Eduskunta on 12 päivänä huhtikuuta 1994 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi otsikossa mainitun hallituksen esityksen n:o 22.

Perustuslakivaliokunta, hallintovaliokunta ja liikennevaliokunta ovat eduskunnan päätöksen mukaisesti antaneet hallituksen esityksestä lakivaliokunnalle lausuntonsa. Lausunnot (PeVL 8, HaVL 5 ja LiVL 4) on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist oikeusministeriöstä, poliisijohtaja Seppo Nevala sisäasiainministeriöstä, osastopäällikkö Vesa Palonen liikenneministeriöstä, apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen oikeuskanslerinvirastosta, eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman, suojelupoliisin päällikkö, poliisineuvos Eero Kekomäki, apulaispäällikkö Erkki Hämäläinen keskusrikospoliisista, tietosuojavaltuutettu Jorma Kuopus, käräjätuomari Olavi Parikka Tampereen käräjäoikeudesta, lääninpoliisineuvos Jukka Riikonen Uudenmaan lääninhallituksesta, apulaisjohtaja Pertti Suortti Telehallintokeskuksesta, apulaisnimismies Heikki Poukka Suomen Nimismiesyhdistyksestä, rikoskomisario Thomas Elfgren Poliisijärjestöjen Liitosta, asianajaja Harri Niinimäki Suomen Asianajajaliitosta, johtaja Risto Ikäheimo Puhelinlaitosten Liitosta, asianajaja Heikki Salo Ihmisoikeusjuristit ry:stä sekä professori Eero Backman, professori Raimo Lahti ja apulaisprofessori Matti Pellonpää. Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon Telecom Finland Oy:ltä.

Valiokunnassa on samanaikaisesti, osittain yhdessä tämän esityksen kanssa ollut käsiteltävänä hallituksen esitys n:o 57 poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Näiden esitysten havainnollistamiseksi valiokunta on kuullut sisäasiainministeriön ja Poliisijärjestöjen Liiton edustajien ajankohtaiskatsauksen maamme huumausainerikostilanteeseen sekä selostukset parhaillaan syyteharkinnassa olevien suurimpien huumausainerikosten poliisitutkinnan kulusta ja tutkintamenetelmistä.

Esityksessä ehdotetaan, että eräiden laissa mainittujen törkeiden rikosten esitutkinnassa voitaisiin harjoittaa puhelin- ja muuta telekuuntelua. Telekuuntelu voisi kohdistua vain rikoksesta epäillyn telepäätteeseen. Televalvontaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan tarkistettavaksi.

Telekuuntelu ja rikoksesta epäillyn teleliittymään kohdistuva televalvonta edellyttäisivät aina tuomioistuimen lupaa. Lupa voitaisiin antaa enintään kuukaudeksi kerrallaan.

Laissa säädettäisiin myös poliisin oikeudesta rikoksen esitutkinnassa teknisellä laitteella salaa kuunnella rikoksesta epäillyn käymiä keskusteluja sekä teknisellä katselulaitteella tarkkailla epäiltyä. Teknistä kuuntelua ja katselua saisi kohdistaa rikoksesta epäiltyyn vain hänen ollessa yleisellä paikalla, yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa taikka hotelli- tai muussa sellaisessa huoneessa. Tekninen kuuntelu edellyttäisi tuomioistuimen lupaa, mutta teknisestä katselusta poliisi voisi päättää.

Uudistus toteutettaisiin pääosin pakkokeinolakiin tehtävin muutoksin. Lisäksi muutettaisiin esitutkintalakia, oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia ja teletoimintalakia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Uusien pakkokeinojen käyttöönotto

Uusien rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käyttöönottamista perustellaan sillä, että ne tehostavat rikosten esitutkintaa. Pakkokeinoilla puututaan voimakkaasti hallitusmuodon ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojaamiin yksilön oikeuksiin. Pakkokeinojen käyttöönotto edellyttää, että ne ovat tarpeellisia tärkeän ja hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin kannalta ja että yksilön oikeusturvatakeista on huolehdittu.

Valiokunta katsoo, että nämä vaatimukset on täytetty ja pakkokeinot voidaan ottaa käyttöön. Rikosten torjunnan ja esitutkinnan avulla ylläpidetään tärkeitä ja keskeisiä yhteiskunnallisia intressejä. Yksilön oikeussuoja on turvattu riittävän tehokkaasti, sillä pakkokeinojen käyttö on rajattu tarkkarajaisesti, menettelytavat ovat tarkoin määriteltyjä ja jälkikäteisvalvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Näin ollen valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Suhteellisuusperiaate

Pakkokeinolain 7 luvun uudeksi 1 a §:ksi ehdotetaan säännöstä suhteellisuusperiaatteesta. Nykyisin pakkokeinolaissa ei ole tällaista yleissäännöstä, vaan ainoastaan erityissäännökset pidättämisen ja vangitsemisen osalta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että tällainen säännös lisätään lakiin samalla kun otetaan käyttöön uusia pakkokeinoja.

Voimassa oleva esitutkintalain 8 §:n 1 momentti ilmaisee niin sanotun vähimmän haitan periaatteen, jonka mukaan henkilön oikeuksiin saa puuttua vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä esitutkinnan suorittamiseksi. Toisin sanoen eri pakkokeinoista on valittava se, jolla tutkinnan päämäärät ovat vähimmin haitoin toteutettavissa. Välttämättömyysperiaate ei kuitenkaan ratkaise eri intressien välistä ristiriitaa, joka saattaa syntyä välttämättömien pakkokeinojen ja muiden etuuksien välillä. Ristiriita on ratkaistava intressien välisellä punninnalla. Ehdotetun suhteellisuusperiaatteen mukaan pakkokeinoa saadaan käyttää vain, jos sen käyttö on puolustettavaa ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, sen selvittämisen tärkeys sekä pakkokeinon käytöstä aiheutuvat oikeuksien loukkaukset ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Vaikka uusien rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käytön edellytykset on laissa tarkoin määrätty, ovat molemmat em. periaatteet tärkeitä pakkokeinojen käyttöä harkittaessa. Yksityiskohtaisten soveltamisedellytysten täyttyminen on välttämätön mutta ei riittävä ehto pakkokeinojen käytölle. Päätettäessä pakkokeinojen käytöstä on otettava huomioon myös ehdotetussa 7 luvun 1 a §:ssä mainitut näkökohdat.

Hallituksen esitysten n:o 22 ja n:o 57 yhtenäistäminen

Erityisen huolen aihe lakivaliokunnassa on ollut se, ettei tämän hallituksen esityksen ja valiokunnassa samanaikaisesti käsiteltävänä olevan poliisilakiehdotuksen (HE 57) säännöksiä ole keskenään harmonisoitu. Ongelmat liittyvät ennen kaikkea teknistä tarkkailua koskeviin säännöksiin.

Puheena olevien hallituksen esitysten mukaan poliisi saisi laajemmat valtuudet harjoittaa teknistä kuuntelua tiedustelutoiminnassa kuin rikosten esitutkinnassa. Rikosten törkeydelle asetetaan poliisilaissa lievemmät edellytykset kuin pakkokeinolaissa. Tiedustelutoiminnassa teknisestä kuuntelusta päättäisi päällystöön kuuluva poliisimies, mutta pakkokeinolaissa se olisi mahdollista vain tuomioistuimen luvalla. Muiltakin osin teknistä tarkkailua koskevissa säännöksissä on eroavuuksia.

Vaikka täyteen yhtenäisyyteen pakkokeinolakiehdotuksen ja poliisilakiehdotuksen kesken ei liene mahdollista päästä esitutkinnan ja tiedustelutoiminnan erilaisuuden takia, säännösehdotuksiin sisältyvät suuret erot eivät ole perusteltavissa. On huomattava, että kummankin lain säännöksiä soveltaa sama poliisiviranomainen. Lakivaliokunta toteaa, ettei hallitus antaessaan nämä esitykset eduskunnalle ole riittävästi koordinoinut niiden sisältöä.

Hallituksen esityksissä on pidetty mahdollisena säännellä teknisestä kuuntelusta ja teknisestä katselusta kahdella eri tavalla. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan esittänyt poliisilakiehdotuksen säännöksien yhteensovittamista pakkokeinolakiehdotuksen kanssa. Lakivaliokunta on yrittänyt löytää tähän perusteltavissa olevan, toimivan ja kansalaisten oikeusturvan kannalta tyydyttävän ratkaisun.

Lakivaliokunta esittää pakkokeinolain muutosehdotuksen ja poliisilakiehdotuksen teknistä tarkkailua koskevien säännösten yhdenmukaistamista seuraavasti:

- Teknisessä kuuntelussa rangaistusasteikon määrittely yhtenäistetään siten, että tekninen kuuntelu on mahdollista silloin, kun henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään 4 vuotta vankeutta, tai huumausainerikoksesta. Tällöin säännös sallii kuuntelun jonkin verran laajemmin kuin pakkokeinolakiehdotus, mutta suppeammin kuin poliisilakiehdotus.

- Toimenpiteistä päättävä viranomainen on aina päällystöön kuuluva tai tutkinnan johtajaksi määrätty poliisimies. Jos tekninen kuuntelu tiedustelutoiminnassa kestää yli kolme vuorokautta, päätös on alistettava poliisipiirin päällikkönä, poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkönä tai tällaisen yksikön apulaispäällikkönä toimivan poliisimiehen hyväksyttäväksi. Esitutkinnassa päätös on alistettava vuorokauden kuluessa.

- Teknisen katselun ja teknisen seurannan osalta päätöksentekotasoa nostetaan siten, että toimenpiteistä päättävä viranomainen on aina päällystöön kuuluva tai tutkinnan johtajaksi määrätty poliisimies.

- Säännösten kirjoitustapa yhtenäistetään myös siten, että määritelmäsäännökset ja edellytysten ryhmittely pykälittäin vastaavat toisiaan.

- Teknisen kuuntelun käyttämistä koskeva valvonta järjestetään molemmissa lakiehdotuksissa yhdenmukaisella tavalla siten, että kaikista toimenpiteistä laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan sisäasiainministeriöön. Sen jälkeen sisäasiainministeriö kokoaa tiedot ja toimittaa kertomuksen niistä eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain.

Lakivaliokunta on arvioidessaan eri vaihtoehtoja näiden kahden lakiehdotuksen yhtenäistämiseksi päätynyt ehdotukseensa seuraavin perustein. Poliisilakiehdotuksessa oleva menettely ei ole riittävä oikeusturvatakeiden kannalta, koska pakkokeinon käyttämisestä päättäisi sen alkuvaiheessa toimenpiteen suorittaja itse. Toisaalta tuomioistuimen lupamenettely on erityisesti rikostorjuntaan huonosti sopiva. Yksilön oikeusturva on mahdollista taata myös ilman tuomioistuinmenettelyä tiukentamalla teknisen kuuntelun edellytyksiä, siirtämällä päätöksenteko tutkinnanjohtajalle ja alistamalla päätös ylemmälle poliisiviranomaiselle sekä parantamalla pakkokeinojen käytön jälkikäteistä valvontaa valiokunnan ehdottamalla tavalla.

5 a luku. Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu

1 §. Määritelmät

Pykälässä määritellään uudet rikosprosessuaaliset pakkokeinot. Siitä kuitenkin puuttuu teknisen tarkkailun määritelmä. Tekninen tarkkailu on teknisen kuuntelun, teknisen katselun ja teknisen seurannan yläkäsite, joka esiintyy ehdotetussa pakkokeinolain 5 a luvun nimessä.

Koska käsitteen käyttö yksinkertaistaa ja selkeyttää luvun rakennetta, valiokunta ehdottaa käsitteen määrittelemistä pykälän 3-5 kohtaan tehtävin muutoksin, jotka eivät muuta säännöksen asiallista sisältöä.

Valiokunta katsoo, että asiantuntijalausunnoissa esitetyistä väitteistä huolimatta radiolain 7 §:n 1 momentti ei ole ristiriidassa ehdotettujen pakkokeinolain säännösten kanssa, koska pakkokeinolaki syrjäyttää yleisten laintulkintaperiaatteiden mukaan mainitun momentin.

Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että radioviestintä LA- ja VHF-puhelimien ja vastaavien radiolaitteiden yksityisellä käyttäjä- ja käyttäjäryhmäkohtaisella kanavalla ei ole tarkoitettu yleisesti vastaanotettavaksi, joten sellaisen kuuntelu on teknistä kuuntelua.

2 §. Telekuuntelun edellytykset

Pykälässä luetellaan tyhjentävästi rikokset, joiden tutkinnassa telekuuntelua voidaan käyttää.

Valiokunta ehdottaa, että luetteloon lisätään törkeä kiristys ja törkeä kiskonta. Näiden rikosten rangaistusasteikko on alhaisempi kuin muiden pykälässä mainittujen rikosten. Valiokunnan käsityksen mukaan kyseiset rikokset ovat kuitenkin niin vakavia, että niiden selvittämisessä voidaan sallia telekuuntelun käyttäminen. Telekuuntelusta voidaan olettaa olevan hyötyä mainittujen rikosten tutkinnassa, koska niiden tekeminen edellyttää uhrin kanssa kommunikointia, joka voi tapahtua myös televiestintänä.

Eräät asiantuntijat ovat esittäneet telekuuntelun sallimista törkeiden talousrikosten tutkinnassa. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että telekuuntelun salliminen voi tulla kyseeseen lähinnä talousrikosten törkeiden tekomuotojen osalta, eräin teon vakavuutta koskevin lisäedellytyksin. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi rikokseen sisältyvät huomattavat julkista tai yksityistä omaisuutta koskevat arvot sekä rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus ja ammattimaisuus.

Lakivaliokunnan mielestä teon törkeyttä koskevia lisäedellytyksiä ei ole tähän mennessä kyetty määrittelemään riittävän tarkasti, minkä vuoksi valiokunta ei tältä osin ehdota säännöstä muutettavaksi. Uusien rikosten lisäämistä telekuuntelun piiriin on syytä vielä erikseen selvittää ottaen huomioon säännöksen riittävä selkeys ja telekuuntelun käytännön merkitys rikosten esitutkinnassa.

Pykälässä oleva virheellinen rikoksen nimi "törkeä rahanväärennös" on korjattava muotoon "törkeä rahanväärennys". Lisäksi valiokunta huomauttaa, että pykälän rikosluetteloa on myöhemmin keväällä tarkistettava niin, että se vastaa rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vaiheen lopputulosta.

3 §. Televalvonnan edellytykset

Pykälässä määrätään edellytykset, joiden perusteella tuomioistuin voi antaa luvan televalvontaan. Televalvonta tarkoittaa ehdotetun 1 §:n 2 kohdan mukaan televiestien tunnistetietojen hankintaa ja teleliittymän tilapäistä sulkemista. Ehdotettu 3 §:n sanamuoto kattaa kuitenkin ainoastaan ensiksi mainitun televalvonnan muodon.

Lakivaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti pykälän tarkistamista siten, että se kattaa myös teleliittymän sulkemisen.

4 §. Teknisen kuuntelun, katselun ja seurannan edellytykset

Pykälän 1 momentissa määrätään teknisen kuuntelun edellytyksistä.

Valiokunta ehdottaa momentin muuttamista siten, että teknisen kuuntelun edellytykset olisivat samat sekä pakkokeinolaissa että poliisilaissa (HE 57). Lakivaliokunta esittää poliisilakia koskevassa lausunnossaan (LaVL 10) hallintovaliokunnalle vastaavien muutosten tekemistä poliisilakiin.

Lupa tekniseen kuunteluun voidaan myöntää sellaisen rikoksen esitutkintaan, jonka enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Rangaistus on rikoslain kokonaisuudistuksessa käytetty törkeiden rikosten tavanmukaisen rangaistusasteikon enimmäisrangaistus. Hallituksen esityksessä mainittu neljän kuukauden vähimmäisrangaistus on puolestaan saman asteikon vähimmäisrangaistus, joten ehdotettu muutos ei vaikuta merkittävästi tämän pakkokeinon soveltamisalaan.

Hallituksen esityksessä teknisen kuuntelun edellytykset on määritelty viittauksella televalvonnan edellytyksiä koskevaan 3 §:ään. Tästä syystä lupa tekniseen kuunteluun voitaisiin ehdotuksen sanamuodon mukaan antaa myös telepäätelaitetta käyttäen tehdyn automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään kohdistuneen rikoksen tutkimiseksi. Teknisellä kuuntelulla ei ole riittävää merkitystä näiden rikosten selvittämisessä, jotta pakkokeinon salliminen olisi tarpeellista.

Muilta osin valiokunnan tekemät muutosehdotukset ovat säännöstä selkeyttäviä sekä pykälän nimeä yksinkertaistavia lakiteknisiä korjauksia.

5 §. Kuuntelusta ja tarkkailusta päättäminen

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että luvan telekuunteluun ja -valvontaan sekä tekniseen kuunteluun myöntäisi tuomioistuin. Poliisilakia koskevassa hallituksen esityksessä tekninen kuuntelu ei edellytä tuomioistuimen lupaa, vaan kuuntelusta päättäisi poliisimies ja yli 24 tuntia kestävän kuuntelun osalta päällystöön kuuluva poliisimies.

Lakivaliokunta ehdottaa yleisperusteluissa esitetyin perustein, ettei tekniseen kuunteluun tarvita tuomioistuimen lupaa, vaan kaikista teknisen tarkkailun muodoista päättää esitutkinnan johtaja. Esitutkinnan johtajan on alistettava 24 tunnin kuluessa teknistä kuuntelua koskeva päätöksensä ylemmälle poliisiviranomaiselle. Tämän lisäksi valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi siten, ettei päätöstä teknisestä katselusta tarvitse alistaa, vaan menettely yhtenäistetään samanlaiseksi kuin poliisilaissa.

6 §. Lupa-asian käsittely tuomioistuimessa

Valiokunta ehdottaa, että edellä 5 §:ään tehdyn muutoksen johdosta pykälästä poistetaan maininnat teknisestä kuuntelusta.

Valiokuntakäsittelyn aikana on ilmennyt epäselvyyttä, miten poliisin on näytettävä tuomioistuimelle luvan myöntämisen edellytysten olemassaolo. Tämän johdosta valiokunta toteaa pykälän perustelujen täydennykseksi, että lupa-asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä pakkokeinolain 1 luvussa säädetään vangitsemisasian käsittelystä. Lain 1 luvun 12 §:n mukaan vangitsemisvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Vaatimus pidätetyn vangitsemisesta saadaan tehdä myös suullisesti tai puhelimitse. Tuomioistuimella on valta päättää, millaista näyttöä on esitettävä ja missä muodossa. Valiokunta pitää kuitenkin kirjallista vaatimusta suositeltavana.

7 §. Luvan ehdot

Pykälässä säädetään, mistä asioista luvassa on määrättävä ja kuinka pitkäksi ajaksi lupa tekniseen kuunteluun ja tekniseen katseluun voidaan kerralla myöntää.

Valiokunta ehdottaa säännökseen kirjoitustapaa koskevia muutoksia, jotka johtuvat edellä mainituista yhtenäistämistä koskevista muutoksista. Lisäksi 2 momenttia voidaan yksinkertaistaa käyttämällä teknisen kuuntelun, teknisen katselun ja teknisen seurannan sijasta näiden yläkäsitettä tekninen tarkkailu.

9 §. Telelaitoksen avustamisvelvollisuus

Pykälässä velvoitetaan telelaitos tekemään telekuuntelun ja televalvonnan edellyttämät kytkennät televerkkoon ja antamaan käyttöön telekuuntelun toteuttamisessa tarvittavaa apua ja välineistöä.

Lakivaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta pykälän 2 momentin tarkentamista kotirauhan suojaamiseksi.

Lakivaliokunnan mielestä pykälän sanamuodon sekä sen yksityiskohtaisten ja hallituksen esityksen yleisperusteluiden mukaan on selvää, ettei telelaitoksilla ole tämän säännöksen perusteella velvollisuutta hankkia sellaisia välineitä tai tietokoneohjelmia, joita niillä ei ennestään ole. Velvollisuus antaa poliisin käyttöön telekuuntelun toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot, välineet ja henkilöstö koskee ainoastaan telelaitoksella valmiina olevia resursseja.

Pykälän perusteella poliisiviranomaisilla ei ole myöskään oikeutta päästä telelaitoksen tiloihin suorittamaan kytkentöjä telekuuntelua varten, sillä 1 momentissa todetaan nimenomaan, että telelaitos suorittaa tarvittavat kytkennät.

Mikäli poliisiviranomaiset pitävät tarpeellisena teletekniikan uudistamista nopeammassa tahdissa kuin puhelinlaitokset, hankinnoista ja kustannusten jaosta on neuvoteltava erikseen.

10 §. Kuuntelukiellot

Asiantuntijakuulemisen yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta valiokunta toteaa hallituksen esityksen yleisperusteluiden mukaisesti, ettei oikeudenkäymiskaaressa ole säännöksiä, jotka kieltäisivät tietyllä tavalla hankitun tiedon käyttämisen todisteena oikeudenkäynnissä.

Valiokunnan käsityksen mukaan säännöksen ehdoton kuuntelukielto ja tallenteiden hävittämisvelvollisuus riittävät suojaamaan epäillyn ja hänen avustajansa välistä luottamuksellista suhdetta.

11 §. Toimenpiteen lopettaminen ja pakkokeinon käytöstä ilmoittaminen

Valiokunta ehdottaa pykälän sanamuodon muuttamista vastaamaan edellä 7 §:n kohdalla tehtyjä terminologisia täsmennyksiä.

12 §. Tallenteiden tarkistaminen

Valiokunta ehdottaa pykälään tehtäväksi edellä 1 §:n muutoksesta johtuvan viittaussäännöksen korjauksen.

13 §. Ylimääräisen tiedon käyttö

Rikoksesta epäillyn ja sivullisen oikeusturvan kannalta on keskeistä, miten rikostutkintaan liittymättömän tiedon suhteen on meneteltävä. Perustuslakivaliokunta pitää ehdotetun pykälän sanamuotoa epätäsmällisenä ja edellyttää sen tarkentamista.

Lakivaliokunta ehdottaa säännöksen täsmentämistä siten, ettei muuhun rikokseen kuin siihen, jonka tutkintaan kuuntelulupa on saatu, liittyvää tietoa estetä käyttämästä. Toista rikosta koskevat tallenteet on kuitenkin hävitettävä tai tieto poistettava tallenteelta, ellei tieto koske pykälässä tarkoitettuja törkeitä rikoksia. Tämä on myös hallituksen esityksessä olevan 13 §:n alkuperäinen tarkoitus.

15 §. Kertomus eduskunnalle

Oikeusturvan takaamiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle vuosittain kertomuksen telekuuntelun, televalvonnan ja teknisen kuuntelun käytöstä.

Perustuslakivaliokunta ei pidä eduskunnalle annettavaa kertomusta asianmukaisena rikosprosessuaalisten pakkokeinojen valvontamuotona.

Lakivaliokunta ehdottaa uusien pakkokeinojen valvonnan järjestämistä sekä tämän lain että poliisilain osalta samalla tavoin. Sisäasiainministeriö valvoo kaikkien tässä luvussa säänneltyjen rikosten esitutkinnassa käytettävien rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käyttöä. Ministeriön on lisäksi annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä. Ehdotetut uudet pakkokeinot ja niihin liittyvä oikeussuojan tarve on samankaltainen kuin nykyisissä rikosprosessuaalissa pakkokeinoissa, joiden valvonta jo ennestään kuuluu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Voimaantulosäännös

Lakivaliokunta katsoo, että laki voidaan saattaa voimaan mahdollisimman pian sen vahvistamisen jälkeen. Telekuuntelun osalta lain pikainen voimaanpano merkitsee sitä, että telekuuntelun käyttö tulee käytännössä olemaan mahdollista vain siinä laajuudessa kuin tekniikka sen kulloinkin sallii. Sitä mukaa kuin järjestelmät kehittyvät myös käytännön kuuntelumahdollisuudet laajenevat.

Valiokunta ehdottaa liikennevaliokunnan lausunnon perusteella pykälää tarkistettavaksi sekä sanan "matkapuhelin" korvaamista sanalla "matkaviestin".

Valiokuntakäsittelyn aikana on havaittu, että laki kansainvälisestä oikeusavusta on kirjoitettu siten, että säännöksissä on oltava nimenomainen maininta niistä pakkokeinoista, joihin oikeusapua voidaan antaa. Järjestäytyneen kansainvälisen huumausainerikollisuuden vastainen taistelu edellyttää valtioiden välistä yhteistyötä, mm. mahdollisuutta suorittaa telekuuntelua vieraan valtion esittämän oikeusapupyynnön johdosta.

Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi tässä yhteydessä uuden 5. lakiehdotuksen kansainvälisestä oikeusavusta annetun lain 23 §:n muuttamisesta siten, että vieraan valtion pyynnön perusteella voitaisiin suorittaa myös telekuuntelua, televalvontaa ja teknistä tarkkailua.

---

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotukset n:ot 2 ja 3 hyväksyttäisiin muuttamattomina sekä

että lakiehdotukset n:ot 1 ja 4 hyväksyttäisiin muutettuina ja

että hyväksyttäisiin uusi lakiehdotus n:o 5 seuraavasti:

1.

Laki

pakkokeinolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annettuun pakkokeinolakiin (450/87) uusi 5 a luku ja lain 7 lukuun uusi 1 a § seuraavasti:

5 a luku

Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu

1 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) telekuuntelulla yleisen tai muun teletoimintalain (183/87) soveltamisalaan kuuluvan televerkon kautta teleliittymään tulevan tai siitä lähtevän viestin kuuntelua tai tallentamista salaa viestin sisällön selvittämiseksi;

2) televalvonnalla salassapidettävien tunnistamistietojen hankkimista televiesteistä, jotka on lähetetty 1 kohdassa tarkoitettuun televerkkoon kytketystä teleliittymästä tai vastaanotettu tällaiseen teleliittymään, sekä tällaisen teleliittymän tilapäistä sulkemista;

3) teknisellä tarkkailulla

a) sellaisen keskustelun tai suullisen viestin kuuntelua tai tallentamista salaa teknisellä laitteella, joka ei ole ulkopuolisten tietoon tarkoitettu ja johon kuuntelija ei osallistu (tekninen kuuntelu);

b) (poist.) tietyn henkilön tai paikan, jossa epäillyn voidaan olettaa oleskelevan, jatkuvaa tai toistuvaa kuvaamista tai tarkkailua salaa kiikarilla, kameralla, videokameralla tai muulla sellaisella laitteella tai menetelmällä (tekninen katselu); sekä

c) (poist.) kulkuneuvon tai tavaran seurantaa siihen kiinnitetyllä radiolähettimellä tai muulla sellaisella laitteella tai menetelmällä (tekninen seuranta).

2 §
Telekuuntelun edellytykset

Kun on syytä epäillä jotakuta rikoslain 11 luvussa tarkoitetusta valtiopetoksesta, 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta maanpetoksesta tai 5 tai 7 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta taikka murhasta, taposta, panttivangin ottamisesta, törkeästä ryöstöstä, ammattimaisesta kätkemisrikoksesta, ilma-aluksen kaappauksesta, ilmaliikennesabotaasista, törkeästä rahanväärennyksestä (poist.), törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä kiristyksestä tai törkeästä kiskomisesta taikka näiden rikosten rangaistavasta yrityksestä, rikoksen esitutkintaa toimittavalle viranomaiselle voidaan antaa lupa kuunnella ja tallentaa televiestejä, joita epäilty lähettää hallussaan olevalla tai oletettavasti muuten käyttämällään teleliittymällä, tai tällaiseen teleliittymään tulevia hänelle tarkoitettuja viestejä, jos kuuntelulla saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

3 §
Televalvonnan edellytykset

Kun on syytä epäillä jotakuta

1) rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta,

2) automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään kohdistuneesta rikoksesta, joka on tehty telepäätelaitetta käyttäen, tai huumausainerikoksesta tai

3) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä,

esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa kohdistaa televalvontaa epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään taikka tilapäisesti sulkea tällainen liittymä, jos televalvonnalla saatavilla tiedoilla tai teleliittymän sulkemisella voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

4 §
Teknisen tarkkailun edellytykset

Kun on syytä epäillä jotakuta

1) rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, tai

2) huumausainerikoksesta tai

3) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä,

esitutkintaviranomainen saa kohdistaa epäiltyyn teknistä kuuntelua, jos siten saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

(2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä)

5 §
Toimenpiteestä päättäminen

Luvan myöntämisestä telekuunteluun ja -valvontaan (poist.) päättää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen kirjallisesta vaatimuksesta 1 luvun 9 §:ssä tarkoitettu tai muu tuomioistuin, jossa asian käsittely käy sopivasti päinsä.

Teknisestä kuuntelusta, teknisestä katselusta ja teknisestä seurannasta päättää tutkinnan johtaja. Teknistä kuuntelua koskeva päätös on 24 tunnin kuluessa alistettava poliisipiirin päällikkönä taikka poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkönä taikka tällaisen yksikön apulaispäällikkönä toimivalle poliisimiehelle taikka tullihallituksen valvonta- ja tarkastusyksikön tai tutkintatoimiston päällikölle taikka tullipiirin päällikölle.

6 §
Lupa-asian käsittely tuomioistuimessa

Telekuuntelua ja -valvontaa (poist.) koskevan lupa-asian käsittelemisessä ja ratkaisemisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1 luvussa säädetään vangitsemisasian käsittelystä.

(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

7 §
Luvan ja päätöksen ehdot

Telekuuntelua ja televalvontaa (poist.) koskeva lupa voidaan antaa kerrallaan enintään yhdeksi kuukaudeksi. Luvassa on määriteltävä toimenpiteen kohteena oleva teleliittymä ja henkilöt. Televalvontaa koskeva lupa voidaan myöntää koskemaan myös päätöstä edeltänyttä tiettyä aikaa, joka voi olla kuukautta pidempi. Tuomioistuin voi liittää lupaan muitakin rajoituksia ja ehtoja.

Teknistä kuuntelua koskeva päätös voidaan antaa kerrallaan enintään yhdeksi kuukaudeksi. Teknistä tarkkailua koskevassa päätöksessä on mainittava ne henkilöt ja paikat sekä kulkuneuvot ja tavaraerät, joihin pakkokeino saadaan kohdistaa. Päätökseen voidaan liittää muitakin rajoituksia ja ehtoja.

Luvassa ja päätöksessä on mainittava tutkinnanjohtaja, joka johtaa ja valvoo toimenpiteiden suorittamista ja vastaa siitä, että niiden yhteydessä noudatetaan, mitä tässä luvussa säädetään tai sen nojalla määrätään.

(Kuten hallituksen esityksessä)

9 §
Telelaitoksen avustamisvelvollisuus

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Esitutkinnan toimittajalla sekä toimenpiteen suorittajalla ja avustavalla henkilöstöllä on telekuuntelua varten tarpeellisen yhteyden kytkemiseksi oikeus päästä myös muihin kuin telelaitoksen hallinnassa oleviin tiloihin, ei kuitenkaan asuintiloihin.

(Kuten hallituksen esityksessä)

11 §
Toimenpiteen lopettaminen ja pakkokeinon käytöstä ilmoittaminen

Tutkinnanjohtajan tulee lopettaa tässä luvussa tarkoitetun pakkokeinon käyttö, kun sen tarkoitus on saavutettu tai luvan tai päätöksen voimassaolo on päättynyt. Hänen tulee ilmoittaa tästä luvan myöntäjälle tai päätöksen tekijälle.

(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)

12 §
Tallenteiden tarkistaminen

Tutkinnanjohtajan tai hänen määräämänsä virkamiehen on ensi tilassa tarkastettava 1 §:n 1-3 b kohdassa tarkoitettujen pakkokeinojen käytössä kertyneet tallenteet. Niihin sisältyvien tietojen tutkimisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 4 luvun 8 §:ssä säädetään takavarikoidun yksityisen asiakirjan tutkimisesta.

13 §
Ylimääräisen tiedon käyttö

Jos telekuuntelulla tai teknisellä kuuntelulla saatu tieto ei liity rikokseen tai jos se koskee muuta rikosta kuin sitä, jonka tutkintaa telekuuntelulupa tai teknistä kuuntelua koskeva päätös koskee, tallenne on tarkastuksen jälkeen hävitettävä tai, jollei tämä ole mahdollista, tieto poistettava tallenteelta. Tallenne saadaan kuitenkin säilyttää ja tieto tallettaa esitutkintaviranomaisen rekistereihin, jos tieto koskee sellaista rikosta, jonka tutkinnassa saadaan käyttää telekuuntelua tai teknistä kuuntelua, taikka tietoa tarvitaan rikoslain 16 luvun 19 §:ssä tarkoitetun rikoksen estämiseen. Tallenteet, joita ei ole hävitettävä, on säilytettävä vielä viiden vuoden ajan siitä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.

(Kuten hallituksen esityksessä)

15 §
Valvontasäännös

Sisäasiainministeriö valvoo tässä luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamista. Ministeriön on annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä.

7 luku

Erinäisiä säännöksiä

(Kuten hallituksen esityksessä)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten hallituksen esityksessä)

---

4.

Laki

teletoimintalain 29 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain (183/87) 29 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 3 päivänä elokuuta 1992 annetulla lailla (676/92), seuraavasti:

29 §
Vaitiolovelvollisuus

(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)

Poliisilla on 1 momentissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden estämättä oikeus teleliittymän haltijan suostumuksella saada:

1) rikoslain 24 luvun 3 a §:ssä tarkoitetun rikoksen selvittämiseksi tarvittavia tunnistamistietoja (poist.) teleliittymään otetuista teleyhteyksistä ja

2) anastetusta matkaviestimestä lähetettyjä viestejä koskevat tunnistamistiedot siltä osin kuin tämä on tarpeen anastuksen selvittämiseksi.

(3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten hallituksen esityksessä)

---

5.

Laki

kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 23 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa 5 päivänä tammikuuta 1994 annetun lain (4/94) 23 § 1 momentti seuraavasti:

23 §
Pakkokeinojen käyttäminen todisteiden hankkimiseksi ja menettämisseuraamuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi

Vieraan valtion viranomaisen tekemän oikeusapupyynnön perusteella voidaan todisteiden hankkimiseksi panna toimeen etsintä ja takavarikko, suorittaa telekuuntelua, televalvontaa ja teknistä tarkkailua sekä ottaa henkilötuntomerkit, jos tätä on pyydetty oikeusapupyynnössä taikka se on tarpeen oikeusapupyynnön toimeenpanemiseksi.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

---

Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995

---

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lax, varapuheenjohtaja Halonen (osittain) ja jäsenet Aittoniemi, Hassi, Häkämies, Komi, Korteniemi, Luhtanen, Mäkelä, Piha, Polvi, Rossi (osittain), Savela, Seivästö, Suhola ja Tykkyläinen.

---

Vastalauseita

I

Kansainvälisen kokemuksen mukaan poliisilla on taipumus laajentaa sille myönnettyjen pakkokeinovaltuuksien käyttöalaa. Televiestintään kohdistuvien keinojen kohdalla on nyt käymässä näin, ja varsin nopeasti.

Tämä eduskunta on jo antanut poliisille uuden keinon käytettäväksi rikostutkinnassa, nimittäin oikeuden teletarkkailuun eli puhelujen tunnistetietojen hankkimiseen. Kun tätä tarkoittava muutos tehtiin telelakiin, äänestin kyseisen muutoksen puolesta, joskin olisin halunnut lakiin eräitä tarkennuksia.

Saatujen kokemusten perusteella teletarkkailusta on ollut hyötyä rikosten selvittämisessä.

Mielestäni kansalaisten yksityisyyttä vaarantavien tutkintavaltuuksien myöntämisessä poliisille olisi tullut tyytyä teletarkkailuun.

Suomessa rikosten selvittämisprosentti on varsin suuri verrattuna useimpiin maailman maihin. Selvittämättömien rikosten määrä ei näin ollen voi olla perusteena sille, että poliisille annetaan oikeus telekuunteluun ja että teletarkkailuoikeutta laajennetaan siten kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan.

Rikosten torjunta ja rikostutkinta on luonnollisesti yhteiskunnan ja kansalaisten etu. Mutta niin on myös kansalaisten yksityisyyden turvaaminen. Tekninen kehitys on johtanut siihen, että yhä suurempi osa ihmisten välisestä viestinnästä tapahtuu käyttäen teknisiä apuvälineitä, kuten puhelimia, telefakseja ja tietokoneita. En voi hyväksyä sitä, että poliisin oikeutta tarkkailla ihmisten välistä kanssakäymistä laajennetaan sitä mukaa kuin uudet tekniset keinot antavat siihen mahdollisuuksia.

Toisen vastalauseen mukaiset muutokset valiokunnan mietintöön parantaisivat lakiehdotuksia oleellisesti. Katson kuitenkin puhelusalaisuuden olevan niin tärkeä perusoikeus, että telekuunteluoikeutta ei voida poliisille myöntää edes kyseisillä muutoksilla täsmennettyinä. Katson myös, että voimassa olevan telelain antamat valtuudet puhelujen tunnistetietojen käyttöön rikostutkinnassa riittävät.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että valiokunnan mietintöön sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.

Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995

Satu Hassi

II

Viittaamme lakivaliokunnan lausuntoon hallituksen poliisilakiesityksestä (HE 57) jättämässämme eriävässä mielipiteessä tehtyihin esityksiin ja yleisiin näkökohtiin telekuuntelua ja -valvontaa koskevan pakkokeinolakiesityksen ja poliisilakiesityksen välisestä yhteydestä.

Hallituksen poliisilakiesitys ja lakivaliokunnan mietintö siitä merkitsevät poliisin toimivaltuuksien huomattavaa laajentamista nykyisistä pakkokeinolain valtuuksista. Esitys antaa poliisille kokonaan uuden toimivaltuuden, oikeuden puhelinkuunteluun määrättyjen rikosten tutkinnassa. Lisäksi valiokunnan mietinnössä hallituksen esityksen mukaisesti esitetään televalvontavaltuuden (puhelimen tunnistetietojen saamisvaltuuden) selkeää laajentamista nykyisiin, vuonna 1992 säädettyihin teletoimintalain 29 §:n valtuuksiin nähden.

Hallituksen pyrkimystä poliisivaltuuksien laajentamiseksi esitetyllä tavalla ei ole mielestämme kyetty perustelemaan tai nojaamaan muutosehdotuksia ylipäätään rationaalisiin, Suomen rikollisuustilanteessa tapahtuneisiin muutoksiin.

Esitämme jäljempänä lausumaa, jonka mukaan tulevan hallituksen tulisi laatia seurannan perusteella eduskunnalle selonteko nyt säädettävän pakkokeinolain 5 a luvun telekuuntelua ja -valvontaa sekä poliisilain teknisiä tarkkailumenetelmiä koskevien säännösten soveltamisesta sekä laatia lainsäädäntöehdotuksia, joilla turvataan pakkokeino- ja poliisilain säännöksiä täsmällisemmin kuuntelu- ja valvontajärjestelmässä menetelmien kohteeksi joutuvien oikeusturva. Tällä tarkoitamme sitä, että tuomioistuimessa - kun lupapäätöksiä tehdään - jonkin ulkopuolisen tahon tulisi valvoa kuuntelu- ym. toimenpiteen kohteeksi joutuvan henkilön oikeusturvaa ja koko menettelyn asianmukaisuutta.

3 §. Televalvonnan edellytykset. Nykyisen teletoimintalain 29 §:n 2-6 momentissa säädetään poliisin oikeudesta saada puhelujen tunnistetietoja (mistä on soitettu mihin). Puhelinhäirintää koskevan (RL 24 luvun 3 a §:n) rikoksen selvittämisen lisäksi poliisi saa nykyisen lain mukaan tarpeellisia tunnistetietoja törkeän huumausainerikoksen ja törkeän huumausaineen salakuljetuksen sekä sellaisen muun rikoksen selvittämiseksi, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin yksi vuosi vankeutta, jos tiedoilla arvioidaan olevan rikoksen selvittämisessä oleellinen merkitys. Tuomioistuin voi myöntää luvan koskemaan määrättyä päätöstä edeltänyttä aikaa tai kerrallaan enintään kahden kuukauden aikaa päätöksen tekemisestä alkaen. Nykyisen lain mukaan luvasta päättää pakkokeinolain 1 luvun 6 §:n 1 kohdassa tarkoitetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen kirjallisesta vaatimuksesta syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin.

Esitämme valiokunnan mietinnöstä poiketen, että säännös poliisin oikeudesta saada puhelimen tunnistetietoja rajoitetaan olennaisesti samoihin perusteisiin kuin nykyisin voimassa olevassa laissa.

Katsomme, että 5 a luvun 3 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan tulisi kuulua seuraavasti:

"Kun on syytä epäillä jotakuta

1) rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin yksi vuosi vankeutta,

2) automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään kohdistuneesta rikoksesta, joka on tehty telepäätelaitetta käyttäen, tai törkeästä huumausainerikoksesta tai "

Valiokunnan ehdotus sulkisi nykyistä alhaisemman rangaistusmaksimin vuoksi huomattavan paljon tämänhetkistä suuremman joukon rikoksia piiriinsä, minkä vuoksi myös poliisin televalvontavaltuus laajenisi selvästi nykyisestä. Myös huumausainerikosten osalta valiokunnan mietinnön ehdotus merkitsee selkeää poliisivaltuuksien laajentamista nykyisestä ja valtuuksien ulottamista jopa huumausaineiden käyttäjiin, jotka alinomaa syyllistyvät rikoslain tarkoittamassa mielessä huumausaineiden luvattomaan hallussapitoon, joka ei siis nykyisen lain mukaan oikeuta televalvontaan.

5 §. Toimenpiteestä päättäminen. Valiokunnan mietinnössä hyväksytään uudeksi tiedustelukeinoksi kotirauhan piirin ulkopuolella tekninen kuuntelu poliisijohdon luvalla. Tämä esitys laajentaa entisestään hallituksen esityksessä ollutta säännösehdotusta (5 §), jonka mukaan tekniseen kuunteluun tarvitaan tuomioistuimen lupa.

Esitämme valiokunnan mietintöön sisältyvän ehdotuksen sijasta lain 5 §:n sisällöksi hallituksen alkuperäistä esitystä.

Tämä muutos merkitsee, että 6, 7 ja 11 § on säilytettävä hallituksen esityksen mukaisina.

---

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,

että 1. lakiehdotuksen 15 §:n tarkoittamaa telekuuntelun valvontaa koskien hyväksyttäisiin näin kuuluva lausuma:

"Valiokunta edellyttää, että hallitus laatii seurannan perusteella eduskunnalle selonteon nyt säädettävien pakkokeinolain 5 a luvun telekuuntelua ja -valvontaa sekä poliislain teknisiä tarkkailumenetelmiä koskevien säännösten soveltamisesta sekä valmistelee lakiesityksen, jolla turvataan pakkokeino- ja poliisilain säännöksiä täsmällisemmin kuuntelu- ja valvontajärjestelmässä menetelmien kohteeksi joutuvien oikeusturva."

Lisäksi ehdotamme,

että lakiehdotus n:o 1 hyväksyttäisiin näin kuuluvana:

1.

Laki

pakkokeinolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annettuun pakkokeinolakiin (450/87) uusi 5 a luku ja lain 7 lukuun uusi 1 a § seuraavasti:

Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu

(Kuten valiokunnan mietinnössä)

3 §
Televalvonnan edellytykset

Kun on syytä epäillä jotakuta

1) rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin yksi vuosi vankeutta,

2) automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään kohdistuneesta rikoksesta, joka on tehty telepäätelaitetta käyttäen, tai törkeästä huumausainerikoksesta tai

3) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä,

esitutkintaviranomaisille voidaan antaa lupa kohdistaa televalvontaa epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään taikka tilapäisesti sulkea tällainen liittymä, jos televalvonnalla saatavilla tiedoilla tai teleliittymän sulkemisella voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

(2 mom. kuten valiokunnan mietinnössä)

4 §
Teknisen tarkkailun edellytykset

Kun on syytä epäillä jotakuta

1) rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, tai

2) törkeästä huumausainerikoksesta tai

3) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä,

esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa kohdistaa epäiltyyn teknistä kuuntelua, jos siten saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

(2-4 mom. kuten valiokunnan mietinnössä)

(Kuten hallituksen esityksessä)

(Kuten valiokunnan mietinnössä)

7 luku

Erinäisiä säännöksiä

(Kuten valiokunnan mietinnössä)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten valiokunnan mietinnössä)

---

Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995

Marja-Liisa Tykkyläinen Iivo Polvi Leena Luhtanen