Siirry mietintöön

LaVM 15/1995 - HE 106/1995
Hallituksen esitys ulosottoviranomaisia ja ulosottoasioiden muutoksenhakua koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 1995 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi otsikossa mainitun hallituksen esityksen 106/1995 vp.

Hallintovaliokunta on eduskunnan päätöksen mukaisesti antanut esityksestä lausunnon, joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi (HaVL 7/1995 vp).

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina osastopäällikkö Tuomo Rapola, lainsäädäntöneuvos Tuula Linna ja erityisasiantuntija, käräjätuomari Matti Rintala oikeusministeriöstä, poliisijohtaja Seppo Nevala sisäasiainministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Petri Syrjänen valtiovarainministeriöstä, kansliapäällikkö Risto Jaakkola ja lääninpoliisineuvos Jukka Riikonen Uudenmaan lääninhallituksesta, lääninpoliisineuvos Risto Tiainen Kuopion lääninhallituksesta, lääninneuvos Pentti Saira Lapin lääninhallituksesta, ylitarkastaja Jarmo Salminen verohallituksesta, käräjätuomari Jouko Räsänen Helsingin käräjäoikeudesta, I kaupunginvouti Kari Forsman Lahden kaupunginvoudinvirastosta, kaupunginvouti Juhani Haapamäki Jyväskylän kaupunginvoudinvirastosta, osastopäällikkö Maija-Liisa Parmi Espoon nimismiespiiristä, nimismies Matti Vuorinen Vantaan nimismiespiiristä, nimismies Hannu Hyvärinen Nokian nimismiespiiristä, toimitusjohtaja Pentti Heiskanen Sisä-Savon kuntayhtymästä, kehittämispäällikkö Antti Iso-Koivisto Suomen Kuntaliitosta, puheenjohtaja, nimismies Antero Tuomi ja pääluottamusmies, nimismies Mario Casagrande Suomen Nimismiesyhdistyksestä, lääninpoliisineuvos Mikko Paatero Poliisin lääninjohto ry:stä, varapuheenjohtaja Kyösti Kerälä Poliisijärjestöjen Liitosta, puheenjohtaja, I kaupunginviskaali Jorma Kalske Suomen Kaupunginviskaaliyhdistyksestä, puheenjohtaja, kaupunginvouti Pekka Louekoski Suomen Kaupunginvoutien yhdistyksestä, puheenjohtaja Mauno Laaninen Suomen Ulosottoapulaisten yhdistyksestä, ylitarkastaja Heikki Karakorpi Lääninhallituslakimiehet ry:stä, lakimies Juuso Jokela Suomen Pankkiyhdistyksestä, puheenjohtaja, varatoimitusjohtaja Timo Mäki Suomen Perimistoimistojen Liitosta, käräjätuomari Seppo Männikkö Käräjäoikeustuomarit ry:stä, asianajaja Aarno Arvela Suomen Asianajajaliitosta, professori Risto Koulu ja professori Juha Lappalainen.

Lisäksi valiokunta on saanut apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen ja apulaisprofessori Matti Pellonpään kirjalliset lausunnot.

Valiokunnassa on samanaikaisesti tämän esityksen kanssa ollut käsiteltävänä hallituksen esitys 83/1995 vp laiksi kihlakunnansyyttäjästä sekä laiksi rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 9 §:n 2 ja 3 momentin kumoamisesta. Esitykset on pääosin käsitelty yhdessä.

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ulosottotoimen hallinto- ja lainkäyttöorganisaatio. Ensin mainitulta osin ehdotukset perustuvat valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista vuonna 1992 annettuun lakiin. Ehdotukset liittyvät ulosottolainsäädännön kokonaisuudistukseen, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain laajahkoin osittaisuudistuksin.

Uudet ulosoton hallinto-organisaatiota koskevat säännökset eli säännökset ulosottoviranomaisista ja ulosottotoimen hallinnosta sijoitettaisiin ulosottolakiin. Ulosottomiehenä toimisi kihlakunnanvouti, joka olisi myös paikallinen ulosottoviranomainen. Paikallinen ulosottotoimi järjestettäisiin kihlakunnittain. Oikeusministeriö voisi kuitenkin määrätä tehtävien hoitamisesta toisen kihlakunnan alueella ja yhteistoiminnasta ulosotossa. Avustava ulosottomies suorittaisi ulosottomiehen määräämät täytäntöönpanotehtävät ulosottomiehen valvonnassa. Ulosottotoimen keskusviranomaisena olisi oikeusministeriö, jonka hallinnonalaan ulosottoviranomaiset ja ulosottotoimen hallinto kuuluvat. Lääninhallitukselle kuuluisivat sille asetuksessa erikseen säädetyt hallintotehtävät.

Ulosottotoimen lainkäyttöorganisaatio ehdotetaan uudistettavaksi siten, että muutosta ulosottoasioissa haettaisiin ulosotonhaltijan sijasta käräjäoikeudelta. Ulosottovalitusten käsittely keskitettäisiin 19 käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuden päätöksiin haettaisiin normaaliin tapaan muutosta hovioikeudelta ja sen päätöksiin korkeimmalta oikeudelta. Maksuton oikeudenkäynti olisi mahdollinen ulosottovalitusasiassa.

Ulosottomiehen itseoikaisumahdollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi. Ulosottomenettelyyn liittyvien takaisinsaanti- ja vahvistuskanteiden sekä sivullisen nostamien ulosoton torjuntakanteiden yhtenäiseksi sääntelyksi ehdotetaan ulosottolakiin otettavaksi säännöksiä käräjäoikeudessa riita-asiana ajettavasta kanteesta (täytäntöönpanoriita).

Lisäksi ehdotetaan ulosottotoimesta annetun lain kumoamista sekä muutoksia osamaksukaupasta annettuun lakiin, maksuttomasta oikeudenkäynnistä annettuun lakiin ja kielilakiin.

Esityksen voimaantulo hallinto-organisaation uudistamisen osalta on riippuvainen paikallishallintouudistuksen toteutumisesta. Sen suunniteltuun voimaantuloon kytkeytyen ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.

Valiokunnan kannanotot

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen lähtökohdat ja tavoitteet

Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annettua lakia sovelletaan poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien järjestämiseen. Lain tavoitteena on parantaa palvelujen laatua ja kansalaisten oikeusturvaa, turvata palvelujen riittävä ja tasapuolinen saatavuus maan eri osissa sekä luoda edellytykset toimintojen kokoamiselle yhteen, päätösvallan siirtämiselle paikallistasolle ja palvelujen taloudelliselle tuottamiselle.

Ulosottotoimen nykyinen organisaatio ja ulosottomiehiä koskeva oikeusnormisto on hajanainen. Paikallisia ulosottomiehiä ovat kaupunginvouti ja nimismies. Kaupunginvoudit ovat hallinnollisesti oikeusministeriön alaisia, mutta nimismiehet, jotka ovat myös poliisiviranomaisia, ovat sisäasiainministeriön hallinnon alaisia.

Vallitsevan käsityksen mukaan ulosotto on lainkäyttöä. Ulosottomiehet ovat siten lainkäyttötehtäviä hoitavia itsenäisiä viranomaisia. Tämä huomioon ottaen hallituksen esityksessä on asetettu hallinto-organisaation kehittämisen ensisijaiseksi tavoitteeksi oikeusturvallisuuden ja -varmuuden lisääminen. Tavoitteena on myös toteuttaa paikallishallintolaissa asetetut muut päämäärät.

Valiokunta on aikaisemmin kiinnittänyt huomiota ulosotto-organisaation epäkohtien poistamisen tärkeyteen ja kiirehtinyt ulosottotoimen siirtämistä kokonaisuudessaan oikeusministeriön alaisuuteen (LaVM 3/1991 vp).

Hallituksen esityksessä omaksutulla tavoitteenasettelulla saadaan aikaan oikeusturvan kannalta tarpeellinen poliisitoimen ja ulosottotoimen eriyttäminen. Lakivaliokunta pitää hallituksen esityksen perusrakennetta lähtökohdiltaan oikeana, koska ehdotettujen säännösten perusteella voidaan luoda sellainen paikallistason ulosottoviranomainen, jolla on alan erityisosaaminen. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna myös esitykseen sisältyvä nimitysvallan järjestely sekä laintasoiset säännökset pätevyysvaatimuksista ja työjärjestyksestä ovat asianmukaisia.

Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Ulosottotoimen alueellinen järjestäminen

Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on korostetusti tullut esiin huoli siitä, että palvelut huononevat paikallishallintouudistuksen vuoksi. Valiokunnan käsityksen mukaan asiasta keskusteltaessa on välttämättä erotettava toisistaan toisaalta palvelujen laatu ja oikeusturva ja toisaalta palvelujen saatavuus.

Palvelujen laadun turvaaminen ― päällikkötason järjestelyt. Paikallishallintouudistuksen pääsäännön mukaan paikallinen ulosotto järjestetään kihlakunnittain. Käytännön realiteetit ― kihlakuntajaosta johtuvat kihlakuntien aluekokoon ja väestömäärään liittyvät suuret keskinäiset erot sekä valtion kireä taloudellinen tilanne ― johtavat siihen, että paikallishallintolain yhteistoimintasäännöksiin joudutaan turvautumaan melko laajasti. Hallituksen esitykseen sisältyy lisäksi mahdollisuus nimismiesjärjestelmän poikkeukselliseen käyttämiseen.

Valiokunta katsoo, että palvelujen laatu ja oikeusturvavaatimukset hoidetaan parhaiten sillä, että kunkin toiminnan johdossa on itsenäinen ja päätoiminen päällikkö, jolla on omalla alallaan tarvittava erityisosaaminen.

Lakivaliokunta viittaa hallintovaliokunnan lausunnossa esitettyihin kannanottoihin siitä, miten päällikkötason järjestelyt kihlakunnittain on hoidettava, ja esittää käsityksensä asiasta tiivistetysti seuraavasti:

― kihlakunnanvirastoon sijoitetaan oma kihlakunnanvouti aina, kun kihlakunnan arvioidaan riittävän yhden ulosottomiehen työllistämiseen,

― kihlakunnanvouti määrätään hoitamaan toisen kihlakunnanviraston ulosottoyksikköä, mikäli jälkimmäisen viraston työmäärä ei riitä viran perustamiseen,

― ulosottotoimesta huolehditaan yhteistoimintajärjestelyin loma-aikoina ja estetilanteissa silloin, kun kihlakunnanviraston omat resurssit eivät siihen riitä, ja

― nimismiesjärjestelmän käyttämiseen turvaudutaan vasta viimesijaisena keinona. Tältä osin valiokunta esittää lisänäkökohtia jäljempänä ulosottolain 1 luvun 11 §:n kohdalla olevissa perusteluissa.

Yhteistoiminta-alueita järjestettäessä ja määrättäessä kihlakunnanvouti hoitamaan toisen kihlakunnan vastaavia tehtäviä on poikkeuksetta hyvän hallintokäytännön mukaisesti kuultava lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja, käräjäoikeuksia ja kuntia. Valiokunta katsoo, että kuulemista koskevat yksityiskohtaiset säännökset olisi hyvän hallintotavan vahvistamiseksi syytä ottaa asetukseen.

Palvelujen saatavuuden turvaaminen. Kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ensi sijassa poliisimiehiltä, avustavilta ulosottomiehiltä sekä eri toimialojen kansliahenkilöstöltä. Hallintovaliokunnan lausuntoon yhtyen lakivaliokunta pitää yleisöpalvelujen saatavuutta tärkeänä. Nykyiset nimismiesten kansliat ja niiden sijalla jo olevat palvelutoimistot on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä uuden järjestelmän mukaisina kihlakunnanvirastoina, erillisvirastoina tai palveluyksikköinä. Lisäksi kuntiin, joissa ei ole kihlakunnanvirastoa, on asianmukaista palvelutarpeen mukaan perustaa eri hallinnonalojen yhteisiä palveluyksiköitä.

Nykyistä ammattitaitoista kansliahenkilökuntaa ei saa kokonaan keskittää suuriin kihlakunnanvirastoihin. Tällaista henkilökuntaa tarvitaan myös pienemmissä virastoissa ja palveluyksiköissä. Henkilökunnan työnjaon järjestämisessä tarkoituksenmukaiseksi voidaan käyttää hyväksi lakia julkisen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköissä (802/93).

Eri piirijakojen yhteensovittaminen. Valtioneuvoston vahvistamat käräjäoikeuspiirit ja kihlakuntajako poikkeavat toisistaan. Valiokunnan saamien alustavien aluejakosuunnitelmien mukaan myös yhteistoiminnassa olevien ulosottopiirien, syyttäjäpiirien ja poliisipiirien alueet eroavat paikoin huomattavastikin toisistaan. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista.

Hallintovaliokunta kiinnittää lausunnossaan vakavaa huomiota siihen, että asianomaiset ministeriöt päättäessään yhteistoiminnasta ja yhteistoiminta-alueista huolehtivat siitä, etteivät yhteistoiminta-alueet poikkea eri toimialoilla toisistaan muutoin kuin välttämättömistä syistä. Lakivaliokunta yhtyy tähän toimintasuositukseen katsoen, että ainakin syyttäjäpiirien ja ulosottopiirien yhtenevyyttä on mahdollista ennen uudistuksen voimaantuloa parantaa. Edelleen lakivaliokunta pitää välttämättömänä tavoitteena käräjäoikeuspiirien ja kihlakuntajaon yhteensovittamista mahdollisimman pian niin, että käräjäoikeuspiiri muodostuu yhdestä tai useammasta kihlakunnasta.

Organisaatiouudistuksen toimeenpanon varmistaminen

Organisaatiouudistuksen toteuttaminen käytännössä ei onnistu pelkillä lain säännöksillä. Uudistuksen toteuttaminen näin laajana ja lukuisien eri viranomaisyksiköiden kesken, joilla kullakin on oma hallintokulttuurinsa ja joissa kaikissa on pitkään vallinnut epätietoisuus tulevista uudistuksista, vaatii yhteisymmärrystä, yhteistoimintaa ja erilaisia tukitoimenpiteitä.

Henkilöresursseja ei siirtymävaiheessa saa mitoittaa liian tiukoiksi, jottei uusien toimivien johto- ja yhteistyösuhteiden luominen vaarannu liiallisen työtaakan johdosta. Valiokunnalle toimitettujen alustavien aluejako- ja henkilöstölaskelmien perusteella tällainen vaara ulosottopiirien muodostamisessa ja mitoittamisessa näyttää ilmeiseltä. Lakivaliokunta viittaa hallintovaliokunnan lausuntoon ja yhtyy siinä esitettyyn huoleen, etteivät kaikki kihlakunnanvoudit pysty johtamaan ja valvomaan avustavien ulosottomiesten toimintaa esitetyn suuruisilla alueilla, pitkien etäisyyksien päässä toisistaan sijaitsevissa palvelutoimistoissa. Mitoituksessa on lisäksi otettava huomioon, että ulosotonhaltijan lakkauttaminen tuo ulosottomiehille uusia tehtäviä mm. muutoksenhakumenettelyssä ja täytäntöönpanoriitojen käsittelyssä.

Hallintovaliokunta esittää, että ulosottomiehiin kohdistuvaa painetta helpotettaisiin täydentämällä ulosottolain 1 luvun 11 §:ää säännöksellä, jonka mukaan kihlakunnanvouti voidaan vain erityisestä syystä määrätä hoitamaan tehtäviä useamman eri kihlakunnan ulosottoyksikössä. Lakivaliokunta katsoo, ettei asiaa voida korjata hallintovaliokunnan esittämällä muutoksella, vaan käytännön toimilla alustavia yhteistoimintapiirisuunnitelmia muuttamalla ja kihlakunnanvoutien lukumäärää lisäämällä.

Uudistuksen läpivienti edellyttää myös laajaa, hyvin suunniteltua ja järjestettyä kaikille henkilöstöryhmille suunnattua koulutusta. Soveltuvin osin voitaneen hyödyntää käräjäoikeuskoulutuksesta saatuja myönteisiä kokemuksia.

Kansalaisten kannalta on tärkeää huolehtia kaksikielisillä alueilla siitä, että asioiden käsittely ja yleisönpalvelu onnistuvat kummallakin kielellä.

Ulosottotoimen lainkäyttöorganisaation uudistaminen

Ulosottolain muutoksenhakusäännökset ovat vanhentuneet. Ne eivät täytä edes oikeusturvan antamiselle nykyisin asetettavien vaatimusten vähimmäistasoa.

Hallituksen esitystä on muutoksenhakusäännösten osalta yleisesti pidetty hyvin valmisteltuna. Uudet säännökset täyttävät niin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vaatimukset kuin hallitusmuodon uuteen 16 §:ään sisältyvän velvoitteen järjestää viranomaistoiminta niin, että jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Näin ollen muutoksenhakemisen siirtäminen ulosotonhaltijalta (lääninhallituksilta) käräjäoikeuksiin on perusteltua.

Eräissä asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota tilanteisiin, joissa valituksen alainen ulosottoasia on aikaisemmin ollut riita-asiana tai turvaamistoimenpiteenä samassa käräjäoikeudessa ratkaistavana, ja arveltu, että tällaisessa tilanteessa voi syntyä ristiriita ihmisoikeussopimuksen riippumattomuussäännösten kanssa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tähänastisen käytännön perusteella tällaista vaaraa ei ole. On kuitenkin perusteltua hallituksen esityksessä esitetyin tavoin pyrkiä siihen, että ulosottovalitukset käsitellään käräjäoikeudessa eri osastolla ja eri tuomareiden toimesta kuin riita-asiat.

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että ulosottovalitusten käsittelyn siirtäminen käräjäoikeuksiin vaatii viiden uuden käräjätuomarin viran perustamisen. Valiokunta katsoo, että uudet resurssit on jaettava asukasmäärien ja valitustilastojen perusteella niihin käräjäoikeuksiin, joihin on odotettavissa eniten valituksia.

Paikallishallintouudistuksen johdosta on tarpeen järjestää myös niissä käräjäoikeuksissa, joihin ulosottovalitukset keskitetään, tuomareille ja kansliahenkilökunnalle riittävä perehdyttämiskoulutus.

Ulosottolain kokonaisuudistuksen jatkaminen

Voimassa oleva ulosottolaki on säädetty 3 päivänä joulukuuta 1895, joten se on juuri saavuttanut 100 vuoden iän. Vaikka lakia on moneen kertaan muutettu, laki ei enää vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Hallituksen esitys on osa pitkään vireillä ollutta ulosottolain kokonaisuudistusta. Uudistuksen välttämättömyys on ilmennyt tämänkin esityksen käsittelyn yhteydessä. Valiokunnassa on tullut esiin useita kysymyksiä, joiden ratkaisuna joudutaan viittaamaan oikeuskirjallisuudessa omaksuttuihin kantoihin. Ennen kuin nämä asiat voidaan lain säännöksin ratkaista, niitä on vielä tarkemmin selvitettävä.

Valiokunta pitää kokonaisuudistuksen jatkamista välttämättömänä. Samalla valiokunta katsoo, että kun ulosoton viranomaisorganisaatio saadaan nyt hyväksyttävällä esityksellä ajan tasalle, edellytykset ulosottotoimen sisällölliseen kehittämiseen kasvavat huomattavasti.

Yksityiskohtana valiokunta kiinnittää huomiota virkanimikkeisiin "ulosottomies" ja "avustava ulosottomies". Valiokunnan mielestä nimikkeet eivät ole nykyisen kielenkäytön mukaisia. Koska nimikkeiden muuttaminen kuitenkin vaikuttaa koko lain systematiikkaan, valiokunta ei ole tässä yhteydessä harkinnut niiden muuttamista. Uudistustyön jatkuessa asiaa on syytä tarkastella tältäkin kannalta.

Yksityiskohtaiset huomautukset

1. Laki ulosottolain muuttamisesta

1 luvun 1 §. Pykälässä on viittaus 11 §:n 3 momenttiin. Koska valiokunta jäljempänä ehdottaa 11 §:n 3 momentin muuttamista, on viittauksen sanamuotoa tarkistettava.

1 luvun 11 §. Pykälän 3 momentin mukaan silloin, kun sisäasiainministeriö on poliisin hallinnosta annetun lain nojalla päättänyt perustaa Lapin läänin kihlakunnanvirastoon nimismiehen viran, nimismies toimii myös paikallisena ulosottoviranomaisena.

Nimismiehen toimiminen paikallisena ulosottoviranomaisena on lakiteknisesti ehdotettu toteutettavaksi 1 luvun 11 §:n 3 momentin viittauksella poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:ään. Myös viimeksi mainittu säännös on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä (HE 86/1995 vp). Hallintovaliokunnan antaman lausunnon mukaan ehdotettua 6 a §:ää muutetaan siten, että nimismiehen viran perustamisesta kihlakunnanvirastoon päättää valtioneuvoston yleisistunto erityisistä syistä huomioon ottaen kihlakunnan harvan asutuksen, pitkät etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut niihin rinnastettavat perusteet. Nimismies hoitaa poliisi- ja ulosotto-osastojen päälliköiden tehtäviä, joiden lisäksi nimismies voidaan määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön tehtäviä.

Lakivaliokunta pitää pykälän uudelleen kirjoittamista perusteltuna, koska ei ole mahdollista rajoittaa nimismiehen viran perustamista vain Lapin lääniin, kun vastaavanlaisia erityisolosuhteita on muuallakin maan pohjoisosissa. Valiokunta katsoo, että nimismiehen viran perustamiseen voi olla erityisiä syitä silloin, kun ulosottoasioiden määrä kihlakunnassa on vähäinen eikä ulosottotoimen järjestäminen yhteistoiminnassa ole mahdollista.

Valiokunta ehdottaa, etta pykälän 3 momentin sanamuotoa tarkistetaan edellä kerrotun perusteella.

Lisäksi valiokunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että nimismiehen virkojen perustamisessa, jos siihen ryhdytään, noudatetaan suurta pidättyvyyttä siten, että perustamiseen ryhdytään vasta, kun on selvitetty, että kihlakunnanvirastossa käsiteltävien ulosottoasioiden lukumäärä on vähäinen ja että ulosottotoimen hoidon järjestäminen lain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaisesti yhteistoiminnassa ei ole tarkoituksenmukaista.

3 luvun 32 a §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uudet säännökset siitä, miten ulosottomenettelyn aikana esitetyt väitteet ja vaatimukset ratkaistaan. Pykälän 2 momentin mukaan ensisijaisesti väitteen tai vaatimuksen esittäjän on näytettävä vaatimuksensa toteen. Ulosottomiehen on viran puolesta selvitettävä asiaa vain, mikäli se käy ulosotossa sujuvasti päinsä.

Valiokunta katsoo, että väitteiden ja vaatimusten ratkaiseminen tehostuu, jos ulosottomiehen selvitysvelvollisuutta jonkin verran laajennetaan.

Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momentin muuttamista siten, että ulosottomiehen selvitysvelvollisuus laajenee hieman, mutta säilyy silti toissijaisena asianosaiseen nähden.

10 luvun 13 §. Pykälässä on menettelysäännökset muutoksenhakemuksen käsittelemisestä käräjäoikeudessa.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan ulosottotoimen laillisuus voidaan tutkia käräjäoikeudessa myös silloin, kun asianosainen ei ole osannut vedota viranomaisen selvästi virheelliseen menettelyyn tai lain soveltamiseen. Tätä viranomaistoimen osuutta korostavaa periaatetta ei kuitenkaan ole kirjoitettu lakitekstiin.

Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 5 momentti, jossa määritellään käräjäoikeuden tutkimisvelvollisuuden laajuus.

10 luvun 17 §. Pykälässä on säännökset siitä, miten käräjäoikeuden ja hovioikeuden on toimittava, kun käräjäoikeuden ulosottoasiassa antamaa päätöstä koskeva valituskirjelmä on jätetty käräjäoikeuteen hovioikeudelle toimitettavaksi.

Valiokuntakäsittelyn aikana on havaittu, että laista puuttuu selkeä perussäännös siitä, että käräjäoikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin alkuun lisätään valitusoikeutta koskeva pääsääntö. Tämän johdosta myös pykälän otsikkoa on syytä tarkistaa.

3. Laki osamaksukaupasta annetun lain muuttamisesta

12 § (uusi). Osamaksukauppalain mukaan ulosottomies voi tietyin edellytyksin antaa virka-apua osamaksulla ostetun esineen takaisinottamiseksi ostajan poissaolosta huolimatta. Laissa ei kuitenkaan ole nimenomaista säännöstä siitä, miten ulosottomiehen on ilmoitettava asianosaiselle tilityksestä, joka tehdään virka-avun antamisen yhteydessä tai asianosaisten pyynnöstä. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että tilityksestä ilmoittamisessa on esiintynyt epäselvyyttä ja epäyhtenäistä käytäntöä. Kuluneen syksyn aikana eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut asiaan.

Tämän vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että tässä yhteydessä osamaksukauppalain 12 §:n 3 momenttiin lisätään ilmoitusvelvollisuutta koskeva säännös. Säännöksen mukaan ulosottomiehen tulee ilmoittaa tilityksestä asianosaisille eli ostajalle ja myyjälle niin aikaisin, että he voivat valvoa etuaan toimituksessa. Osamaksukauppaostajalle riittävän aikainen tiedon saanti on merkityksellinen esimerkiksi silloin, kun hän haluaa esittää selvitystä esineen arvoa määrättäessä huomioon otettavista seikoista tai maksetuista osamaksueristä. Ulosottomiehen tilitystoimituksessa laatimasta tilityspöytäkirjasta syntyy tuomioon verrattava ulosottoperuste, joten ostajan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus olla läsnä toimituksessa.

Ilmoitus on osamaksukauppalain 15 §:n nojalla tehtävä ulosottolain 3 luvun 27 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Tilitystä koskevan valituksen määräaika alkaa ehdotetun osamaksukauppalain 13 §:n mukaan sekä ostajalle että myyjälle siitä päivästä, jona asianosainen on saanut tilityspäätöksestä tiedon.

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotukset 2, 4 ja 5 hyväksyttäisiin muuttamattomina ja

että lakiehdotukset 1 ja 3 hyväksyttäisiin näin kuuluvina:

Laki

ulosottolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 3 luvun 12 §:n 3 momentti, 4 luvun 9 c §, 5 luvun 45 §:n 4 momentti ja 6 luvun 14 §,

sellaisina kuin ne ovat, 3 luvun 12 §:n 3 momentti, 5 luvun 45 §:n 4 momentti ja 6 luvun 14 § 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (389/73) ja 4 luvun 9 c § samana päivänä annetussa laissa (394/73),

muutetaan 1 luku, 3 luvun 12 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti, 20 a §:n 2 ja 4 momentti sekä 32 §, 4 luvun 9 b ja 10 §, 5 luvun 9 §:n 3 momentti, 11 §:n 4 momentti ja 45 §:n 3 momentti sekä 6 luvun 12, 17 ja 18 § sekä 9 ja 10 luku,

sellaisina kuin niistä ovat 1 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 3 luvun 12 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti, 20 a §:n 2 ja 4 momentti ja 32 § sekä 5 luvun 45 §:n 3 momentti mainitussa 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (389/73), 4 luvun 9 b § samana päivänä annetussa laissa (394/73) ja 10 § muutettuna 13 päivänä kesäkuuta 1929 ja 18 päivänä lokakuuta 1929 annetuilla laeilla (239 ja 321/29) sekä mainitulla 18 päivänä toukokuuta 1973 annetulla lailla (389/73), 5 luvun 9 §:n 3 momentti 27 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa (897/87) ja 11 §:n 4 momentti 15 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (461/84) ja 6 luvun 18 § osittain muutettuna 14 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla (867/84), sekä 9 ja 10 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen, sekä

lisätään 3 luvun 21 §:ään siitä 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla (1016/85) kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti, 27 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (389/73), uusi 3 momentti ja 3 lukuun uusi 32 a §, 5 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti ja 21 §:ään, sellaisena kuin se on 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetussa laissa, uusi 3 momentti, 6 luvun 15 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (389/73), uusi 3 ja 4 momentti sekä 8 lukuun uusi 9 § seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

Ulosottoviranomaiset

1 §
Ulosottomies

Ulosottoasiat käsittelee ulosottomies. Ulosottomiehenä on kihlakunnanvouti. (Poist.) Ulosottomiehenä voi myös toimia 11 §:n 3 momentissa tarkoitettu nimismies. Ulosottomiehelle kuuluu ulosottoasioiden lisäksi rikostuomioiden täytäntöönpano niin kuin siitä erikseen säädetään.