Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta ( HE 111/2015 vp ): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan ja sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 

perustuslakivaliokunta PeVL 9/2015 vp

sosiaali- ja terveysvaliokunta StVL 4/2015 vp

Valiokunta on kuullut: 

• lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää - valtiovarainministeriö
• hallitusneuvos Päivi Salo - sosiaali- ja terveysministeriö

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• oikeusministeriö
• Suomen Kuntaliitto

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden soveltamisesta annettua lakia siten, että lain voimassaoloaikaa jatketaan kahdella vuodella vuoden 2018 loppuun. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun lakiin perustuvat kuntien yhteistoimintavelvoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ovat mainitun lain perusteella voimassa vuoden 2016 loppuun. Lain tarkoituksena on ollut varmistaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden toiminnan jatkuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumiseen saakka. Sen vuoksi ehdotetaan, että kunta- ja palvelurakenneuudistukseen perustuvia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteita jatkettaisiin vuoden 2018 loppuun. Yhteistoiminta-alueiden toiminnan jatkamisella turvattaisiin alueiden palvelujen häiriötön jatkuminen siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen mukaiset uudet järjestämisvastuulliset organisaatiot aloittavat toimintansa.  

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.  

Määräaikaisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain ( 169/2007 ) voimassa olo on päättynyt vuoden 2012 lopussa. Kuntien yhteistoimintavelvoitteiden soveltamista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi on kuitenkin jatkettu ensin vuoden 2014 loppuun ( 384/2011 ) ja sitten edelleen vuoden 2016 loppuun saakka ( 490/2014 ). Sääntelyn tarkoituksena on ollut varmistaa Paras-puitelain mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden toiminnan jatkuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumiseen saakka. 

Käsiteltävänä olevalla lakiehdotuksella, joka koskee enää suhteellisen pientä osaa kunnista, jatketaan edelleen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen perustuvia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteita vuoden 2018 loppuun saakka. Sääntelyllä pyritään estämään se, että kunnat purkavat sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintajärjestelyjään vuoden 2016 päättyessä ja siten turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötön jatkuminen siirtymäkauden aikana. Puitelain mukaisista yhteistoiminta-alueista voidaan luopua vuoden 2019 alusta lukien. Tuolloin aloittavat toimintansa uudet muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaavat maakuntapohjaiset itsehallintoalueet. 

Mikäli yhteistoimintasopimuksia irtisanottaisiin, voisivat sellaiset kunnat, jotka eivät ole enää vuosiin vastanneet itse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, joutua vuosien 2017 ja 2018 aikana palvelujen järjestämisvastuuseen. Tästä voidaan arvioida syntyvän ongelmia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden kannalta. Tilapäisten ja voimassaololtaan lyhytaikaisten uusien palvelurakenteiden muodostaminen on myös epätarkoituksenmukaista. Käsiteltävänä olevaan lakiehdotukseen sisältyvien velvoitteiden jatkamiselle on olemassa painava yhteiskunnallinen tarve. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös julkisen vallan velvoitetta turvata perusoikeuksien toteutuminen. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa lausunnossaan lakiehdotuksen hyväksymistä ja nopeaa voimaan saattamista. Hallintovaliokunta yhtyy kaikilta osin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitettyyn. Erityisesti hallintovaliokunta tähdentää niitä selvitys- ja muita toimenpiteitä, joilla turvataan se, etteivät kunnat toteuta toimenpiteitä, jotka ovat tulevan sosiaali- je terveydenhuollon rakenneuudistuksen tavoitteiden vastaisia. 

Hallintovaliokunta katsoo, etteivät kunnat voi perustaa mahdollisia järjestelyjään siihen oletukseen, että muun muassa sopimuksiin liittyvät vastuut siirtyvät automaattisesti sellaisenaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän vastuulle. 

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että lakiehdotus voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.  

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 111/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Helsingissä 20.11.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

varapuheenjohtaja Timo V. Korhonen /kesk

jäsen Thomas Blomqvist /r

jäsen Antti Häkkänen /kok

jäsen Mika Kari /sd

jäsen Elsi Katainen /kesk

jäsen Kari Kulmala /ps

jäsen Mikko Kärnä /kesk

jäsen Sirpa Paatero /sd

jäsen Olli-Poika Parviainen /vihr

jäsen Juha Pylväs /kesk

jäsen Joona Räsänen /sd

jäsen Matti Semi /vas

jäsen Mari-Leena Talvitie /kok

varajäsen Reijo Hongisto /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Ossi Lantto