suoraan nyt ehdotettuun lakiin.

Tutkintosäännön ja opetussuunnitelman tarkemmasta sisällöstä on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta on tämän vuoksi lisännyt 2 momenttiin tätä koskevan nimenomaisen valtuutussäännöksen.

12 §. Opintojen hyväksi lukeminen.

Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijalle voidaan lukea hyväksi muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia.

Lakivaliokunnan mielestä ehdotettu säännös on erityisesti rikosseuraamusalalla tehtävän työn luonne huomioon ottaen tarpeettoman suppea, koska siinä opiskelijalle voidaan lukea hyväksi vain muualla suoritettuja opintoja. Valiokunnan arvion mukaan koulutusjärjestelmän tehokkuutta voidaan lisätä antamalla opiskelijalle mahdol­lisuus lukea hyväksi myös muutoin kuin opinnoilla hankittua osaamista. Tällainen ratkaisu vastaa myös ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (630/1998) sisältyvää uutta sääntelyä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että momenttia muutetaan lisäämällä siihen maininta myös muutoin hankitun osaamisen hyväksi lukemisen mahdollisuudesta.

Valiokunnan 1 momenttiin ehdottaman muutoksen vuoksi on 2 momentin ensimmäisen virkkeen sanamuotoa muutettava niin, että se kattaa myös osaamisen hyväksi lukemista koskevat päätökset.

Valiokunta on muuttanut pykälän otsikon 1 momenttiin ehdotetun muutoksen mukaiseksi.

22 §. Opiskeluoikeuden menettäminen.

Pykälässä säädetään niistä seikoista, jotka voivat johtaa siihen, että koulutuskeskuksen johtaja määrää opiskelijan opiskeluoikeuden menetetyksi. Tällaiseen päätökseen voi johtaa mm. se, että opiskelijaksi hyväksytty ei ole ilmoittautunut koulutuskeskuksen opiskelijaksi koulutuskeskuksen määräämällä tavalla.

Lakivaliokunnan mielestä ehdotettu sääntely voi yksittäistapauksissa johtaa kohtuuttomiin lopputuloksiin. Näin on esimerkiksi silloin, kun ilmoittautumisen laiminlyöminen on johtunut inhimillisestä erehdyksestä (vrt. HaVM 8/2006 vp ). Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 1 momentin 1 kohtaa muutettavaksi siten, että koulutuskeskus voi perustellusta syystä hyväksyä myös määräajan jälkeen tapahtuvan ilmoittautumisen.

23 §. Opiskelun keskeyttäminen.

Pykälässä säädetään niistä tilanteista, joissa opiskelijan opiskelu voidaan keskeyttää joko hänen omasta ­hakemuksestaan tai koulutuskeskuksen johtajan aloitteesta. Pykälän 1 momenttia sovelletaan vain tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleviin. Koska myös 2 momentin soveltaminen on tarkoitettu koskemaan samaa ryhmää, laki­valiokunta on lisännyt momenttiin tätä koskevan rajauksen. Lisäksi valiokunta on tarkistanut momenttia kielellisesti.

24 §. Huomautus ja varoitus.

Pykälässä luetellaan edellytykset, joilla koulutuskeskuksen johtaja voi antaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalle kirjallisen varoituksen.

Lakivaliokunnan mielestä kirjallisen varoituksen antamisen edellytysten tulee ilmetä laista tyhjentävästi. Ehdotettu säännös ei nyt kuitenkaan sisällä mainintaa siitä, että kirjallinen varoitus voi tulla kyseeseen myös silloin, kun tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija kieltäytyy päihdetestauksesta tai antaa päihteiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen. Koulutuksesta erottamista koskevan 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa kirjallisen varoituksen kuitenkin edellytetään olevan näissä tilanteissa mahdol­linen — ja jopa ensisijainen — reagointitapa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että pykälää täydennetään päihdetestauksesta kieltäytymistä ja päihteiden väärinkäyttötapauksia koskevalla säännöksellä, joka sijoitetaan pykälän uudeksi 3 momentiksi.

27 §. Järjestyssääntö.

Pykälässä säädetään koulutuskeskuksen järjestyssäännön antamisesta ja sen sisällöstä. Järjestyssäännössä voi olla mää­räyksiä mm. käyttäytymisestä koulutuskeskuksessa, aseistuksesta, koulutuskeskuksen omaisuuden käyttämisestä sekä oleskelusta ja liik­kumisesta koulutuskeskuksessa. Järjestyssäännön rikkomisesta seuraamuksena opiskelijalle voidaan antaa huomautus tai varoitus taikka olennaisissa tai toistuvissa rikkomistapauksissa jopa erottaa opiskelija.

Asiallisesti ehdotettu pykälä vastaa poliisikoulutuksesta annetun lain 21 §:ää. Viimeksi mainittua lakia säädettäessä perustuslakivaliokunta mainitsi järjestyssäännön antamiseen valtuuttavan säännöksen jäävän käyttöalaltaan hyvin vähäiseksi (ks. PeVL 28/2004 vp). Perustuslakivaliokunnan kantaan viitaten lakivaliokunta katsoo, että vastaavasti nyt ehdotetun säännöksen nojalla voidaan antaa määräyksiä lähinnä koulutuskeskuksessa tapahtuvan opiskelun käytännön järjestelyistä tai oppilaitoksen rakennusten ja niihin liittyvien alueiden käytöstä.

30 §. Oikaisuvaatimus.

Pykälä sisältää säännökset opiskelijan oikeudesta hakea oikaisua säännöksessä erikseen lueteltuihin päätöksiin. Koska valiokunta on edellä ehdottanut 12 §:n soveltamisalaa laajennettavaksi, se on tehnyt 2 momentin alkuun tätä vastaavan lisäyksen.

31 §. Muutoksenhaku.

Pykälän 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään siinä mainittuja päätöksiä koskevasta muutoksenhakukiellosta. Valiokunta on tehnyt virkkeeseen samanlaisen li­säyksen kuin edellä 30 §:n 2 momentin kohdalla on esitetty.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutet­tuna seuraavasti:

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

(Kuten HE)

2 luku

Hallinto

2—4 §

(Kuten HE)

5 §

Päätösvalta

Koulutuskeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtaja, jollei tässä laissa tai sen nojalla valtioneuvoston asetuksessa toisin säädetä. Johtajan vahvistamassa työjärjestyksessä voidaan johtajan toimivaltaan kuuluva asia antaa koulutuskeskuksen muun virkamiehen ratkaistavaksi lukuun ottamatta laissa tai valtioneuvoston asetuksessa johtajan ratkaistavaksi säädettyjä asioita. Työjärjestyksen tarkemmasta sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

3 luku

Opetus ja tutkinnot

6 §

(Kuten HE)

7 §

Koulutuksen perusteet ja opetussuunnitelma

Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteista, laajuudesta, rakenteesta ja muista koulutuksen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään tarkemmin koulutuskeskuksen tutkintosäännössä. Muusta koulutuksesta säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Johtokunta vahvistaa tutkintoon johtavaa koulutusta varten tutkintosäännön ja opetussuunnitelman. Tutkintosäännön ja opetussuunnitelman tarkemmasta sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

(3 mom. kuten HE)

8 §

(Kuten HE)

4 luku

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

9—11 §

(Kuten HE)

12 §

Opintojen ja osaamisen hyväksi lukeminen

Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöä keskeisiltä osiltaan vastaavat aikaisemmat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen. Päätöksen hyväksi lukemista koskevassa asiassa tekee koulutuskeskus siten kuin siitä tutkintosäännössä tarkemmin määrätään.

Hyväksi lukemista koskevaan päätökseen ­tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suul­lisesti tai kirjallisesti oikaisua (poist.) päätöksen tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija sai tiedon päätöksestä. Opettajan on ratkaistava asia viipymättä.

13—21 §

(Kuten HE)

22 §

Opiskeluoikeuden menettäminen

Koulutuskeskuksen johtaja voi määrätä opiskeluoikeuden tutkintoon johtavassa koulutuksessa menetetyksi:

1) jos opiskelijaksi hyväksytty ei ole ilmoittautunut koulutuskeskuksen opiskelijaksi 11 §:ssä säädetyllä tavalla, ellei koulutuskeskus perustellusta syystä hyväksy asetetun määräajan jälkeen tapahtunutta ilmoittautumista;

(2 ja 3 kohta kuten HE)

(2 mom. kuten HE)

23 §

Opiskelun keskeyttäminen

(1 mom. kuten HE)

Koulutuskeskuksen johtaja voi omasta aloitteestaan keskeyttää tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan opiskelun enintään yhden vuoden määräajaksi kerrallaan pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai jos opiskelija ei kykene suorittamaan opintojaan hyväksytysti opetussuun­nitelman mukaisesti, opiskelijan tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan ajaksi tai muusta vastaavasta painavasta syystä. Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa koulutuskeskukselle terveydentilansa arviointiin tarvittavat tiedot.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

24 §

Huomautus ja varoitus

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Koulutuskeskuksen johtaja voi antaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalle ­kirjallisen varoituksen myös, jos tämä kieltäytyy 17 §:ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta tai antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen. (Uusi)

25—27 §

(Kuten HE)

5 luku

Erinäiset säännökset

28 ja 29 §

(Kuten HE)

30 §

Oikaisuvaatimus

(1 mom. kuten HE)

Aikaisempien opintojen ja osaamisen hy­väksi lukemisen oikaisemista koskevaan 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ja opintosuorituksen arvioinnin oikaisemista koskevaan 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuun opettajan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua koulutuskeskuksen johtajalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

31 §

Muutoksenhaku

Edellä 30 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Opintosuorituksen arviointia tai aikaisempien opintojen ja osaamisen hyväksi lukemista koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

(2 mom. kuten HE)

32—34 §

(Kuten HE)

---

Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Tuija Brax /vihr
vpj. Susanna Rahkonen /sd
jäs. Esko Ahonen /kesk
Leena Harkimo /kok
Lasse Hautala /kesk
Heli Paasio /sd
Lyly Rajala /kok
Tero Rönni /sd
Petri Salo /kok
Pertti Salovaara /kesk
Minna Sirnö /vas
Juhani Sjöblom /kok
Timo Soini /ps
Astrid Thors /r

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Risto Eerola