Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 2000 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 136/2000 vp ).

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• kansliapäällikkö Kirsti Rissanen , ylijohtaja Markku Salminen , apulaisosastopäällikkö Esa Vesterbacka , hallitusneuvos Leena Kuusama , lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist , oikeusministeriö
• eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka
• hallitusneuvos Tarja Hyvönen , sisäasiainministeriö
• puheenjohtaja Anja Tulenheimo-Takki , Rikoksentorjuntaneuvosto
• johtaja Ilkka Neiramo , Vankeinhoidon koulutuskeskus
• laamanni Lauri Melander , Vantaan käräjäoikeus
• apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen , Valtakunnansyyttäjänvirasto
• johtaja Anna-Katarina Grönholm , Helsingin keskusvankila
• johtaja Heikki Kokkonen , Kuopion lääninvankila
• toiminnanjohtaja Harri Montonen , kehittämisjohtaja Maija-Liisa Kukkonen , Kriminaalihuoltoyhdistys
• johtaja Pekka Kepanen , Kriminaalihuoltoyhdistyksen Kajaanin aluetoimisto
• johtaja Sampo Järvelä , Kriminaalihuoltoyhdistyksen Tampereen toimintakeskus
• johtaja Pekka Haajanto , Kriminaalihuoltoyhdistyksen Turun aluetoimisto
• pääluottamusmies Harri Virolainen , Kriminaalihuollon Henkilöstöyhdistys KHHY ry
• varapuheenjohtaja Leo Immonen , Vankeinhoidon Henkilökuntaliitto VHHL ry
• puheenjohtaja Jari Tuomela , Vankilavirkailijain liitto VVL ry
• professori Pekka Koskinen
• professori Olli Mäenpää
• professori Ari-Matti Nuutila
• oikeustieteen tohtori, dosentti Jussi Pajuoja

Lakivaliokunnassa on kuluneen syysistuntokauden aikana ollut käsiteltävänä kolme eri esitystä rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lain muuttamisesta, joissa on osittain ehdotettu samojen pykälien muuttamista ( HE 35/2000 vp , HE 171/2000 vp ja nyt käsiteltävänä oleva HE 136/2000 vp).

Näistä esityksistä HE 35/2000 vp ja HE 171/2000 vp on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Nyt käsiteltävänä oleva esitys HE 136/2000 vp puolestaan on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2001.

Säännösten yhteensovittamiseksi valiokunta on yhdistänyt hallituksen esitykset HE 35/2000 vp ja HE 171/2000 vp ja hyväksynyt niitä koskevan mietinnön ( LaVM 12/2000 vp ), joka on tarkoitus lopullisesti hyväksyä tänään pidettävässä eduskunnan täysistunnossa.

Tässä mietinnössä säännösten yhteensovittamista joudutaan edelleen jatkamaan. Asianomaiset kohdat on erikseen mainittu mietinnön perusteluissa.

Esityksen tarkoituksena on oikeusministeriön hallinnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien ja rangaistusten täytäntöönpanotehtävien uudelleen organisointi. Oikeusministeriön vankeinhoito-osastolle kuuluvat, vankeusrangaistusten täytäntöönpanoon ja vankeinhoitolaitoksen hallintoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin pääosin ministeriöltä keskushallintotasolle. Lisäksi merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanotehtävät siirrettäisiin viranomaisorganisaatiolle ja nykyinen julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys lakkaisi.

Esityksen tarkoituksen toteuttamiseksi säädettäisiin laki rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta. Sen mukaan oikeusministeriön alaisuuteen perustettaisiin uusi keskushallintoviranomainen, vapausseuraamusvirasto. Kriminaalihuoltoyhdistyksen pääosasta muodostettaisiin yhdyskuntaseuraamuskeskus. Lisäksi nykyinen vankeinhoitolaitos säilyisi ennallaan.

Vapausseuraamusvirasto muodostuisi yhdyskuntaseuraamuskeskuksen ja vankeinhoitolaitoksen operatiivisesta keskusjohdosta sekä yhdyskuntaseuraamuskeskuksen ja vankeinhoitolaitoksen yhteisiä valtakunnallisia täytäntöönpano- ja hallintotehtäviä hoitavasta henkilöstöstä. Virasto johtaisi ja valvoisi yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden toimeenpanoa oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Yhdyskuntaseuraamuskeskus huolehtisi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta ja siihen kuuluisi alueyksiköitä. Vankeinhoitolaitos huolehtisi vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta sekä tutkintavankeuden toimeenpanosta. Siihen puolestaan kuuluisi rangaistuslaitoksia sekä sairaalayksiköitä.

Henkilöstöä koskevilla siirtymäsäännöksillä turvattaisiin Kriminaalihuoltoyhdistyksestä valtion viranomaisen palvelukseen siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen jatkuminen ja palvelussuhde-etuuksien säilyminen.

Samassa yhteydessä uudistettaisiin Vankeinhoidon koulutuskeskusta koskeva laki ja muutettaisiin eräitä rangaistusten täytäntöönpanon sisältöä koskevia lakeja, joissa on säännöksiä muun muassa rangaistusten täytäntöönpanotehtäviä hoitavien viranomaisten toimivaltuuksista. Muualla lainsäädännössä olevat viranomaisten nimet muutettaisiin rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annettavan lain mukaisiksi.

Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.

Suomen rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää täydennettiin 1990-luvulla uusilla seuraamuksilla, yhdyskuntapalvelulla ja nuorisorangaistuskokeilulla. Yhdyskuntapalvelun toteuttaminen onnistui yli odotusten, ja yhdyskuntapalvelua on alettu käyttää ennakoitua enemmän. Tämä kehitys heijastui julkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdistyksen asemaan ja tehtäviin. Kriminaalihuoltoyhdistystä koskevaa lainsäädäntöä jouduttiin muuttamaan ja sen voimavaroista suurin osa jouduttiin suuntaamaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanotehtäviin.

Jo tuo kehitysvaihe nosti korostetusti esiin kysymyksen Kriminaalihuoltoyhdistyksen roolista. Se, että täytäntöönpanotehtäviä hoiti julkisoikeudellinen yhdistys vaikkakin tiukasti lainsäädäntöön sidottuna, nosti esiin keskustelun siitä, voitiinko valtiosäännön kannalta järjestelyjä pitää oikeana.

Uuden perustuslain 124 §:ään otettiin säännös hallintotehtävien antamisesta muille kuin viranomaisille. Pykälän mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaisille. Tämän säännöksen perusteella hallituksen esitys on välttämätön.

Rangaistusten täytäntöönpanoa koskeva säännöstö on alun perin vuodelta 1889, joskin sitä on 1970-luvulla perusteellisesti uudistettu. Senkin jälkeen sitä on moneen kertaan muutettu niin, ettei säännöstö enää muodosta selkeää kokonaisuutta. Lakivaliokunta on aikaisemmissa kannanotoissaan pitänyt tärkeänä, että rangaistusten täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan perusteellisesti. Tätä työtä on ryhdytty valmistelemaan syyskuussa 1999 asetetussa komiteassa, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus vankeusrangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Komitean toimeksianto päättyy 31.3.2001.

On selvää, että uusia rangaistusten täytäntöönpanosäännöksiä selkeyttää ja edesauttaa se, että niiden täytäntöönpanoa varten on selkeä ja toimiva organisaatio.

Edellä lausutun perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan perustettavaksi elokuun alusta 2001 uusi vapausseuraamusvirasto, joka vastaisi vankeusrangaistuksen, tutkintavankeuden ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Vapausseuraamusviraston alaisuudessa toimisivat uusi yhdyskuntaseuraamuskeskus, joka vastaa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta, sekä vankeinhoitolaitos, joka puolestaan vastaa entiseen tapaan vankeusrangaistusten ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanotehtävät siirrettäisiin julkisoikeudelliselta Kriminaalihuoltoyhdistykseltä valtion viranomaisten vastuulle ja yhdistys lakkaisi nykymuodossaan.

Lisäksi oikeusministeriön kriminaalipoliittiset tehtävät organisoitaisiin uudelleen. Pääosa ministeriön vankeinhoito-osastolla nykyisin hoidettavista vankeinhoidon keskushallintotehtävistä siirrettäisiin perustettavalle keskusvirastolle ja kesällä 2001 toteutettavan ministeriön organisaatiouudistuksen yhteydessä oikeusministe­riöön perustettaisiin uusi kriminaalipoliittinen osasto.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi vain perussäännöt kolmesta eri viranomaisesta. Tarkemmat säännökset on tarkoitus antaa asetuksella.

Valiokunnassa kuullut asiantuntijat ovat nähneet, että oikeusministeriön organisaatiouudistus esitetyssä muodossa antaa mahdollisuuden seuraamusjärjestelmän kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Kriminaalipoliittinen päätöksenteko saa nykyistä selkeämmän profiilin. Uusi keskusvirasto operatiivisena yksikkönä antaa myös mahdollisuuden sekä vankeinhoidon että kriminaalihuollon tasapuoliseen kehittämiseen. Tämän todettuaan asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota ehdotettuun organisaatiomalliin, kolmeen toisiinsa kiinteästi sidoksissa olevaan viranomaiseen. Järjestelyä on pidetty Suomen oikeudessa varsin poikkeuksellisena. Kun myös uuden keskusviraston yksiköiden toimivaltasuhteet on määritelty varsin yleisellä tasolla, esityksestä on vaikea saada kokonaiskuvaa. Tämän vuoksi useassa lausunnossa onkin katsottu, että hallituksen esitystä ei tulisi ainakaan sellaisenaan hyväksyä. Toisaalta on katsottu, että vaikka lailla on mahdollista perustaa tällainen organisaatiokokonaisuus, sen toiminnan onnistuminen edellyttää lain tasoista, eri viranomaisten keskinäisten vastuusuhteiden ehdotettua selkeämpää määrittelyä.

Ehdotettuja uusia nimiä vapausseuraamusvirasto ja yhdyskuntaseuraamuskeskus on pidetty epäonnistuneina. Ongelmallista on sekin, että organisaatioiden nimistä ei käy selville niiden keskinäinen hierarkia tai rinnakkaisuus.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhtenä tärkeänä lähtökohtana esityksen laatimisessa on ollut toteamus, että Kriminaalihuoltoyhdistyksen ja vankeinhoitolaitoksen toimintakulttuurit eroavat toisistaan huomattavasti. Kun Kriminaalihuoltoyhdistys on varsin hyvin onnistunut yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon luomisessa ja järjestämisessä, on tarkoituksenmukaista, että sen toimintakulttuuri säilytetään organisaatiomuutoksesta huolimatta.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että ehdotettu organisaatiomuutos on toteutettavissa ainakin alkuvaiheessa ehdotetulla tavalla. Edellytyksenä on kuitenkin se, että rangaistusten täytäntöönpanon hallintolakia täydennetään niin, että siitä tulee ehdotettua täsmällisempi. Johtosuhteista vapausseuraamusviras­tossa on syytä todeta nimenomaisesti, että yhdyskuntaseuraamuskeskusta johtaa ylijohtaja ja vankeinhoitolaitosta johtaa pääjohtaja. Eräät valtakunnalliset tehtävät, joita ovat ns. ylitäytäntöönpanijan tehtävät (lähinnä rangaistusten toimittaminen täytäntöönpantavaksi sekä niiden muodollis-juridinen tarkastus) sekä tavan­omaiset hallinto- ja tukitehtävät, kuten esimerkiksi taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, asiakirjahallinnon ja tietotekniikan palvelut, järjestetään vapausseuraamusvirastossa molemmille viranomaislinjoille yhteisesti. Näistä tehtävistä vastaa viraston päällikkö, joksi laissa määritellään vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja. Valiokunta katsoo, että kun yhdyskuntaseuraamuskeskuksella ja vankeinhoitolaitoksella on kummallakin rangaistusten täytäntöönpanoon liittyvä oma tehtäväkokonaisuutensa, ehdotettu jaottelu voi käytännössä onnistua parhaiten siten, että kummallakin linjalla on oma toiminnallinen johtonsa.

Valiokunta yhtyy organisaatioiden nimiä koskeneeseen kritiikkiin. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa seuraavia nimenmuutoksia:

• vapausseuraamusviraston nimi muutetaan nimeksi rikosseuraamusvirasto ja
• yhdyskuntaseuraamuskeskuksen nimi muutetaan kriminaalihuoltolaitokseksi. Tämä vastaa voimassa olevaan lakiin sisältyvää kriminaalihuollon määrittelyä, ja näin voidaan myös säilyttää perinteinen nimike kriminaalihuolto. Molemmat täytäntöönpanoyksiköt ovat tämän jälkeen laitoksia, jolloin on selvää, että ne ovat asemaltaan rinnakkaisia.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan pääosa Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilöstöstä siirtyy valtion palvelukseen. Heidän osaltaan säännökset ovat kunnossa.

Sen sijaan Tampereen toimintakeskuksen henkilökuntaa ei ole tarkoitus siirtää valtion palvelukseen, vaan esityksen mukaan heidän hoitamansa palvelut on tarkoitus järjestää yhteistyössä jonkin tai joidenkin valtionhallinnon ulkopuolisten, esimerkiksi säätiö- tai yhdistysmuotoisten organisaatioiden kanssa. Valiokunnan mielestä hallituksen esityksen hyväksyminen edellyttää, että myös heidän asemansa on turvattu.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan lakkautettavan Kriminaalihuoltoyhdistyksen omaisuutta koskevat järjestelyt toteutettaisiin tekemällä sopimus yhdistyksen ja valtion välillä. Sopimuksessa sovittaisiin siitä, mikä osa Kriminaalihuoltoyhdistyksen varoista siirtyisi valtiolle ja mikä osa perustettavalle kriminaalihuoltoalan yhteisölle.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kyseisiä omaisuusjärjestelyjä. Työryhmä on ollut yksimielinen viranomaistoiminnan ja vapaan kansalaistoiminnan välimaastoon sijoittuvan yhdistyksen tai säätiön tarpeellisuudesta sekä siitä, että tälle yhteisölle tulisi osoittaa valtion tukea. Säätiötä on pidetty tarkoituksenmukaisimpana yhteisömuotona. Työryhmässä on valiokunnan saaman tiedon mukaan päästy yhteisymmärrykseen siitä, että Kriminaalihuoltoyhdistyksen Helsingissä Kinaporinkatu 2:ssa sijaitseva kiinteistö luovutetaan perustettavalle säätiölle. Kiinteistöstä saatavat vuokratulot riittäisivät Tampereen toimintakeskuksen toiminnan ylläpitämiseen. Työryhmässä käydään edelleen keskustelua siitä, miten omaisuusjärjestelyt toteutetaan, siirretäänkö säätiölle tuleva omaisuus suoraan Kriminaalihuoltoyhdistykseltä säätiölle sen peruspääomaksi vai luovutetaanko Kriminaalihuoltoyhdistyksen varallisuus ensin valtiolle, joka sitten tekisi päätöksen omaisuuden omistus- tai hallinto-oikeuden luovuttamisesta edelleen kriminaalihuoltoalan säätiön hyväksi. Valiokunnalle on vakuutettu, että omaisuusjärjestelyt ovat niin pitkällä, että ne jommassa kummassa muodossa toteutuvat. Myös säätiön perustaminen on pitkällä siten, että sen taustayhteisöt on kartoitettu ja säädekirjaa laaditaan parhaillaan, joten Tampereen toimintakeskuksen vakituisen henkilöstön aseman turvaaminen onnistuu. Lisätakeeksi valiokunta ehdottaa tätä koskevan lausuman hyväksymistä. (Valiokunnan lausumaehdotus 1)

Tampereen toimintakeskuksessa on myös määräajaksi tiettyihin projekteihin otettua henkilökuntaa, joiden työt päättyvät projekteihin varattujen määrärahojen loppuessa ensi keväänä. Organisaatiojärjestelyillä ei ole yhteyttä tähän. Oikeusministeriö on eri toimin pyrkinyt hankkimaan rahaa myös tämän tuloksellisen toiminnan jatkamiseen, mutta toistaiseksi siitä ei ole saatu varmuutta. Lisätakeeksi valiokunta pitää toiminnan jatkamista myös tältä osin välttämättömänä ja esittää sitä koskevan lausuman hyväksymistä. (Valiokunnan lausumaehdotus 2)

Vuonna 1870 perustettiin Suomen Wankeusyhdistys. Yhdistys hankki varoja vankilasta vapautuneiden vankien olojen turvaamiseen. Vankilasta vapautuvien huollon tavoitteeksi asetettiin uusintarikollisuuden estäminen ja vankilassa olevien siveellinen parantaminen. Vielä 1980-luvulla vankeusyhdistyksen seuraaja kriminaalihuolto hoiti näitä tehtäviä muun muassa siten, että se suoritti ehdonalaisessa vapaudessa ole­vien vankien valvontoja ja sillä oli antaa asuntoja vankilasta vapautuville vangeille. Kun Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtäväksi 1990-luvulla annettiin yhdyskuntapalvelun toimeenpano ja myöhemmin myös nuorisorangaistuksen kokeilu, tehtävään ei annettu uusia varoja. Tämän myötä kriminaalihuollon tehtävät muuttuivat yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoksi ja alkuperäinen tavoite ja tehtävä — vapautu­vien vankien jälkihuolto — jäi pieneen sivuosaan.

Kun sosiaalihuoltolaki 1980-luvulla säädettiin, oli tarkoituksena, että vapautuvien vankien jälkihuolto siirtyy kuntien sosiaalitoimen huoleksi. Todellisuudessa näin ei ole käynyt, vaan vapautuvat vangit ovat jääneet järjestelmän väliinputoajiksi. Sen vuoksi usealla taholla on pidetty tärkeänä, että tämän tehtävän hoitaminen järjestetään uudelleen. Oikeusministeriö onkin helmikuussa 2000 asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteensovittamista (ns. SYTY-toimikunta).

Valiokunta pitää tärkeänä, että tämän toimikunnan työn tulokset voidaan mahdollisimman pian toteuttaa. Oikeusministeriön edustaja on valiokunnalle ilmoittanut, että toiminnan käynnistämiseen on varattu määrärahat ministeriön vuoden 2002 kehysbudjettiin. Tätäkin silmällä pitäen on tärkeää, että organisaatio on kunnossa.

Vankeinhoidon koulutuskeskus jatkaa toimintaansa  entisellä  nimellään.  Sen   tehtäviin tulee kuitenkin mukaan kriminaalihuoltopuolen koulutus.  Valiokunta  pitää   tärkeänä,  että koulutuskeskuksen toiminnalla voidaan edistää kriminaalihuoltolaitoksen ja vankeinhoitolai­toksen keskinäistä toistensa tuntemista ja vuorovaikutusta. Lisäksi on tarpeen, että vanginvartijoiden koulutusta uudistetaan niin, että vartijat pystyvät myös uusiin, rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän kehittymisen myötä monipuolistuviin tehtäviin. Samassa yhteydessä heidän palkkausperusteitaan on tarkistettava.

Valiokunta pitää tärkeänä, että pitemmällä tähtäyksellä voidaan muodostaa yksi yhtenäinen virasto rangaistusten täytäntöönpanoa varten, niin että käytettävät voimavarat saadaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti hyödynnetyksi.

  Edellä yleisperusteluissa   on   esitetty  valiokunnan   kanta siitä,  että  vapausseuraamusviraston  nimi muutetaan  nimeksi  rikosseuraamusvirasto  ja ehdotettu yhdyskuntaseuraamuskeskus muutetaan kriminaalihuoltolaitokseksi.

Näiden kahden nimenmuutoksen takia lakiehdotukseen on tehtävä useita lakiteknisiä tarkistuksia. Näitä muutoksia ei jäljempänä erikseen mainita.

Pykälään sisältyy säännökset rangaistusten täytäntöönpanon organisaatiosta. Ehdotettu organisaatiorakenne on ollut vaikeasti ymmärrettävä. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momentissa olevan säännöksen sijaan kirjoitetaan kolme erillistä uutta momenttia seuraavasti:

• 2 momentiksi jäävässä säännöksessä säädetään kriminaalihuoltolaitoksen organisaatiosta ja sen johtamisesta. Sen mukaan kriminaalihuoltolaitokseen kuuluu alueyksiköitä ja sitä johtaa kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja.
• Uudessa 3 momentissa säädetään vankeinhoitolaitoksen organisaatiosta ja vankeinhoitolaitoksen johtamisesta. Vankeinhoitolaitokseen kuuluu suljettuja laitoksia, avolaitoksia ja sairaalayksiköitä ja sitä johtaa vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja.
• Uuden 4 momentin mukaan rikosseuraamusviraston päällikkönä toimii vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja.

Ehdotetuilla muutoksilla ei ole tarkoitus muuttaa rikosseuraamusviraston toiminta-ajatusta.

Pykälän 2 momentin mukaan rikosseuraamusviraston tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään maininta siitä, että viraston tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lailla säädetään. Tarkoituksena on, että hallintolaissa lueteltujen tehtävien lisäksi viraston tehtävistä voidaan jatkossa säätää myös rangaistusten täytäntöönpanoa koskevassa lainsäädännössä.

Edellä yleisperusteluissa esitettyyn viitaten valiokunta ehdottaa, että lakiin lisätään uusi pykälä, jossa säädetään asioiden ratkaisemisesta rikosseuraamusvirastossa. Uuden pykälän tarkoituksena on selkeyttää toimivallan jakoa kriminaalihuoltolaitosta ja vankeinhoitolaitosta koskevissa asioissa. Yleistoimivalta kaikissa keskusvirastossa päätettävissä kriminaalihuoltolaitosta tai yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevissa asioissa kuuluu kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajalle. Muut rikosseuraamusvirastossa käsiteltävät asiat ratkaisee vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja. Pääsäännöstä voidaan poiketa, jos näin on erikseen säädetty tai työjärjestyksessä määrätty. Poikkeamisella tarkoitetaan ennen kaikkea asioiden ratkaisemisen delegointia alemmalle tasolle.

Pykälän lisäämisen johdosta jäljempänä laissa olevat pykälät muuttuvat numeroltaan yhtä suuremmaksi.

Valiokuntakäsittelyn aikana on havaittu,  että pykälästä  puuttuu  tämän  tyyppisissä laeissa tavanomainen säännös uusien kelpoisuusehtojen sivuuttamisesta virkoja ensimmäisellä kerralla täytettäessä. Valiokunta ehdottaa pykälään lisäystä, jonka mukaan nimitettäessä Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleva henkilö ensimmäisellä kerralla vastaavaan valtion virkaan tai virkasuhteeseen tämä voi tapahtua sen estämättä, mitä kelpoisuusvaatimuksista on säädetty.

Lakiehdotuksen 5 §:ssä mainittu uuden keskusviraston nimi on muutettu valiokunnan omaksuman kannan mukaisesti rikosseuraamusvirastoksi.

Edellä yleisperusteluissa on esitetty valiokunnan kanta siitä, että vapausseuraamusviraston nimi muutetaan nimeksi rikosseuraamusvirasto ja ehdotettu yhdyskuntaseuraamuskeskus muutetaan kriminaalihuoltolaitokseksi.

Näiden kahden nimenmuutoksen takia lakiehdotukseen on tehtävä useita lakiteknisiä tarkistuksia. Näitä muutoksia ei enää jäljempänä erikseen mainita.

   Pykälään ehdotettu muutos on jo toteutettu rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lain muuttamisella, joka perustuu kahteen erilliseen hallituksen esitykseen ( HE 171/2000 vp ja HE 35/2000 vp ). Tämän vuoksi pykälä on poistettava lakiehdotuksesta. Lisäksi johtolauseesta on poistettava maininta sen muuttamisesta.

Valiokunta on tehnyt pykälään ne muutokset, jotka johtuvat eduskunnassa parhaillaan erillisenä hyväksyttävänä olevan rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lain muuttamisesta.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että vankiloiden johtokunnat tullaan lakkauttamaan ja niiden tehtävät siirretään vankiloiden johtajille. Edelleen on todettu, että johtokuntien lakkauttaminen toteutetaan vuoden 2001 alkupuolella eduskunnalle annettavassa vankien muutoksenhakumahdollisuuksien laajentamista tarkoittavassa rangaistusten täytäntöönpanolakia koskevassa muutosesityksessä.

Valiokuntakäsittelyssä on havaittu, että tähän esitykseen on sisällytetty sellaisia muutosehdotuksia, jotka eivät liity nyt käsiteltävänä olevaan organisaatiomuutosesitykseen, vaan myöhemmin annettavaan vankiloiden johtokuntien lakkauttamisesitykseen. Tällaisia ovat ne muutosehdotukset, jotka liittyvät vangin kurinpitoon, yksinäisyyteen määräämiseen sekä kahlehtimiseen. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa 10 a, 10 b ja 11 §:n poistamista lakiehdotuksesta sekä johtolauseesta.

Lakitekstissä on havaittu painovirhe. Kahdeksi erilliseksi kappaleeksi jaettu teksti kuuluu samaan 2 momenttiin. Valiokunta on korjannut virheen.

Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotukseen lisätään siitä erehdyksessä pois jäänyt voimaantulosäännös.

Eduskunnassa erillisenä käsiteltävässä rangaistusten täytäntöönpanoa koskevassa laissa lain 1 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 a §. Kun lakiin rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta on otettu pääosin samat säännökset aikaisempaa laajemmassa muodossa, valiokunta ehdottaa, että johtolauseeseen lisätään säännös 1 luvun 8 a §:n kumoamisesta.

Edellä on todettu, että valiokunta ehdottaa vapausseuraamusviraston nimen muuttamista nimeksi rikosseuraamusvirasto ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksen nimen muuttamista kriminaalihuoltolaitokseksi. Näistä nimenmuutoksista johtuu, että lakiehdotukseen on tehtävä useampia lakiteknisiä muutoksia.

Valiokunta ehdottaa pykälän sananmuodon muuttamista niin, että siinä käytetään samoja sanoja kuin rangaistusten täytäntöönpanoa koskevassa 1. lakiehdotuksessa. Tällöin yhdyskuntapalvelun toimeenpanon sijasta käytetään termiä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano ja verbi vastaa muutetaan verbiksi huolehtii.

Lakiehdotuksessa toistuu useampaan kertaan organisaationimi yhdyskuntaseuraamuskeskus. Kun valiokunta on päättänyt ehdottaa nimen muuttamista kriminaalihuoltolaitokseksi, muutos on tehty kaikkiin niihin pykäliin, joissa nimi esiintyy.

Valiokunta ehdottaa, että pykälään tehdään vastaava muutos kuin yhdyskuntapalvelusta annetun lain 2 §:ään. Tämän mukaan 2 §:n 4 momentissa todetaan, että nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta huolehtii kriminaalihuoltolaitos.

Lakiehdotuksen useammassa pykälässä puhutaan vapausseuraamusvirastosta ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksesta. Kuten muissa lakiehdotuksissa edellä, niin tässäkin nimet on muutettava rikosseuraamusvirastoksi ja kriminaalihuoltolaitokseksi.

Lakiehdotuksessa  ehdotetaan,  että   nykyisin oikeusministeriölle kuuluva tehtävä tutkintavankien säilyttämiseen tarkoitettujen laitosten hyväksymisestä käyttöönsä siirrettäisiin jatkossa vapausseuraamusvirastolle.

Valiokunta katsoo, että koska tutkintavan­kien säilyttämiseen tarkoitetuilla laitoksilla tarkoitetaan sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvia poliisilaitoksia, on sittenkin asiallista säilyttää päätösvalta tässä asiassa edelleen ministeriötasolla eli oikeusministeriöllä.

Lakiehdotus on siten tarpeeton. Valiokunta ehdottaa sen hylkäämistä.

Lakiehdotuksiin sisältyvät nimikkeet vapausseuraamusvirasto ja yhdyskuntaseuraamuskeskus on muutettu valiokunnan ehdottamaan uuteen muotoon rikosseuraamusvirasto ja kriminaalihuoltolaitos.

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kun­nioittavasti ehdottaa,

että 7. lakiehdotus hylätään,

että 1.—6., 8. ja 9. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään kaksi lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

(Kuten HE)

2 §

Rangaistusten täytäntöönpanon organisaatio

Rangaistusten täytäntöönpanoviranomaisia ovat oikeusministeriön alaiset kriminaalihuoltolaitos ja vankeinhoitolaitos sekä niiden keskushallintotehtäviä hoitava rikosseuraamusvirasto.

Kriminaalihuoltolaitokseen kuuluu alueyksiköitä ja sitä johtaa kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja.

Vankeinhoitolaitokseen kuuluu suljettuja laitoksia, avolaitoksia sekä sairaalayksiköitä. Sitä johtaa vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja. (Uusi 3 mom.)

Rikosseuraamusviraston päällikkönä toimii vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja. (Uusi 4 mom.)

Kriminaalihuoltolaitoksen, vankeinhoitolaitoksen sekä rikosseuraamusviraston organisaatiosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Rikosseuraamusviraston tehtävät

Rikosseuraamusviraston tehtävänä on:

1) rangaistusten täytäntöönpanon johtaminen ja kehittäminen oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti;

2) rangaistusten täytäntöönpanon tarkastus ja valvonta;

3) yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten ylitäytäntöönpano sekä täytäntöönpanon ohjaus ja valvonta;

4) rangaistusten täytäntöönpanon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen yhteistyössä Vankeinhoidon koulutuskeskuksen kanssa;

5) kriminaalihuoltolaitoksen ja vankeinhoitolaitoksen yhteisten hallinto- ja palvelutehtävien järjestäminen; sekä

6) toimialaansa kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä huolehtiminen.

Rikosseuraamusviraston tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lailla säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rikosseuraamusviraston tehtävistä.

4 § (Uusi)

Asioiden ratkaiseminen rikosseuraamusvirastossa

Rikosseuraamusvirastossa käsiteltävät kriminaalihuoltolaitosta tai yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevat asiat ratkaisee kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Muut virastossa ratkaistavat asiat ratkaisee vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja, jollei asiaa ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Asioiden ratkaisemisesta rikosseuraamusvirastossa voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

5 (4) §

Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävät

Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävänä on huolehtia ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen nuorten rikoksentekijöiden valvonnan, nuorisorangaistuksen, yhdyskuntapalvelun ja ehdonalaisesti vapautettujen valvonnan täytäntöönpanosta.

Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lailla säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kriminaalihuoltolaitoksen tehtävistä.

6 (5)§

(Kuten HE)

7 (6) §

Virkamiesten yleiset velvollisuudet

Sen lisäksi mitä valtion virkamiesten velvollisuuksista muutoin säädetään kriminaalihuoltolaitoksen, vankeinhoitolaitoksen ja rikosseuraamusviraston virkamiehen tulee kaikissa tilanteissa toimia siten, ettei rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoitus eikä virkamiehen puolueettomuus vaarannu.

8 (7)—11 (10) §

(Kuten HE)

12 (11) §

Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset

Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät Kriminaalihuoltoyhdistyksessä vireillä olevat asiat rikosseuraamusvirastolle tai kriminaalihuoltolaitokselle sen mukaan kuin niiden välisestä toimivallanjaosta laissa tai lain nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

Oikeusministeriössä tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevat, lain tai lain nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaan rikosseuraamusvirastolle tai kriminaalihuoltolaitokselle kuuluvat asiat siirtyvät lain voimaan tullessa rikosseuraamusvirastolle tai kriminaalihuoltolaitokselle.

13 (12) §

Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset

Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleva voidaan suostumuksensa mukaisesti nimittää oikeusministeriön, rikosseuraamusviraston, kriminaalihuoltolaitoksen tai vankeinhoitolaitoksen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen taikka ottaa työsopimussuhteeseen. Virkoja ja määräaikaisia virkasuhteita ensimmäistä kertaa täytettäessä nimityspäätöksen tekee oikeusministeriö, joka voi nimittää Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa olevan henkilön vastaavaan virkaan tai virkasuhteeseen sen estämättä, mitä kelpoisuusvaatimuksista on säädetty. Nimitettäessä Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleva edellä mainitun viranomaisen virkamieheksi tai otettaessa hänet työsopimussuhteeseen otetaan hänen palvelussuhteensa ehtojen määräytymisessä huomioon Kriminaalihuoltoyhdistyksessä hyväksi luettu palvelusaika niin kuin se olisi valtion palvelua. Myös sovellettaessa valtion eläkelain (280/1966) 1 §:ää otetaan huomioon ennen 1 elokuuta 2001 Kriminaalihuoltoyhdistyksessä palveltu aika niin kuin se olisi valtion palvelua.

Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston virkamiehet ja vastaavat virat voidaan siirtää rikosseuraamusviraston, kriminaalihuoltolaitoksen tai vankeinhoitolaitoksen virkaan oikeusministeriön päätöksellä. Viran siirtäminen ei edellytä virkamiehen suostumusta.

Rikosseuraamusviraston ja kriminaalihuoltolaitoksen virkoja ensi kertaa täytettäessä virat voidaan täyttää haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään 1 tai 2 momentissa tarkoitettu henkilö.

---

2.

Laki

Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1—4 §

(Kuten HE)

5 §

Oikaisu ja muutoksenhaku

(1 mom. kuten HE)

Vankeinhoidon koulutuskeskukseen opiskelijaksi hakenut henkilö, jota ei hyväksytä alan pätevöitymis- tai jatkokoulutukseen opiskelijaksi, saa hakea päätökseen kirjallisesti oikaisua rikosseuraamusvirastolta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Koulutuskeskuksen johtokunnan päätökseen, jolla opiskelija erotetaan koulutuksesta määräajaksi tai kokonaan, opiskelija saa hakea kirjallisesti oikaisua rikosseuraamusvirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Opintosuorituksen arvosteluun ja vastaavaan opintoja koskevaan päätökseen opiskelija saa hakea koulutuskeskuksen johtajalta oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Päätökseen, johon saa hakea oikaisua, ei saa valittamalla hakea muutosta.

(4 mom. kuten HE)

6 §

(Kuten HE)

---

3.

Laki

rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan r angaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain (39/1889)1 luvun 8 a § sellaisena kuin se on laissa ( / ),

muutetaan (poist.) 1 luvun 2 ja 7 (poist.) §, 2 luvun 1 §:n 1 momentti, 1 b §:n 1 ja 2 momentti, 1 d §:n 1 ja 3 momentti, 3 , 3 a ja 3 b §, 3 d §:n 3 momentti, 6 §:n 2 momentti, 9 a §:n 1 momentti, 9 c (poist.) § (poist.), 13 §:n 3 ja 4 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 14 a §:n 2 ja 3 momentti, 15 §:n 3 momentti, (poist.) 3 luvun 2 b §:n 1 momentti, 2 c §:n 1 momentti, 6 §:n 2 momentti, 8 §, 4 luvun 1 §:n 2 momentti, 2 ja 3 §, 6 §:n (poist.) 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat 1 luvun 2 ja 7 (poist.), 2 luvun 1 d §:n 1 momentti ja 9 a §:n 1 momentti (poist.), 4 luvun 2 §, 6 §:n 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti laissa 128/1995, 2 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 612/1974, 2 luvun 1 b §:n 1 ja 2 momentti, 3 (poist.) ja 3 a § laissa 302/1971, 2 luvun 1 d §:n (poist.) 3 momentti laissa 555/1990 (poist.), 2 luvun 3 b § (poist.) mainituissa laeissa 302/1971 ja 128/1995, 2 luvun 3 d §:n 3 momentti ja 6 §:n 2 momentti sekä 3 luvun 2 b §:n 1 momentti ja 2 c §:n 1 momentti laissa 364/1999, 2 luvun 9 c § mainitussa laissa ( / ), (poist.) 3 luvun 6 §:n 2 momentti sekä 4 luvun 1 §:n 2 momentti ja 3 § mainitussa laissa 612/1974, 2 luvun 13 §:n 3 ja 4 momentti laissa 506/1988, 2 luvun 14 §:n 1 ja 2 momentti laeissa 840/1971 ja 1036/1975, 2 luvun 14 a §:n 2 ja 3 momentti laissa 203/1966 ja mainitussa laissa 349/1990 (poist.), 2 luvun 15 §:n 3 momentti (poist.) mainitussa laissa 349/1990 sekä 3 luvun 8 § mainituissa laeissa 612/1974 ja 128/1995, seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

2 §

Rangaistuslaitokset

(1 mom. kuten HE)

Avolaitoksina toimivat avovankilat, työsiirtolat ja muut rangaistuslaitokset tai niiden osastot, jotka rikosseuraamusvirasto on määrännyt toimimaan avolaitoksina.

(3 mom. kuten HE)

7 §

Toimivallan siirtäminen

Asiat, jotka tämän lain tai sen nojalla annetun valtioneuvoston tai oikeusministeriön asetuksen taikka niiden nojalla annetun määräyksen mukaan ratkaisee rangaistuslaitoksen johtaja, voidaan rikosseuraamusviraston päätöksellä antaa myös laitoksen muun virkamiehen ratkaistavaksi sen mukaan kuin laitoksen työjärjestyksessä määrätään. Kurinpitoa, lain 2 luvun 9 b §:n 2  momentissa tarkoitettua henkilönkatsastusta, rahavarojen säilyttämistä ja 3 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla tapahtuvaa vangin erillään pitämistä koskevassa asiassa päätösvaltaa ei kuitenkaan voida siirtää. Rangaistuslaitoksen virkamiehen muusta päätösvallasta määrätään tarvittaessa rikosseuraamusviraston ohjeiden mukaan laitoksen työjärjestyksessä.

8 §

(Poist.)

2 luku

Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja sakon muuntorangaistuksesta

1 §

Vankeusrangaistukseen tai sakon muuntorangaistukseen tuomittu on viipymättä tuomion saatua lainvoiman toimitettava suorittamaan rangaistustaan. Rangaistuslaitoksiin saapuvien määrän vaihtelun tasoittamiseksi rikosseuraamusvirasto voi antaa määräyksiä siitä, minä päivänä rangaistuslaitokset ottavat vastaan rangaistukseen tuomittuja. Täytäntöönpanon alkaminen ei kuitenkaan tästä syystä saa siirtyä yli neljää kuukautta tuomion lainvoimaiseksi tulosta.

---

1 b §

Jos tuomittu on vakavan sairauden tai vaikean vamman takia sellaisessa tilassa, että hänen hoitonsa vaarantuisi rangaistuslaitokseen toimittamisesta, taikka mielisairas, rikosseuraamusviraston on lykättävä rangaistuksen täytäntöönpanon aloittaminen, kunnes tuomittu on toipunut. Jos tuomittu kuitenkin jo on rangaistus- tai pakkolaitoksessa taikka vankeinhoitoviranomaisten toimesta laitoksen ulkopuolella hoidettavana, kun rangaistuksen täytäntöönpano voisi alkaa, rangaistus saadaan panna täytäntöön.

Jos vanki on jatkuvasti vakavan sairauden tai vaikean vamman takia hengenvaarassa tai erikoishoitoa vaativassa tilassa taikka mielisairas ja hänen hoitamisensa vankeinhoitoviranomaisten toimesta olisi erityisen vaikeaa, rikosseuraamusvirasto voi rangaistuslaitoksen johtajan esityksestä tai häntä kuultuaan laskea vangin vapaaksi laitoksen ulkopuolella hoidettavaksi.

---

1 d §

Enintään yhden vuoden lykkäyksen rangaistuksen täytäntöönpanoon 1 c §:ssä tarkoitetuilla perusteilla myöntää täytäntöönpanoviranomaisena toimiva ulosottomies. Aika lasketaan siitä, kun täytäntöönpanokirja on saapunut ulosottomiehelle. Rikosseuraamusvirasto voi 1 c §:ssä tarkoitetuilla perusteilla edelleen lykätä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon aloittamista enintään yhdellä vuodella kerrallaan, jos se on yleisen edun mukaista.

---

Jos ulosottomies ei myönnä lykkäystä täytäntöönpanoon, tulee kielteinen päätös välittömästi alistaa rikosseuraamusviraston ratkaistavaksi. Alistaa tulee myös sellainen päätös, jolla on myönnetty anottua lyhyempi, alle kolmen kuukauden lykkäys. Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet alistusmenettelystä. Kielteistä päätöstä ei kuitenkaan alisteta, jos:

1) lykkäyksen hakija ei pyynnöstä huolimatta ole esittänyt selvitystä hakemuksessa mainitsemistaan perusteista;

2) lykkäyshakemuksessa mainitut perusteet ovat ilmeisen totuudenvastaisia;

3) hakija on syyllistynyt uusiin rikoksiin tai on perusteltua aihetta olettaa hänen pakoilevan täytäntöönpanoa;

4) hakija on asian vuoksi vangittuna; tai

5) rikosseuraamusvirasto on muusta perustellusta syystä päättänyt, ettei vankeusrangaistuksen lykkäyshakemusta koskevia päätöksiä tarvitse alistaa.

---

3 §

Jos rangaistuksen täytäntöönpanon alkaminen on viivästynyt tai täytäntöönpano keskeytynyt vangin syyttä, rikosseuraamusviraston tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtajan on määrättävä, onko tähän kulunut aika kokonaan, osaksi tai lainkaan luettava rangaistusajaksi.

3 a §

Vanki saadaan rikosseuraamusviraston tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtajan toimesta toimittaa rangaistuslaitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai vastaavaan laitokseen hoidettavaksi tai tutkittavaksi.

(2 mom. kuten HE)

Jos vanki kutsutaan kuultavaksi muuhun viranomaiseen kuin tuomioistuimeen, rikosseuraamusviraston on päätettävä, päästetäänkö vanki tämän takia rangaistuslaitoksen ulkopuolelle.

(4 mom. kuten HE)

3 b §

Rikosseuraamusvirasto tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtaja voi antaa vangille luvan poistua lyhyeksi ajaksi rangaistuslaitoksesta, jos siihen on tärkeä syy tai jos sitä rangaistusajan pituuden takia on pidettävä muuten perusteltuna. Tarvittaessa hänelle voidaan määrätä saattaja.

Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ulkopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos hän on noudattanut lupaan liittyviä ehtoja. Muussa tapauksessa rikosseuraamusviraston tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtajan on määrättävä, luetaanko aika kokonaan, osaksi tai lainkaan rangaistusajaksi. Jos vanki on rikkonut poistumisluvan ehtoja, se voidaan ottaa huo­mioon uuden poistumisluvan myöntämistä harkittaessa tai sen ehtoja määrättäessä.

3 d §

---

Vangin sijoittamisesta rangaistuslaitoksen ulkopuolelle päättää rikosseuraamusvirasto tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtaja. Tarkemmat säännökset sijoittamisesta tehtävästä sopimuksesta ja sen ehdoista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

6 ja 9 a §

(Kuten HE)

9 c §

Rangaistuslaitoksessa voi olla osastoja vangeille, jotka sitoutuvat olemaan käyttämättä alkoholia ja muita päihdyttäviä aineita sekä pyydettäessä antamaan virtsa- tai sylkinäytteen taikka suorittamaan puhalluskokeen. Vanki, joka rikkoo sitoumuksensa, poistetaan osastolta. Rikosseuraamusviraston päätöksellä koko rangaistuslaitos voidaan määrätä toimimaan tällaisena yksikkönä.

10 a, 10 b ja 11 §

(Poist.)

13 §

---

Ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä päättää rikosseuraamusvirasto tai sen ohjeiden mukaan vankilan johtaja. Johtajan päätös, jonka mukaan vankia ei ole päästettävä ehdonalaiseen vapauteen kuukauden kuluessa siitä, jolloin hänet rikosseuraamusviraston ohjeiden mukaan voidaan aikaisintaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, on saatettava rikosseuraamusviraston ratkaistavaksi. Rikosseuraamusvirasto voi määrätä, että johtajan päätös on saatettava rikosseuraamusviraston ratkaistavaksi muissakin ta­pauksissa.

Käsitellessään ehdonalaista vapauttamista koskevaa asiaa johtajan on varattava vangille tilaisuus tulla kuulluksi. Johtajan on liitettävä rikosseuraamusvirastoon toimitettaviin asiakirjoihin selostus vangin asian käsittelyssä esittämästä lausumasta. Ehdonalaista vapauttamista koskeva kielteinen päätös on perusteltava.

14 §

Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on koeaikana valvonnan alainen, jollei rikosseuraamusvirasto tai sen antamien ohjeiden mukaan vankilan johtaja koeajan lyhyyden tai muun erityisen syyn takia toisin päätä. Valvonnan tarkoituksena on estää ehdonalaiseen vapauteen päästettyä tekemästä uutta rikosta ja tukea valvottavaa tämän pyrkiessä elämään nuhteettomasti.

(2 mom. kuten HE)

---

14 a §

---

Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jättää noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 momentin säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä (käytösrikkomus), tuomioistuin voi julistaa ehdonalaisen vapauden menetetyksi. Jos vapaaksi päästetty, joka ei ole valvonnan alainen, rikkoo 1 momentin 3 kohdan säännöksiä tai hänelle 6 kohdan mukaisesti annettuja määräyksiä, rikosseuraamusvirasto voi asettaa hänet jäljellä olevaksi koeajaksi valvonnan alaiseksi.

Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty on vähintään kuusi kuukautta kestäneenä valvonta-aikana osoittanut hyvää käytöstä ja on perusteltua aihetta otaksua, ettei valvonnan jatkaminen ole tarpeen, rikosseuraamusvirasto voi valvojan esityksestä lakkauttaa valvonnan.

15 §

---

Jos vapaaksi päästetty ei ole valvonnan alainen, pidättämiseen oikeutettu virkamies voi tehdä rikosseuraamusvirastolle esityksen vapaaksi päästetyn asettamisesta valvontaan, jollei ole riittäviä syitä ehdonalaisen vapauden menettämiseen.

---

3 luku

Täytäntöönpanosta vankilassa

2 b §

Rikosseuraamusviraston päätöksellä voidaan rangaistuslaitokseen turvallisuussyistä perustaa muusta laitoksesta eristetty osasto (varmuusosasto).

---

2 c §

Vangin sijoittamisesta varmuusosastolle päättää rikosseuraamusvirasto rangaistuslaitoksen johtajan esityksestä tai tätä kuultuaan. Sijoittamisen perusteet on ilmoitettava vangille, jollei ilmoittamisesta aiheudu vaaraa toisen henkilön terveydelle tai turvallisuudelle taikka haittaa rikoksen tutkimiselle.

---

6 §

---

Luotettavaksi katsottava vanki saa rikosseuraamusviraston tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtajan luvalla varsinaisena työaikana tehdä työtä vapaudessa, työpaikassa sopivasti valvottuna (siviilityö). Virkarikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta suorittavalle ei kuitenkaan voida myöntää lupaa siviilityönä hoitaa julkista virkaa tai tointa.

(Hallituksen esitykseen virheellisesti merkitty 3 mom. poist.)

8 §

Rikosseuraamusvirasto tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtaja voi antaa vangille, jonka henkilökohtaista läsnäoloa ulkopuolisessa oppilaitoksessa voidaan pitää perusteltuna opintojen harjoittamisen tai koulunkäynnin takia, luvan poistua sitä varten rangaistuslaitoksesta.

Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ulkopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos vanki on noudattanut luvan ehtoja. Muussa tapauksessa rikosseuraamusviraston tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtajan on määrättävä, luetaanko aika kokonaan tai osaksi rangaistusajaksi vai jätetäänkö se kokonaan rangaistusajaksi lukematta.

4 luku

Täytäntöönpanosta avolaitoksessa

1 §

---

Avolaitos on hallinnollisesti jonkin vankilan tai suoraan rikosseuraamusviraston alainen sen mukaan kuin oikeusministeriö määrää.

2 §

Rikosseuraamusvirasto voi määrätä suoritettavaksi avolaitoksessa sakon muuntorangaistuksen ja enintään kahden vuoden pituisen yhdestä tai useammasta rikoksesta tuomitun vankeusrangaistuksen ja sellaiseen rangaistukseen yhteenlasketun sakon muuntorangaistuksen. Edellytyksenä avolaitokseen määräämiselle on, että tuomittu soveltuu avolaitokseen ja sen toimintaan, eikä ole syytä olettaa hänen luvatta poistuvan laitoksesta.

Vankilassa tai nuorisovankilassa rangaistustaan suorittavan vangin rikosseuraamusvirasto voi määrätä siirrettäväksi avolaitokseen määräajaksi tai rangaistuksen jäljellä olevaa osaa suorittamaan, jos se on vankeinhoidollisista syistä tarkoituksenmukaista. Alle 18-vuotiaan vangin siirtämisen tulee olla hänen etunsa mukaista, vaikka häntä ei voitaisi pitää erillään aikuisista vangeista. Määräyksen voi rikosseuraamusviraston vahvistamien perusteiden mukaan antaa myös rangaistuslaitoksen johtaja.

Jos avolaitoksessa oleva vanki osoittautuu mielenlaatunsa, käyttäytymisensä tai ruumiillisen kuntonsa puolesta sopimattomaksi avolaitokseen, rikosseuraamusvirasto voi vankilan johtajan tai vastaavasti avolaitoksen esimiehen esityksestä taikka johtajaa tai esimiestä kuul­tuaan määrätä hänet siirrettäväksi vankilaan tai nuorisovankilaan. Avolaitosaika luetaan tällöin rangaistusajaksi.

3 §

Avolaitokseen määrätyn on käytettävä omia vaatteitaan. Rikosseuraamusvirasto voi kuitenkin määrätä, että avovankiloissa tai joissakin niistä noudatetaan, mitä vangin vaatetuksesta 2 luvun 7 §:ssä säädetään.

6 §

(Kuten HE)

7 §

---

Jos avolaitoksessa oleva on järjestysrikkomuksen taikka poistumisluvan, siviilityöluvan tai opintoluvan ehtojen rikkomisen vuoksi toimitettu vankilaan tai nuorisovankilaan, avolaitosaika luetaan rangaistusajaksi. Laitoksesta luvatta poistumisen vuoksi vankilaan tai nuorisovankilaan toimitetulle avolaitosaikaa ei lueta rangaistusajaksi. Rikkomuksen laadun tai muun erityisen syyn perusteella rikosseuraamusvirasto voi kuitenkin määrätä rangaistusajan laskemisesta toisin. Jos avolaitoksessa oleva on 1 momentin nojalla siirretty määräajaksi vankilaan tai nuorisovankilaan, avolaitosaikaa ei kuitenkaan saa määrätä menetetyksi.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001. (Uusi)

---

4.

Laki

yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yhdyskuntapalvelusta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1055/1996) 1 §:n 2 momentti, 2 ja 6 §, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti sekä 12 ja 13 § seuraavasti:

1 §

Yhdyskuntapalvelu

---

Enintään viisi tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja kriminaalihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla.

2 §

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta huolehtii kriminaalihuoltolaitos.

6 §

Palvelusuunnitelma

Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten kriminaalihuoltolaitos vahvistaa palvelusuunnitelman, joka sisältää yhdyskuntapalvelun yksityiskohtaisen aikataulun ja sen muut ehdot.

Kriminaalihuoltolaitos voi pidentää palvelusuunnitelmassa vahvistettua suoritusaikaa enintään kolmella kuukaudella kerrallaan, jos siihen on erityisiä syitä. Suoritusaika ei näin pidennettynäkään saa ylittää yhtä vuotta kolmea kuukautta.

7 §

Palveluehdot

---

Tuomitulle, joka menettelee vastoin palvelusuunnitelmaa tai muita ehtoja, on kriminaalihuoltolaitoksen annettava suullinen tai kirjallinen huomautus.

8 §

Törkeä palveluehtojen rikkominen

Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun suorittamista, jättää sen suorittamisen kesken tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yhdyskuntapalvelun ehtoja, kriminaalihuoltolaitoksen on viipymättä ilmoitettava asiasta viralliselle syyttäjälle. Samalla kriminaalihuoltolaitoksen on kiellettävä yhdyskuntapalvelun aloittaminen tai määrättävä palvelun suorittaminen keskeytettäväksi.

---

9 §

Este palvelun suorittamiselle

Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei ole muusta kuin 8 §:ssä tarkoitetusta syystä mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen enimmäisajan kuluessa, kriminaalihuoltolaitoksen on ilmoitettava asiasta viralliselle syyttäjälle. Syyttäjä saattaa asian 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun tuomioistuimen käsiteltäväksi.

---

11 §

Uusi vankeusrangaistus

Jos syyttäjä päättää syyttää yhdyskuntapalvelua suorittavaa rikoksesta, josta voi syyttäjän arvion mukaan olla seuraamuksena vankeutta, syyttäjä voi palvelun täytäntöönpanon kieltämiseksi ilmoittaa asiasta kriminaalihuoltolaitokselle. Kriminaalihuoltolaitoksen on ilmoituksen saatuaan kiellettävä palvelun aloittaminen tai jatkaminen.

---

12 §

Täytäntöön pannun rangaistuksen vähentäminen

Jos lainvoimaa vailla täytäntöön pantavana ollut yhdyskuntapalvelutuomio muuttuu muutoksenhaun johdosta vankeudeksi, rikosseuraamusviraston on vähennettävä täytäntöön pantavasta vankeusrangaistuksesta määrä, joka vastaa siitä yhdyskuntapalveluna täytäntöön pantua osaa.

Vastaava vähennys on tehtävä, kun tuomioistuin on kieltänyt yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon, mutta ei ole määrännyt vankeutena täytäntöön pantavaksi jäävän rangaistuksen osan pituutta, taikka kun osa yhteisestä vankeusrangaistuksesta on suoritettu yhdyskuntapalveluna.

Rikosseuraamusviraston on vähennettävä yhteisestä yhdyskuntapalvelurangaistuksesta yhdyskuntapalveluna aikaisemmin suoritettu osa sekä määrä, joka vastaa siitä vankeutena suoritettua osaa.

(4 mom. kuten HE)

13 §

(Kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

5.

Laki

nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1996 nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain (1058/1996) 2 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti ja 13 §,

sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 307/1999, seuraavasti:

2 §

Nuorisorangaistus

---

Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta huolehtii kriminaalihuoltolaitos.

6 §

Toimeenpanosuunnitelma

Kriminaalihuoltolaitos, tuomitun asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunta ja tuomitulle määrätty valvoja laativat nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelman, jonka kriminaalihuoltolaitos vahvistaa. Suunnitelmaa voidaan vain erityisistä syistä muuttaa vahvistamisen jälkeen.

---

7 §

Nuorisorangaistukseen tuomitun velvollisuudet

---

Tuomitulle, joka menettelee vastoin toimeenpanosuunnitelmaa tai sen nojalla annettuja määräyksiä, on kriminaalihuoltolaitoksen annettava kirjallinen huomautus.

8 §

Valvoja

Valvojan määrää kriminaalihuoltolaitos.

---

9 §

Nuorisorangaistuksen suorittaminen

Nuorisopalvelu on suoritettava tuomioistuimen määräämän valvonta-ajan kuluessa. Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei tässä ajassa muusta kuin 10 §:n 1 momentissa mainitusta syystä ole mahdollista, kriminaalihuoltolaitos voi pidentää valvonta-aikaa yhteensä enintään kolmella kuukaudella. Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei edellä tarkoitetusta syystä ole mahdollista pidennetyssä ajassa, tuomioistuin voi pidentää valvonta-aikaa enintään kuudella kuukaudella tai erityisestä syystä katsoa rangaistuksen kokonaan suoritetuksi.

Jos kriminaalihuoltolaitos haluaa saattaa valvonta-ajan pidentämistä koskevan asian tuomioistuimen käsiteltäväksi, sen on laadittava asiasta selvitys viralliselle syyttäjälle. Virallisen syyttäjän tulee viipymättä saattaa asia tuomitun asuinpaikan käräjäoikeuden tai sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka ensimmäisenä oikeusasteena on ratkaissut nuorisorangaistukseen johtaneen rikosasian.

---

10 §

Ehtojen rikkomisen käsittely

Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei aloita nuorisopalvelun suorittamista taikka jättää suorittamisen kesken tai muuten vakavasti rikkoo toimeenpanosuunnitelman ehtoja, kriminaalihuoltolaitoksen on viipymättä laadittava selvitys asiasta viralliselle syyttäjälle. Samalla kriminaalihuoltolaitos voi kieltää nuorisopalvelun aloittamisen tai keskeyttää sen.

---

12 §

Yhteisen rangaistuksen määrääminen

---

Kun yhteinen vankeusrangaistus on 1 momentin mukaan tuomittu, kriminaalihuoltolaitoksen on muutoksenhausta huolimatta heti keskeytettävä nuorisorangaistuksen täytäntöönpano. Kriminaalihuoltolaitos voi keskeyttää nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon myös, jos se saa viralliselta syyttäjältä ilmoituksen, että nuorisorangaistukseen tuomittua tullaan syyttämään rikoksesta, joka syyttäjän arvion mukaan voi johtaa 1 momentissa tarkoitetun yhteisen vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen.

---

13 §

(Kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

6.

Laki

nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/1940) 9, 10, 12 ja 28 § seuraavasti:

9 §

Ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksentekijöiden valvonnan järjestäminen ja johto kuuluu rikosseuraamusvirastolle.

10 §

Kun ehdollisesti tuomitun nuoren rikoksentekijän on oltava valvonnan alaisena, on kriminaalihuoltolaitoksen määrättävä tuomitun valvojaksi kriminaalihuoltolaitoksen virkamies tai siihen sopivaksi katsomansa muu henkilö.

12 §

Jos ehdollisesti tuomittu on vähintään kuusi kuukautta kestäneenä valvonta-aikana käyttäytynyt hyvin ja muutenkin on perusteltua aihetta otaksua, ettei valvonnan jatkaminen ole tarpeen, voi rikosseuraamusvirasto valvojan esityksestä lakkauttaa valvonnan.

28 §

(Kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

8.

Laki

rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun rikosrekisterilain (770/1993) 4 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta sekä 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 4 momentti laissa 1639/1995, seuraavasti:

4 §

Rikosrekisteristä voidaan 3 §:ssä tai muussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa henkilöä koskeva tieto:

---

3) rikosseuraamusvirastolle, kriminaalihuoltolaitokselle ja vankeinhoitolaitokselle rangaistuksen täytäntöönpanoa ja soveltuvuusselvitystä varten sekä oikeusministeriön asianomaiselle virkamiehelle armahdusasioiden esittelyä varten;

---

Oikeushenkilöä koskeva tieto luovutetaan muulle 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle kuin rikosseuraamusvirastolle, kriminaalihuoltolaitokselle tai vankeinhoitolaitokselle.

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

9.

Laki

Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain (326/1963) 24 ja 27 § seuraavasti:

24 §

Tämän lain 1, 5, 10 ja 17 §:ssä tarkoitetun pyynnön tekee Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan asianomainen viranomainen. Rikosseuraamusvirasto ratkaisee, onko pyyntöön suostuttava.

27 §

Pyynnön, joka tarkoittaa 4 tai 8 §:n mukaista täytäntöönpanoa taikka 15 tai 22 §:ssä edellytettyä valvonnan järjestämistä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, esittää rikosseuraamusvirasto.

Jos pyyntö koskee sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa, rikosseuraamusviraston on määrättävä muuntorangaistuksen aika.

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että Kriminaalihuoltoyhdistyksen omaisuusjärjestelyjä tehtäessä hallitus huolehtii siitä, että perustettavalle säätiölle luovutetaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen alkuperäiseksi katsottavaa omaisuutta sellainen määrä, että sillä voidaan turvata niiden Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimintamuotojen jatkuminen, joita ei siirretä valtion tehtäviksi ja joilla pyritään edesauttamaan vankilasta vapautuvien vankien yhteiskuntaan sijoittumista.

2.

Eduskunta edellyttää, että Tampereen toimintakeskukselle myönnetään määrärahaa lainrikkojien kuntouttamisen edistämiseen suuntautuvien uusien projektien rahoittamiseen, koska keskuksessa vapautuu kokenutta henkilökuntaa, jonka aikaisempi toiminta ja projektityöskentely on osoittautunut tulokselliseksi.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Henrik Lax /r
vpj. Matti Vähänäkki /sd
jäs. Sulo Aittoniemi /alk
Leena-Kaisa Harkimo /kok
Jyri Häkämies /kok
Erkki Kanerva /sd
Toimi Kankaanniemi /skl
Annika Lapintie /vas
Paula Lehtomäki /kesk
Kirsi Ojansuu /vihr
Veijo Puhjo /vas
Susanna Rahkonen /sd
Tero Rönni /sd
Mauri Salo /kesk
Marja Tiura /kok
Lasse Virén /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo

Kriminaalihuoltoyhdistyksen alkuperäinen so­siaalinen tehtävä, vapautettavien vankien sopeuttaminen uudelleen yhteiskuntaan, on ajan saatossa vesittynyt yhdistyksen saamien uusien tehtävien vuoksi. Jo usean vuoden ajan yhdistys on huolehtinut yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta.

Nyt tapahtuva organisaatiomuutos lopettaa Kriminaalihuoltoyhdistyksen alkuperäisen toiminnan käytännössä kokonaan, eikä mitään uutta ja uskottavaa olla rakentamassa valiokunnan ehdottamasta lausumasta ja Tampereen toimintayksikköön tapahtuvasta viittailusta huolimatta.

Jotta lait voitaisiin hyväksyä, vankien sosiaalinen "saattohoito" vankilan portilta takaisin elämään olisi pitänyt luoda vakaammalle pohjalle. Näin ei ole tapahtunut ja siksi lait tulee hylätä.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000

Sulo Aittoniemi /alk