Siirry mietintöön
LaVM 19/2001 vp -
HE
103/2001 vp
Hallituksen esitys euron käyttöönoton
edellyttämiksi muutoksiksi eräisiin oikeusministeriön hallinnonalan
lakeihin
Vireilletulo
Eduskunta on 4 päivänä syyskuuta 2001 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen euron käyttöönoton edellyttämiksi muutoksiksi eräisiin oikeusministeriön hallinnonalan lakeihin ( HE 103/2001 vp ).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- hallitusneuvos Ahti Penttinen , lainsäädäntöneuvos Lena Andersson , oikeusministeriö
- neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen , valtiovarainministeriö
- apulaisjohtaja Päivi Hentunen , Kuluttajavirasto
- asianajaja Tapio Susiluoto , Suomen Asianajajaliitto
Esityksellä toteutettaisiin oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvan lainsäädännön muutokset, jotka ovat tarpeen euron käyttöönottamiseen liittyvien Euroopan unionin neuvoston asetusten perusteella.
Oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvia lakeja ehdotetaan muutettaviksi siten, että niissä säädetyt markkamäärät muutetaan euroiksi. Samalla muutettaisiin ehdotettuihin lakeihin sisältyvät markkaa tarkoittavat kielelliset ilmaisut. Euromäärät ehdotetaan pyöristettäviksi tarkoituksenmukaiseksi katsottuun täyteen yhteen, kymmeneen, sataan tai tuhanteen euroon.
Lisäksi ehdotetaan tehtäviksi maksujen suuruutta koskevia tarkistuksia niihin säännöksiin, joissa mainittuihin maksuihin rahan arvon muutos maksujen määrittämisen jälkeen on vaikuttanut siinä määrin huomattavasti, että maksujen ajantasaistaminen on perusteltua.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Yleisperustelut
Oikeusministeriön hallinnonalan laeissa on erityyppisiä markkamääräisiä säännöksiä. Niissä säädetään esimerkiksi asiakasmaksuista (oikeudenkäyntimaksut ja perintäkulut), rangaistusten tai hallinnollisten maksujen suuruudesta (rikesakko, yhteisösakko, pysäköintivirhemaksu ja ylikuormamaksu), kansalaiselle maksettavan korvauksen suuruudesta (korvaus rikosvahingosta), sakonmuuntorangaistuksesta, ilmoitusvelvollisuudesta (vaalirahoitus), menettelytavoista (rangaistusmääräysmenettely) ja tuomioistuimen kokoonpanosta. Siten kansalaisten maksuvelvollisuuden kannalta vain osalla lainsäädännöstä on merkitystä.
Esitykseen sisältyvien lakiehdotusten euromuutokset noudattavat lähtökohtaisesti valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksymiä ohjeita. Tavoitteena on markkamäärien muuttaminen euromääräisiksi informatiivisella, mutta samalla kustannusneutraalilla tavalla. Nykyisissä säännöksissä markkamäärien tarkkuus vaihtelee 10 markasta 1 000 000 markan tarkkuuteen. Esityksessä euromäärät on pääsääntöisesti pyöristetty täyteen yhteen, kymmeneen, sataan tai tuhanteen euroon.
Valiokunnan mielestä oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädännössä on summien pyöristämisessä pyrittävä selkeyden ja havainnollisuuden vuoksi nykyisissä säännöksissä noudatettujen suuruusluokkien tarkkuuteen. Tarkoituksenmukaisessa pyöristämisessä on vältettävä kansalaisten maksuvelvoitteiden korottamista. Esityksessä ehdotetaan euromuutosten yhteydessä korotettavaksi kuitenkin kansalaisilta perittävistä maksuista oikeudenkäyntimaksuja ja heille määrättävistä rangaistuksista tai seuraamuksista laissa säädetyn pysäköintivirhemaksun vähimmäis- ja enimmäismäärää sekä rikesakon enimmäismäärää.
Oikeudenkäyntimaksuja ehdotetaan korotettavaksi noin 19 prosenttia. Perusteluina esitetään, ettei maksuja ole muutettu vuoden 1993 jälkeen ja että korotus vastaa elinkustannusindeksillä laskettua rahan arvon alennusta. Valiokunta pitää esitettyjä perusteluita sinänsä asianmukaisina. Maksujen korottamista ei pidä kuitenkaan tehdä euroon siirtymisen yhteydessä. On tärkeää, että lainsäätäjä ja viranomaiset muuttavat kansalaisiin kohdistuvien maksujen markkamäärät euroiksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen ja kustannusneutraalisti pyöristäen.
Pysäköintivirhemaksun laissa säädetty vähimmäismäärä on nykyisin 50 markkaa ja enimmäismäärä 200 markkaa. Sisäasiainministeriö saa korottaa maksua kuultuaan kuntaa, jonka alueella maksu määrätään. Laissa säädettäväksi vähimmäismääräksi ehdotetaan 10 euroa (59,46 mk) ja enimmäismääräksi 40 euroa (237,83 mk). Valiokunta pitää ehdotettua pysäköintivirhemaksun vähimmäis- ja enimmäismäärän tarkkuusluokkaa selkeänä. Nykyisin käytössä oleva alhaisin pysäköintivirhemaksu on 60 markkaa, joten vähimmäismäärän korottamisella ei ole käytännön merkitystä. Myöskään enimmäismäärän korottamisella ei ole välitöntä vaikutusta, koska maksun korottaminen vaatii sisäasiainministeriön päätöksen.
Rikesakon laissa säädetty enimmäismäärä on nykyisin 1 000 markkaa. Se ehdotetaan korotettavaksi 200 euroon eli 1 189,15 markkaan. Valiokunta pitää ehdotettua rikesakon laissa säädettävää enimmäismäärää selkeyden vuoksi asianmukaisena. Enimmäismäärän korottamisella ei ole välitöntä käytännön vaikutusta, koska korkein käytössä oleva rikesakko on 700 markkaa. Käytettävissä olevista rikesakoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki rikosvahinkolain muuttamisesta
Lakiehdotuksessa ehdotetaan nykyisten 10 markan tarkkuudella säädettyjen markkamäärien muuttamista euroiksi yhden euron tarkkuudella. Näin tarkka muuttaminen on tässä yhteydessä perusteltua, koska rikoslakivahinkolain 27 a §:n mukaan laissa säädettyjä mainittuja rahamääriä tarkistetaan asetuksella kolmen vuoden välein. Säännöllisten rahanarvon muutoksista johtuvien tarkistusten vuoksi rahamäärät eivät säily esimerkiksi viiteen tai kymmeneen euroon pyöristettyinä.
3. Laki elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine annetun lain 10 §:n muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Säännöksen 2 momenttiin on lisättävä puuttuva predikaatti.
10. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 6 luvun muuttamisesta
2 §.
Valiokunta ehdottaa, että 3 momentin säännöstä selkeytetään sanajärjestystä muuttamalla.
12. Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 3 ja 11 §:n muuttamisesta
3 §. Oikeudenkäyntimaksu.
Pykälän 1 momentissa säädetään oikeudenkäynneistä perittävistä maksuista. Yleisperusteluissa esitetyistä syistä valiokunta ei pidä asianmukaisena korottaa oikeudenkäyntimaksuja euron käyttöönoton yhteydessä. Tästä syystä valiokunta ehdottaa, että nykyiset markkamääräiset maksut muutetaan euroiksi pyöristäen lähimpään viiteen tai kymmeneen euroon.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakiehdotukset 1., 2., 4.—9., 11. ja 13.—15. hyväksytään muuttamattomina
että lakiehdotukset 3., 10. ja 12. hyväksytään muutettuina seuraavasti:
3.
Laki
elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine annetun lain 10 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine 15 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (688/1988) 10 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
10 §
(Kuten HE)
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Ennen lain voimaantuloa myytyyn esineeseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
10.
Laki
rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 6 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain (39/1889) 6 luvun 2 §:n 3 momentti ja 3 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 2 §:n 3 momentti laissa 386/1981 ja 3 §:n 2 momentti laissa 595/1977, seuraavasti:
6 luku
Sakosta, sakon muuntorangaistuksesta ja yhteisösakosta
2 §
Jos sakkonsa tai sen osan ennakolta suorittanut vapautuu sakosta ylemmän tuomioistuimen lainvoiman saaneen päätöksen johdosta tai muusta syystä (poist.) taikka jos hänet tuomitaan maksamaansa määrää pienempään sakkoon, hänelle on palautettava liikaa suoritettu määrä ja maksettava sille korkoa kuusi prosenttia vuodessa suorituspäivästä takaisinmaksupäivään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, ettei palautusta tai korkoa makseta, jos sen määrä on tiettyä euromäärää pienempi.
3 §
(Kuten HE)
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
12.
Laki
tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 3 ja 11 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetun lain (701/1993) 3 §:n 1 momentti ja 11 §, sellaisena kuin niistä on 3 §:n 1 momentti laissa 110/2000, seuraavasti:
3 §
Oikeudenkäyntimaksu
Riita-, rikos-, alistus- ja muutoksenhakuasian, ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian sekä hallinto-oikeudessa myös muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään oikeudenkäyntimaksua seuraavasti:
| Tuomioistuin | euroa |
|---|---|
| korkein oikeus | |
| - rikosasia | 85 |
| - muu asia | 170 |
| korkein hallinto-oikeus | 170 |
| hovioikeus | |
| - rikosasia | 65 |
| - muu asia | 135 |
| hallinto-oikeus | 65 |
| käräjäoikeus | |
| - rikosasia ja ulosottolain mukainen muutoksenhakuasia | 60 |
| - riita-asia, jonka käsittely päättyy | |
| - kirjallisessa valmistelussa | 60 |
| - suullisessa valmistelussa | 85 |
| - suullisen valmistelun yhteydessä | |
| pidettävässä pääkäsittelyssä | 110 |
| - erillisessä pääkäsittelyssä | 135 |
| markkinatuomioistuin | 170 |
| työtuomioistuin | 170 |
11 §
Maksujen tarkistaminen
(Kuten HE)
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2001
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj.
Henrik
Lax
/r
vpj.
Matti
Vähänäkki
/sd
jäs.
Sulo
Aittoniemi
/alk
Leena-Kaisa
Harkimo
/kok
Erkki
Kanerva
/sd
Toimi
Kankaanniemi
/kd
Annika
Lapintie
/vas
Paula
Lehtomäki
/kesk
Kari
Myllyniemi
/kesk
Kirsi
Ojansuu
/vihr
Veijo
Puhjo
/vas
Susanna
Rahkonen
/sd
Tero
Rönni
/sd
Mauri
Salo
/kesk
Timo
Seppälä
/kok (osittain)
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Timo Tuovinen
Perustelut
Markkojen muuntaminen euroiksi on välttämätön toimenpide uuteen rahayksikköön siirryttäessä. Syntynyttä tilannetta ei saa kuitenkaan käyttää hyväksi niin, että maksujen tasoa samalla korotetaan.
Valiokunta on muuttanut hallituksen esitykseen sisältyvää 12. lakiehdotusta niin, että eräiden tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten suoritteista perittäviä maksuja ei koroteta hallituksen esittämällä tavalla.
Valiokunnan enemmistö hyväksyy lakiehdotuksissa 7. ja 9. ehdotetut korotukset. Ensin mainitun lain 7 §:ssä on kysymys pysäköintivirhemaksusta ja jälkimmäisen lain 8 §:ssä rikesakosta. Näiden eurosummat tulisi laskennallisesta summasta vain pyöristää lähimpään 5 euroon kuten on tehty laissa 12.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että valiokunnan mietintöön sisältyvän 7. lakiehdotuksen 7 § ja 9. lakiehdotuksen 8 § hyväksytään muutettuina seuraavasti:
7. lakiehdotus
7 §
Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta riippumatta 10 euroa. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan kuitenkin, jos liikenteellisten syiden katsotaan vaativan, korottaa maksun määrä enintään 35 euroksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai kunnan tiettyä aluetta.
9. lakiehdotus
8 §
(1 mom. kuten LaVM)
Rikesakko saa olla enintään 170 euroa. Eri rikkomuksista määrättävän rikesakon suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2001
Sulo
Aittoniemi
/alk
Toimi
Kankaanniemi
/kd
Paula
Lehtomäki
/kesk
Mauri
Salo
/kesk
Kari
Myllyniemi
/kesk
Perustelut
Lakivaliokunta muutti hallituksen esitystä aivan kohtuullisesti, mutta hyväksyi kuitenkin eräitä ehdotuksia, joita ei voida pitää oikeaan osuneina. Hallitus ei itse ollut esityksessään noudattanut valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksymiä ohjeita, vaan on esityksessään nostanut eri maksuja huomattavasti. Suurin nousu on jopa noin 10 000 euroa eli noin 60 000 markkaa. Tämä tapahtuu yhteisösakon enimmäismäärän osalta. Tällainen menettely on omiaan ruokkimaan muutenkin vallalla olevaa käsitystä, että niin yksityiset kuin valtiovaltakin pyrkii nostamaan hintoja ja maksuja siirryttäessä markasta euroon. Menettely ruokkii inflaatiota, joka saattaa muutenkin muodostua suuremmaksi kuin muutamana viime vuotena on totuttu.
Käsittääksemme mietinnössä hyväksytään periaate, joka lakia sovellettaessa saattaa tuottaa hankaluuksia. Näistä esimerkkeinä mm. eräät rangaistuksien koventamiset, kuten yhteisösakko, ja eräät muut rangaistuksenomaiset seuraamukset, kuten rangaistusmääräysmenettelyssä määrättävä menettämisseuraamus. Koska lakia sovellettaessa on noudatettava lievimmän lain periaatetta, niin siirtymäkautena tullee ongelmia. Tästä johtuen mm. päiväsakon määrää, joka sinänsä vahvistetaan asetuksella, ei ole esitetty nostettavaksi siten, että se olisi ylittänyt nykyistä 40 markkaa vastaavaa rahamäärää. Kysyä voi, kuinka tämä saattoi tapahtua esimerkiksi yhteisösakon kohdalla.
Esitämme vastalauseessamme mm., että perintäkulut eivät saisi nousta 11,77 eurosta 12 euroon. Muuntorangaistuksen kohdalla uhkasakkojen osalta taas tarpeettomasti lievennetään rangaistusta, koska euromääräisenä tuomittua jokaista täyden 20 euron määrää vastaa muuntorangaistusta määrättäessä yhden päivän vankeus, vaikka se aikaisemmin oli 100 markkaa eli 16,82 euroa.
Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan nykyisin määrätä 840 euron menettämisseuraamus ja se ehdotetaan nostettavaksi 1 000 euroon. Edellä olevaan viitaten olemme sitä mieltä, että tämä ei ole oikein ja saattaa aiheuttaa soveltamisvaikeuksia, kun on valittava seuraamus lievimmän lain periaatteen mukaisesti.
Ehdotus
Sen lisäksi mitä vastalauseessa 1 ehdotetaan, ehdotamme edellä olevan perusteella,
että valiokunnan mietintöön sisältyvän 2. lakiehdotuksen 10 §, 9. lakiehdotuksen 2 a luvun 5 § ja 9 luvun 5 §, 11. lakiehdotuksen 1 § sekä 14. lakiehdotuksen 3 § hyväksytään muutettuna seuraavasti:
2. lakiehdotus
10 §
Perintäkulut
Jos toimeksisaajan perittäväksi on annettu kuluttajasaatava, joka voidaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään, velalliselta saa vaatia perintäkuluina enintään 11,50 euroa perintäkerralta. Mainittua rahamäärää voidaan tarkistaa valtioneuvoston asetuksella, jos talouskehitys tai rahaolojen kehitys antavat siihen aihetta. Tässä momentissa tarkoitetut perintäkulut voidaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin edellä mainitussa laissa säädetään.
9. lakiehdotus
2 a luku
Sakosta, muuntorangaistuksesta ja rikesakosta
Muuntorangaistus
5 §
Muuntorangaistuksen pituus
Euromääräisenä tuomitun uhkasakon jokaista täyden 17 euron määrää vastaa muuntorangaistusta määrättäessä yhden päivän vankeus.
9 luku
Oikeushenkilön rangaistusvastuusta
5 §
Yhteisösakko
Yhteisösakko tuomitaan määräeuroin. Alin yhteisösakon rahamäärä on 840 ja ylin 840 000 euroa.
11. lakiehdotus
1 §
Tämän lain mukaisessa menettelyssä (rangaistusmääräysmenettely) voidaan määrätä sakkorangaistus ja enintään 840 euron suuruinen menettämisseuraamus rikkomuksesta, josta tapaukseen sovellettavassa rangaistussäännöksessä ei ole esillä olevien asianhaarain varalta säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta, sekä poliisijärjestyksen, kunnallisen tai muun järjestyssäännön tai laillisesti vahvistetun uhkasakkokiellon rikkomisesta. Rangaistus voidaan määrätä tämän lain mukaan silloinkin, kun rikkomuksesta saattaa seurata muukin kuin tässä momentissa tarkoitettu seuraamus, jos rikkomuksen tehnyttä ei vaadita tuomittavaksi siihen.
14. lakiehdotus
3 §
Maksujen suuruus
Taulukkomaksu säädetään saamiselle kulloinkin kertyneen rahamäärän suuruuden mukaan tasaisesti nousevina maksuina siten, että pienin maksu on 6,50 euroa, jos peritty saaminen tai sen osa on enintään 67 euroa, ja suurin maksu on enintään 340 euroa, jos peritty saaminen tai sen osa on suurempi kuin 16 800 euroa.
Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2001
Kari
Myllyniemi
/kesk
Mauri
Salo
/kesk
Paula
Lehtomäki
/kesk