Edilexissä on huoltokatko keskiviikkona 18.9.2019. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

LaVM 13/1998 vp - HE 116/1998 vp
Hallituksen esitys laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 23 päivänä syyskuuta 1998 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta (HE 116/1998 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • lainsäädäntöjohtaja Mikko Könkkölä , lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen , oikeus­ministeriö
  • vakuutusylituomari Lea Kärhä , vakuutus­oikeus
  • laamanni Lauri Melander , Vantaan käräjä­oikeus
  • yksikönjohtaja Mailis Lappikoski , Valtiokonttori
  • johtaja Petra Kjällman , Rikosuhripäivystys
  • asianajaja Jukka Suvanto , Suomen Asianajajaliitto
  • toiminnanjohtaja Pirkko Lahti , Suomen Mielenterveysseura ry
  • varatuomari Hannu Ijäs , Suomen Vakuutus­yhtiöiden Keskusliitto ry
  • professori Lena Sisula-Tulokas
  • oikeustieteen tohtori Pauli Ståhlberg.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan vahingonkorvauslakiin otettavaksi säännös, jonka nojalla surmansa saaneen läheisellä olisi tietyin edellytyksin oikeus saada vahingosta vastuussa olevalta korvaus kuolemantapauksesta aiheutuneesta kärsimyksestä. Korvauksen tuomitseminen voisi tulla kysymykseen ainoastaan tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutetun kuoleman yh­teydessä ja yksinomaan henkilölle, jolla voidaan katsoa olleen erityisen läheinen suhde surmansa saaneeseen. Lisäksi edellytettäisiin, että korvauksen tuomitsemista voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää kohtuullisena.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksen­mukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Vahingonkorvauslaki on vahingonkorvausoikeudellinen yleislaki, joka koskee lähinnä vahingollisella teolla välittömästi loukatulle henkilölle aiheutetun vahingon korvaamista. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että muulle kuin loukatulle itselleen aiheutettu vahinko korvataan ainoastaan, jos laissa nimenomaisesti niin säädetään.

Vahingonkorvauslaissa on vain kaksi tällaista nimenomaista säännöstä. Niiden mukaan vahingon aiheuttajan on korvattava muulle kuin loukatulle itselleen aiheutettua vahinkoa vain, jos teolla loukattu henkilö on saanut surmansa. Tällöin on korvattava kohtuulliset hautauskustannukset ja surmansa saaneen elatuksen varassa olleen henkilön elatuksen menetys.

Sen sijaan surmansa saaneen henkilön läheiselle kuolemantapauksesta aiheutunut kärsimys ei kuulu korvattaviin vahinkoihin. Tämä rajaus yhdistettynä vahingonkorvauslain säännösten ahtaaseen tulkintaan on yksittäistapauksissa johtanut ratkaisuihin, joita yleinen oikeustaju ei ole voinut pitää oikeana.

Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa surmansa saaneen läheisten korvausoikeudellista asemaa. Ehdotettu korvausmuoto on Suomen vahingonkorvausoikeudessa uusi, minkä vuoksi hallituksen esityksessä pidetään perusteltuna varovaista etenemistapaa. Korvaus voidaan tuomita vain kuolemantapauksen johdosta surmansa saaneen erityisen läheiselle henkilölle, kuten surmansa saaneen lapsen kanssa samassa taloudessa asuneelle vanhemmalle. Lisäksi edellytetään, että kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Korvausta vaativan ei tarvitse esittää näyttöä kärsimyksen aiheutumisesta.

Uusi pykälä on joustava, tahdonvaltainen säännös, jonka rajaukset jäävät oikeuskäytännön varaan. Pykälän perustelujen mukaan tuomioistuimen on harkittava korvauksen kohtuullisuus sekä korvaukseen tuomitsemisessa että korvausmäärän suhteen. Kun valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat olleet erimielisiä siitä, ilmeneekö tämä myös pykälästä, valiokunta ehdottaa pykälän sanamuodon tarkistamista.

Oikeuskäytännöstä saatavien kokemusten myötä on syytä arvioida, onko aiheellista laajentaa korvattavuuden alaa esimerkiksi erittäin vaikeasti vammautuneen henkilön läheiselle aiheutuneisiin henkisiin kärsimyksiin. Myös koko vahingonkorvauslain uudistamistyöhön on syytä ryhtyä lähitulevaisuudessa.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 4 a § muutettuna seuraavasti:

4 a §

Surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta kuolemanta­pauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet.

(2 mom. kuten HE)


Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Henrik Lax /r
vpj. Matti Vähänäkki /sd
jäs. Sulo Aittoniemi /kesk
Juhani Alaranta /kesk
Janina Andersson /vihr
Toimi Kankaanniemi /skl
Juha Karpio /kok
Anne Knaapi /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Annika Lapintie /vas
Kari Myllyniemi /kesk
Markku Pohjola /sd
Heikki Rinne /sd
Pekka Saarnio /vas
Säde Tahvanainen /sd
Jukka Tarkka /nuors

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.