Vireilletulo

Eduskunta on 5 päivänä lokakuuta 2004 lähet­tänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitet­tävän pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ( HE 178/2004 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist , oikeus­ministeriö
• ylitarkastaja Keijo Suuripää , sisäasiainministeriö
• ylitarkastaja Johanna Hervonen , Valtakunnansyyttäjänvirasto
• päälakimies Markku Lounatvuori , Rahoitustarkastus
• asianajaja Harri Vento , Suomen Asianajajaliitto
• lakimies Sakari Wuolijoki , Suomen Pankkiyhdistys

Viitetieto

Esityksessä tarkoitettu pöytäkirja täydentää ­keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyä yleissopimusta, jonka eduskunta hyväksyi vuoden 2003 valtiopäivillä ja josta lakivaliokunta antoi mietinnön (LaVM 4/2003 vp ). Pöytäkirjaa valmisteltaessa perustuslakivaliokunta ja laki­valiokunta ovat antaneet asiassa lausuntonsa (PeVL 39/2000 vp ja LaVL 12/2000 vp — U 39/2000 vp ).

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän Luxemburgissa 16 päivänä lokakuuta 2001 tehdyn pöytäkirjan sekä antaisi suostumuksensa siihen, että Suomi tarvittaessa antaa pöytäkirjan 13 artiklan 5 kohdan mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan ennen pöytäkirjan kansainvälistä voimaantuloa Suomi soveltaa pöytäkirjaa suhteissaan muihin samanlaisen ilmoituksen antaneisiin jäsenval­tioihin.

Pöytäkirja täydentää keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29 päivänä toukokuuta 2000 tehtyä yleissopimusta. Pöytäkirja sisältää määräyksiä muun muassa pankkitilitietoja koskevasta oikeusavusta sekä pankkisalaisuutta, vero-, tulli-, ja valuuttarikoksia sekä poliittisia rikoksia koskevista kieltäytymisperusteista. Pöytäkirja ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin pöytäkirja tulee kansainvälisesti voimaan.

Perustelut

Yleistä

Keskinäisestä oikeusavusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä vuonna 2000 tehtyyn yleissopimukseen (jäljempänä vuoden 2000 oikeusapusopimus) liitettävän pöytäkirjan sisältämien määräysten tarkoituksena on tehostaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä oikeusapua rikosasioissa. Pöytäkirja täydentää vuoden 2000 oikeusapusopimusta, ja sen voimaantulo onkin 13 artiklan 3 kohdassa sidottu mainitun sopimuksen voimaantuloon. Toisaalta vuoden 2000 oikeusapusopimuskaan ei ole itsenäinen, vaan se sisältää puolestaan vuonna 1959 tehtyä keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevaa eurooppalaista yleissopimusta (SopS 30/1981, jäljempänä eurooppalainen oikeusapusopimus) täydentäviä määräyksiä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa keskinäisestä oikeusavusta Euroopan unionin jäsenval­tioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän pöytäkirjan hyväksymistä ja suostumuksen antamista hallituksen esityksessä tarkoitetun ilmoituksen antamiseen. Lisäksi valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamat­tomana.

Pöytäkirjan sisältö

Pöytäkirjan keskeinen sisältö muodostuu pankkitilitietojen luovuttamista koskevista määräyksistä. Näiden mukaan jäsenvaltio velvoitetaan ensinnäkin antamaan oikeusapua sen selvittämiseksi, onko rikostutkinnan kohteena olevalla henkilöllä pankkitili pyynnön vastaanottaneessa valtiossa, sekä toimittamaan näitä tilejä koskevat tiedot. Toiseksi pöytäkirja sisältää määräyksen, jonka mukaan oikeusapua pyytäneelle valtiolle on ilmoitettava tiedot nimettyjen pankki­tilien tietyn aikavälin tilitapahtumista. Kolmanneksi jokaisen jäsenvaltion tulee luoda järjestelmä, jolla se voi valvoa tietyn pankkitilin tapahtumia.

Valiokunta on asiaa käsitellessään kiinnit­tänyt huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin.

Kieltäytymisperusteet

Oikeusavun tehostamiseksi pöytäkirjassa rajoitetaan kaikkien oikeusapupyyntöjen osalta yleisesti niitä perusteita, joilla jäsenvaltio voi kieltäytyä oikeusapupyynnön täyttämisestä. Pöytäkirjan määräysten mukaan jäsenvaltio ei saa kieltäytymisperusteena vedota pankkisalaisuuteen, eikä pyyntöä saa evätä myöskään sillä perusteella, että pyyntö koskee rikosta, jota pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio pitää vero-, tulli- tai valuuttarikoksena. Jäsenvaltio ei myöskään saa pitää mitään rikosta poliittisena rikoksena. Lakivaliokunta toteaa, että näiden määräysten voimaantulon jälkeenkin oikeusapupyynnöstä kieltäytymiseen on edelleen sovellettavissa ­eurooppalaisen oikeusapusopimuksen 2 artiklan 2 kohta. Tätä sopimusmääräystä vastaava säännös sisältyy kansainvälisestä oikeusavusta ri­kosasioissa annetun lain (4/1994, jäljempänä rikosoikeusapulaki) 12 §:ään. Sen mukaan oikeusapua ei anneta, jos oikeusavun antaminen saattaisi loukata Suomen täysivaltaisuutta tai vaarantaa Suomen turvallisuutta taikka muita olennaisia etuja. Oikeusapua ei anneta myöskään, jos sen antaminen olisi ristiriidassa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien periaatteiden kanssa tai muutoin Suomen oikeusjärjestyksen perusperiaatteiden vastaista.

Tietojen käytön rajoitukset

Pöytäkirjassa tarkoitetut pankkitilitiedot ovat luonteeltaan henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettuja henkilötietoja. Pöytäkirja ei kuitenkaan itsessään sisällä määräyksiä henkilötietojen suojasta. Tämän vuoksi lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, myös hallituksen esityksen perusteluista (s. 14/II) ilmi käyvään seikkaan, että näiltä osin sovellettaviksi tulevat vuoden 2000 oikeusapusopimuksen 23 artiklaan sisältyvät määräykset. Mainitun artiklan mukaan henkilötietoja voidaan käyttää niissä menet­telyissä, joihin vuoden 2000 oikeusapusopimusta sovelletaan, samoin kuin näihin suoraan liit­tyvissä oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä. Henkilötietoja voidaan käyttää myös yleisen turvallisuutta koskevan välittömän ja vakavan vaaran uhkan estämiseksi. Lisäksi henkilötietojen käyttö on sallittua myös muihin tarkoituksiin, mutta tällöin niiden käyttöön tarvitaan yleensä tiedot toimittaneen jäsenvaltion etukäteinen lupa. Tietojen käytön jälkikäteisen valvonnan kannalta on puolestaan tärkeää, että 23 artiklan 3 kohdan mukaan tiedot toimittanut jäsenvaltio voi yksittäistapauksessa vaatia henkilötiedot saanutta jäsenvaltiota antamaan tietoja niiden käyttötarkoituksesta.

Pöytäkirjan voimaansaattamistapa

Hallituksen esitys sisältää ehdotuksen pöytä­kirjan voimaansaattamislaiksi. Kyseessä on tavanomainen blankettilaki. Esityksen perustelujen (s. 7/I) mukaan Suomen voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt pöytäkirjassa tarkoitetun, pankkitilitietoja koskevan oikeusavun sekä muun pöytäkirjassa tarkoitetun toiminnan. Tämän vuoksi erityisiä asiasisältöisiä säännöksiä ei ole pidetty tarpeellisina pöytäkirjan mää­räysten voimaansaattamiseksi. Myös vuoden 2000 oikeusapusopimuksen voimaansaattamislaki on blankettimuotoinen. Tämän lisäksi sopimuksen voimaansaattamiseksi on kuitenkin tehty myös joitakin asiasisältöisiä säännöksiä. Käsitellessään vuoden 2000 oikeusapusopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista koskenutta hallituksen esitystä perustuslakivaliokunta katsoi, että siinä ehdotetun menettelyn vuoksi rikosoikeusapua koskevasta säännöskokonaisuudesta muodostuu mutkikas ja vaikeaselkoinen (ks. PeVL 9/2003 vp). Lakivaliokunta hyväksyi tuolloin esitetyn voimaansaattamismenettelyn muun muassa sillä perusteella, että jos kansainvälisiin yleissopimuksiin sisältyvää sääntelyä ryhdytään säännönmukaisesti laajasti toistamaan kansallisessa laissa, yleislaiksi tarkoitetusta rikosoikeusapulaista tulee mutkikas ja vaikeaselkoinen. Tällä näkökohdalla on merkitystä myös nyt käsiteltävänä olevan pöytäkirjan kohdalla. Hyväksyessään nyt ehdotetun voimaansaattamistavan lakivaliokunta pitää kuitenkin tarpeellisena, että vuoden 2000 oikeusapusopimuksen ja nyt käsiteltävänä olevan pöytäkirjan voimaantultua oikeusministeriössä seurataan niiden soveltamista ja että saatujen kokemusten perusteella arvioidaan, onko Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisestä oikeusavusta mahdol­lisesti syytä säätää erillinen laki.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän Luxemburgissa 16 päivänä lokakuuta 2001 tehdyn pöytäkirjan,

että eduskunta antaa suostumuksensa siihen, että Suomi tarvittaessa antaa pöytäkirjan 13 artiklan 5 kohdan mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan ennen pöytäkirjan kansainvälistä voimaantuloa Suomi soveltaa pöytäkirjaa suhteissaan muihin samanlaisen ilmoituksen antaneisiin jäsenvaltioihin, ja

että lakiehdotus hyväksytään muut­tamattomana.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Tuija Brax /vihr
jäs. Esko Ahonen /kesk
Lasse Hautala /kesk
Tatja Karvonen /kesk
Petri Neittaanmäki /kesk
Heli Paasio /sd
Lyly Rajala /kok
Jukka Roos /sd
Tero Rönni /sd
Petri Salo /kok
Pertti Salovaara /kesk
Minna Sirnö /vas
Timo Soini /ps
Marja Tiura /kok
Jan Vapaavuori /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Risto Eerola