Eduskunta on lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi seuraavat kaksi hallituksen esitystä, jotka valiokunta on päättänyt käsitellä toistensa yhteydessä:

• hallituksen esitys laeiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 2 luvun sekä tutkintavankeudesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta (HE 171/2000 vp), joka on lähetetty valiokuntaan 7 päivänä marraskuuta 2000, ja
• hallituksen esitys laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta (HE 35/2000 vp), joka on lähetetty valiokuntaan 17 päivänä toukokuuta 2000.

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• vankeinhoitojohtaja Kimmo Hakonen, hallitusneuvos Leena Kuusama, lainsäädäntöneuvos Outi Suviranta, oikeusministeriö
• ylikomisario Risto Karhunen, sisäasiainministeriö
• vartiopäällikkö Aimo Koivisto, Helsingin keskusvankila
• laboratorionjohtaja Pirjo Lillsunde, Kansanterveyslaitos
• oikeustieteen tohtori, dosentti Jussi Pajuoja

Vankeinhoitolaitoksen päihdevalvontaan liittyy nykyisten nimenomaisten säännösten mukaan velvollisuus antaa virtsanäyte ja suorittaa puhalluskoe. Nyttemmin on kehitetty menetelmiä, jotka paljastavat päihdyttävän aineen käytön syljestä. Vankeinhoitolaitoksen päihdevalvonnan osalta velvollisuus antaa sylkinäyte on oikeudellisesti epäselvä. Rangaistusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin ja tutkintavankeudesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäviksi tämän oikeudellisen epäselvyyden poistavat, sylkinäytteen antamiseen velvoittavat muutokset.

Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin uuden perustuslain edellyttämä valtuussäännös mahdollisuudesta antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä vankeusrangaistuksen ja sakkorangaistusten täytäntöönpanoon liittyvistä toimenpiteistä, vankeusrangaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanon tarkemmasta sisällöstä sekä vankeinhoitolaitoksen ­organisaatiosta ja hallinnosta. Täydentäviä säännöksiä annettaisiin tarvittaessa oikeusministe­riön asetuksella. Lisäksi lakiin lisättäisiin perustuslakiuudistuksen edellyttämät valtuussäännökset, jotka oikeuttaisivat säätämään tasavallan presidentin asetuksella vankeinhoidon ansiorististä sekä oikeusministeriön asetuksella vankeinhoitolaitoksen tunnuskuvasta ja vankeinhoitolaitoksen virkapuvusta.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Hallituksen esitysten perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksiä tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Vankien päihdetestit ovat keskeinen osa vankeinhoitolaitoksen päihdevalvontaa. Voimassa olevien säännösten mukaan vankien virtsatestauksia voidaan suorittaa epäiltäessä päihtymystä, eräiden lupien ehtona sekä päihteettömyyssitoumuksen perusteella, joka on päihteettömille osastoille tai päihteettömiin laitoksiin (avolaitoksiin) pääsyn edellytyksenä. Nyt ehdotetaan, että samoissa tilanteissa myös sylkitestaus tulisi mahdolliseksi.

Sylkitestauksen käyttöön ottaminen parantaa testattavien vankien asemaa. Sylkinäytteen antaminen on vähemmän intiimiä kuin virtsanäytteen antaminen eikä sillä puututa yhtä syvästi vangin henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen. Sylkinäyte otetaan yleensä vanutikulla posken sisäpinnalta. Virtsanäyte annetaan näytteen manipuloinnin estämiseksi alastomana vartijan valvonnassa. Sylkinäytteen antamiseen ei liity sellaisia psyykkisiä tai muita terveydellisluontoisia vaikeuksia, joita joskus liittyy virtsanäytteen antamiseen.

Sylkitestauksen käyttöön ottaminen on viranomaisten ajankäytön kannalta tarkoituksenmukaista. Sylkinäytteen antamista varten ei tarvitse rakentaa erityisiä näytteenottotiloja. Henkilöstöresurssien käyttöä tehostaa sekin, että sylkinäytteen voi ottaa myös vangin kanssa eri sukupuolta oleva henkilö, ja se, ettei henkilöstön aikaa kulu näytteen saannin odotteluun.

  Sylkipikatesterit eivät ainakaan vielä ole yhtä luotettavia kuin virtsatestit. Kaikkia päihdeaineita ei saada näkyviin sylkipikatesteissä, ja eräiden aineiden näkyvyysaika syljessä on lyhyempi kuin niiden näkyvyysaika virtsassa. Sylkitestien tuloksia ei siten voida sellaisinaan käyttää vangille negatiivisten päätösten perusteena. Positiivisten pikatestien osalta tarvitaan edelleenkin laboratoriossa tehtäviä varmistustutkimuksia, jotka usein tehdään virtsanäytteistä.

Sylkitestien kehittämisen edetessä menetelmällä havaittava päihdeainevalikoima todennäköisesti laajenee ja virheellisten negatiivisten tulosten osuus pienenee.

Vankeinhoitolaitoksen käyttämien virtsapikatestereiden hinta on yhden aineen testin osalta runsaat 10 markkaa/testi, neljän aineen testin osalta runsaat 40 markkaa/testi, viiden aineen testin osalta runsaat 50 markkaa/testi ja kuuden aineen testin osalta runsaat 60 markkaa/testi.

Virtsatestien varmistustutkimuksessa yhden aineen seulonta ja varmistus maksaa vankeinhoitolaitokselle runsaat 200 markkaa/testi, yhden aineryhmän seulonta ja varmistus vajaat 300 markkaa/testi, kolmen aineryhmän seulonta vajaat 400 markkaa/testi ja laaja seulonta vajaat 700 markkaa/testi.

Sylkitesterit ovat toistaiseksi olleet kokeilukäytössä, joten menetelmän lopullisia kustannuksia ei vielä tiedetä. Kokeilun aikana testien analysointiin tarvittavan laitteen hinta on ollut 14 000 markkaa ja sen lisäksi tulevan yhden aineen testin hinta noin 30 markkaa/testi. On todennäköistä, että menetelmän käytön lisääntyessä laitteen ja yhden testin hinnat alenevat.

Jo näilläkin hinnoilla, kun otetaan huomioon myös työvoimakustannukset, laitehankinta kuoleentuisi melko nopeasti ja sylkitestit tulisivat halvemmiksi kuin virtsatestit.

Valiokunnan mielestä on asianmukaista ottaa sylkitestit käyttöön mahdollisimman pian. Tämä ei sulje pois virtsatestin käyttämistä silloin, kun sitä arvioidaan tarvittavan. Säännösten kirjoitustapaan, jota on arvosteltu sen vuoksi, etteivät säännökset ole menetelmäneutraaleja, on mahdollista palata, kun parhaillaan valmisteilla oleva rangaistusten täytäntöönpanosäännösten kokonaisuudistus tulee eduskunnan käsiteltäväksi.

Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen HE 35/2000 vp sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä tässä yhteydessä, jotta rangaistusten täytäntöönpanosta annettua lakia ei jouduta muuttamaan kahdella erillisellä lailla, jotka molemmat on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Asetusvaltuussäännökset sisältävä lakiehdotus on pujotettu hallituksen esitykseen HE 171/2000 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen sisään ja lakiehdotusten johtolauseet on yhdistetty.

Valiokunta ehdottaa, että 1 luvun 8 §:n säännöksiä muutetaan seuraavasti:

• 1 momentin 1 kohdan sanontaa tarkennetaan siten, että sakkorangaistuksen sijasta käytetään termiä "sakon muuntorangaistuksen", ja
• saman momentin 3 kohta poistetaan. Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan vankeinhoitolaitoksen organisaatiosta ja hallinnosta pitää ensin säätää lailla, ennen kuin näistä asioista voidaan valtioneuvoston asetuksella antaa tarkempia säännöksiä.

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kun­nioittavasti ehdottaa,

että hallituksen esitykseen HE 171/2000 vp sisältyvä 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että hallituksen esitykseen HE 171/2000 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen ja hallituksen esitykseen HE 35/2000 vp sisältyvän lakiehdotuksen pohjalta hyväksytään 1. lakiehdotus seuraavasti:

1.

Laki

rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 1 ja 2 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain (39/1889)1 luvun 8 § ja 2 luvun 3 d §:n 1 momentti, 9 b §:n 3 momentti ja 9 c §,

sellaisina kuin ne ovat 1 luvun 8 § ja 2 luvun 9 c § laissa 128/1995 sekä 2 luvun 3 d §:n 1 momentti ja 9 b §:n 3 momentti laissa 364/1999, (poist.)

lisätään 1 lukuun uusi 8 a § seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

8 §

Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1) vankeusrangaistuksen ja sakon muunto­rangaistusten täytäntöönpanoon liittyvistä toimenpiteistä; sekä

2) vangin sijoittamisesta, toiminnasta ja järjestyksestä rangaistuslaitoksessa, menette­lystä tässä laissa tarkoitettujen pakkotoi­menpiteiden käyttämisessä, vangin yhteyk­sistä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle sekä muusta vankeusrangaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanon sisäl­löstä (poist.)

(3 kohta poist.).

(2 mom. kuten HE:ssä 35/2000 vp)

8 a §

2 luku

Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja sakon muuntorangaistuksesta

3 d, 9 b ja 9 c §

Voimaantulosäännös

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Henrik Lax/r
vpj. Matti Vähänäkki/sd
jäs. Sulo Aittoniemi/alk
Leena-Kaisa Harkimo/kok
Jyri Häkämies/kok
Erkki Kanerva/sd
Toimi Kankaanniemi/skl
Annika Lapintie/vas
Paula Lehtomäki/kesk
Kari Myllyniemi/kesk
Kirsi Ojansuu/vihr
Veijo Puhjo/vas
Tero Rönni/sd
Mauri Salo/kesk
Marja Tiura/kok
Lasse Virén/kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo