Vireilletulo

Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 2014 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 298/2014 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• hallitusneuvos Kirsi Äijälä , neuvotteleva virkamies Riitta Bäck , valtiovarainministeriö
• lantråd Camilla Gunell , utvecklingschef Dan E. Eriksson , Ahvenanmaan maakunnan hallitus / Ålands landskapsregering
• neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch , Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
• puheenjohtaja Niko Simola , Palkansaajajärjestö Pardia ry
• professori Olli Mäenpää

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• oikeusministeriö
• Ihmisoikeuskeskus
• Suomen Lakimiesliitto ry.

Lisäksi valiokunnalle on toimitettu Vapaa-ajattelijain Liitto ry:n oma-aloitteinen lausunto.

Esityksessä ehdotetaan sisällytettäväksi valtion virkamieslakiin eräitä valtion ylintä virkamiesjohtoa koskevia säännöksiä. Valtion ylimpien virkamiesten virkaan ilmoittautumismenettelystä luovuttaisiin ja siirryttäisiin yleiseen viran hakumenettelyyn. Lakiin lisättäisiin säännös ylimmän johdon nimittämisestä aina määräajaksi ja pääsääntöisesti yhtenäisistä viiden vuoden määräajoista. Lisäksi säädettäisiin ylimmän johdon yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista. Muualla lain tasolla säädetyt ylimmän johdon kelpoisuusvaatimukset kumottaisiin pääosin. Edelleen lakiin lisättäisiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi säännökset ylimmän johdon sidonnaisuuksien ja sivutointen julkaisemisesta yleisessä tietoverkossa.

Esityksessä ehdotetaan myös kaikkiin virkoihin ja virkasuhteisiin liittyviä muutoksia. Viran hakumenettelyn pääsäännöistä säädettäisiin lain tasolla nykyisen asetuksella säätämisen sijaan. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännös, joka mahdollistaa sopimuksen tekemisen erityisestä rajoitusajasta ja sen ajalta maksettavasta korvauksesta. Valtion virkamiesten muutoksenhakua ja muutoksenhaun rajoituksia koskevat säännökset siirrettäisiin kokonaisuudessaan valtion virkamieslakiin. Valtion virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan virkamiehen mahdollisuutta tehdä oikaisuvaatimus laajennettaisiin.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.

Yleisperustelut

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan valtion virkamieslakiin (750/1994) useita eri aihepiirejä koskevia muutoksia. Lisäksi nykyisin asetuksella säädettyjä asioita nostetaan lain tasolle. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä sitä, että viran hakumenettelyjä koskevista pääsäännöistä säädetään tästedes laissa. Myös perustuslakivaliokunta on todennut pitävänsä valtion virantäyttöä koskevan sääntelyn kannalta perusteltuna, että virantäyttöä koskeva pääsääntö viran haettavaksi julistamisesta säädetään lain tasolla (PeVL 19/2011 vp).

Valtion virkamiesten muutoksenhakua ja muutoksenhaun rajoituksia koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi kokonaisuudessaan virkamieslakiin. Lisäksi laissa mahdollistetaan muutoksen hakeminen tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehtyyn irtisanomispäätökseen vasta irtisanomisajan päätyttyä. Näin voidaan irtisanomisaikana tapahtuneet olosuhteiden muutokset ottaa huomioon arvioitaessa irtisanomista koskevan valituksen tekemistä.

Uutena asiana myös säädettäisiin virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan virkamiehen oikeudesta tehdä oikaisuvaatimus taloudellista etuutta koskevassa asiassa ja hakea oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen muutosta valittamalla silloin, kun virkamies ei voi saattaa asiaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Ehdotuksen taustalla ovat apulaisoikeuskanslerin ratkaisut, joissa on kiinnitetty huomiota järjestäytymättömän virkamiehen lakisääteisten oi­keussuojakeinojen puutteellisuuteen. Nyt tehty ehdotus vastaa nykyistä oikeuskäytäntöä. Valiokunta toteaa, että sääntely selkeyttää lainsäädäntöä ja parantaa virkamiehen oikeusturvaa.

Lisäksi valtion ylimmän johdon asemaa yhtenäistetään. Ehdotukset ylimmän johdon asemasta koskevat noin 110:tä ylimmän johdon virkaa. Esityksen mukaan ylimmän johdon virkaan nimitetään pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä muun muassa ylimmän johdon yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista. Tavoitteena on, että uudistuksen piiriin kuuluvat virkamiehet muodostavat nykyistä selkeämmin valtionhallinnon yhteisen voimavaran. Säännöksillä pyritään edistämään valtion kykyä työnantajana rekrytoida päteviä johtajia, johdon liikkuvuutta ja käytettävyyttä valtionhallinnon eri tehtävissä sekä yhtenäistä johtamiskulttuuria valtionhallinnossa.

Valiokuntakäsittelyn aikana on käynyt ilmi, että esitykseen sisältyvä ehdotus virkamiehen kanssa tehtävästä sopimuksesta rajoittaa virkamiehen siirtymistä toisiin tehtäviin valtionhallinnon ulkopuolelle (ns. karenssisopimus) vaatii vielä jatkovalmistelua. Tästä syystä hallintovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevin tavoin, että säännöstä ei tässä yhteydessä säädettäisi.

Säännösten soveltaminen Ahvenanmaan maaherraan

Valiokuntakäsittelyn yhteydessä on noussut esiin kysymys valtion virkamieslain säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maaherraan.

Valtion viranomaisten ja virkamiesten valtuudet Ahvenanmaan maakunnassa noudattavat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaista toimivallan jakoa. Ahvenanmaan maaherralla on maakunnassa erityisasema, jolla on kansainvälisoikeudellinen tausta. Itsehallintolain 4 §:n mukaan maaherra edustaa maakunnassa Suomen hallitusta. Itsehallintolain 14 §:n mukaan maakuntapäivät avaa tasavallan presidentti tai tasavallan presidentin puolesta maaherra. Maaherra antaa maakuntapäiville presidentin esitykset ja tiedonannot. Maaherra vaalii Ahvenanmaan maakunnan ja valtakunnan keskinäisiä hyviä suhteita. Maaherran erityistehtäviin kuuluu puheenjohtajana toimiminen Ahvenanmaan valtuuskunnassa, joka on osaksi Ahvenanmaan maakuntapäivien ja osaksi Suomen hallituksen valitsemista jäsenistä koostuva oikeudellinen toimielin. Ahvenanmaan valtuuskunnan tehtävistä säädetään itsehallintolain 56 §:ssä.

Itsehallintolain 52 §:n mukaan maaherraksi nimitetään henkilö, jolla on tarpeelliset edellytykset hoitaa hyvin maakunnan hallintoa sekä valvoa valtion turvallisuutta. Tasavallan presidentti nimittää maaherran sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemiehen kanssa. Jollei yksimielisyyttä saavuteta, presidentti nimittää maaherran maakuntapäivien ehdolle asettamasta viidestä henkilöstä. Itsehallintolain 30 §:n mukaan täytettäessä valtion virkaa maakunnassa on annettava erityistä merkitystä maakunnan olojen tuntemukselle tai sille, että asianomainen asuu maakunnassa. Itsehallintolaki ei sisällä erityissäännöksiä maaherran viran julistamisesta haettavaksi tai kyseisen viran täyttämisestä haettavaksi julistamatta.

Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 16 §:ssä säädetään valtion aluehallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälän mukaan Ahvenanmaan maakunnassa on laissa tarkoitettuna valtionhallinnon viranomaisena Ahvenanmaan valtionvirasto, jota johtaa maaherra. Virasto hoitaa sellaisia lain 4 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä, jotka Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Viraston tehtävistä on muutoin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Pykälän 3 momentin mukaan Ahvenanmaan valtionviraston johtajana toimivasta maaherrasta säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa.

Ahvenanmaan itsehallintolain esitöissä ( HE 73/1990 vp) sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisussa 14.1.1999 on käsitelty kysymystä Ahvenanmaan maaherran nimittämiseen sovellettavasta lainsäädännöstä ja nimittämismenettelystä. Nyt ehdotetun virkamieslain muutoksen käsittelyn yhteydessä on osoittautunut tarpeelliseksi selvittää, mikä on Ahvenanmaan maaherran viran asema valtion ylimmän johdon virkana aluehallintouudistuksen tultua voimaan vuoden 2010 alusta ja mitä sääntelyä Ahvenanmaan maaherraan sovelletaan.

Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen komitean uudistamaan Ahvenanmaan itsehallintolakia. Komitean tehtävänä on ehdottaa yhteiskunnallisen kehityksen perustelemia muutoksia itsehallintojärjestelmään ja itsehallintolakiin ja laatia ehdotus itsehallintoa koskevaksi nykyaikaiseksi lainsäädännöksi. Valiokunnan saaman tiedon mukaan kysymys Ahvenanmaan maaherran asemasta on mahdollista ottaa käsiteltäväksi komitean työssä.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki valtion virkamieslain muuttamisesta

8 d §.

Esityksessä ehdotetaan, että tiedot valtion ylimpien virkamiesten sidonnaisuuksista ja sivutoimista voidaan julkaista yleisessä tietoverkossa siltä osin kuin ne ovat julkisia. Pykäläehdotus liittyy lain 8 a §:ään, joka sisältää säännökset valtion ylimmän virkamiesjohdon sidonnaisuustietojen sekä sivutoimilupaa ja -ilmoitusta koskevien tietojen ilmoittamisesta asianomaiselle viranomaiselle. Asianomainen viranomainen on useimmissa tapauksissa hallinnonalan ministeriö, joka toimii virkamiehen työnantajana. Tiedot sisältyvät näin ollen pääsääntöisesti jo nykyisin asianomaisen ministeriön sähköiseen tai ei-sähköiseen henkilörekisteriin, joiden osalta tulevat noudatettaviksi henkilötietojen suojaa koskevat säännökset. Säännöksen sanamuoto "voidaan julkaista" liittyy selvityksen mukaan ennen kaikkea siihen, että tietojen julkaiseminen yleisessä tietoverkossa edellyttää käytännössä vielä tietoteknisen ratkaisun rakentamista, minkä kestoa on vaikea arvioida. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion ylimmän virkamiesjohdon sidonnaisuustiedot sekä sivutoimilupaa ja -ilmoitusta koskevat tiedot julkaistaan yleisessä tietoverkossa, ja kiirehtii tarvittavia tietoteknisiä ratkaisuja.

Valiokunta katsoo, että 1 momenttia on kuitenkin tarpeellista täsmentää ja selkeyttää suhteessa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) ja muotoilla uudelleen siten, että tiedot ovat julkaistavissa yleisen tietoverkon kautta, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu.

Pykälän 2 momentin mukaan asianomainen viranomainen vastaa 1 momentissa tarkoitettujen tietojen ajantasaisuudesta. Jo nykyisen lain mukaan virkamiesten on viivytyksettä ilmoitettava lain 8 a §:ssä tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneet muutokset ja niissä havaitut puutteet sekä muutenkin annettava vastaava selvitys asianomaisen viranomaisen sitä pyytäessä. Tällä pyritään osaltaan turvaamaan rekisteritietojen ajantasaisuutta. Nyt ehdotetun 8 d §:n 2 momentissa on kysymys viranomaisen velvollisuudesta huolehtia siitä, että yleisillä verkkosivuilla julkaistut tiedot ovat ajantasaiset. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että muuttuneet tiedot päivitetään viivytyksettä. Asianomainen viranomainen vastaa myös siitä, että tiedot poistetaan tietoverkosta sen jälkeen, kun sivutoimi on päättynyt. Valiokunta toteaa, että myös viimeksi mainitun asian on aiheellista ilmetä pykälätekstistä, ja ehdottaa tätä koskevan säännöksen lisäämistä 2 momenttiin.

Lisäksi valiokunta pitää tarpeellisena, että 3 momentissa tarkoitettua asetuksenantovaltuutta täsmennetään maininnalla siitä, minkä tietojen julkaisemisesta siinä on kysymys. Selvityksen mukaan asetuksenantovaltuuden tarkoituksena on ollut varautua mahdollisiin teknistä järjestelmää rakennettaessa ilmeneviin sääntelytarpeisiin. Koska alemmanasteisen sääntelyn tarpeet eivät ole vielä tarkentuneet, valiokunta ehdottaa, että sanamuoto muutetaan muotoon "voidaan antaa".

44 a §.

Pykälässä on esitetty säädettäväksi viranomaisen mahdollisuudesta sopia sopimuksella määräajasta, jonka aikana rajoitetaan virkamiehen oikeutta siirtyä toiseen palvelussuhteeseen tai tehtävään valtionhallinnon ulkopuolelle taikka aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittaminen tai ansiotoimintaan rinnastettava muu toiminta. Tämä karenssisopimus tehtäisiin pääsääntöisesti ennen nimittämistä, mutta tarvittaessa myös virkasuhteen aikana, ennen kuin virkamies aloittaa tehtävissä, jotka edellyttävät rajoitusajasta sopimista. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan karenssisopimuksen tekemistä ja sen asettamista nimittämisen tai uusissa tehtävissä aloittamisen edellytykseksi tulisi harkita erityisesti, jos virkamiehen tulevissa tehtävissä työskenneltäisiin valtion tai yritystoiminnan kannalta erityisen arkaluonteisten tietojen parissa.

Karenssimenettelyllä pyritään turvaamaan esimerkiksi erityisen merkittäviä virka- ja liikesalaisuuksia. Karenssimenettelyllä suojataan lisäksi yleistä etua ja luottamusta virkatoiminnan puolueettomuuteen. Sillä rajoitetaan myös mahdollista korruptiota siirtymistilanteissa. Karenssimenettelylle on siten olemassa varsin painavat perusteet. Valiokunta kuitenkin katsoo, että ehdotetun pykälän säännökset, etenkin karenssin sisältöä, puitteita ja laajuutta määrittelevät säännökset, ovat siinä määrin väljiä ja tulkinnanvaraisia, ettei niiden voida katsoa täyttävän sääntelyltä edellytettävän täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että asia vaatii vielä jatkovalmistelua, johon valiokuntakäsittelyn yhteydessä ei ole ollut mahdollisuuksia. Näistä syistä valiokunta ehdottaa pykälän poistamista lakiehdotuksesta. Jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon, että säännöksiä voidaan soveltaa myös muussa julkishallinnossa ja riippumatta palvelussuhteen oikeudellisesta muodosta, ja arvioida sääntelyä myös perustuslain näkökulmasta.

Koska valiokunta ehdottaa, ettei 44 a §:ää säädetä, ei myöskään ole tarvetta muuttaa 11 luvun otsikkoa.

65 §.

Pykälän 2 momentin mukaan virkamies katsotaan eronneeksi aikaisemmasta virasta siitä ajankohdasta lukien, josta hänet on toisen kerran nimitetty määräajaksi johonkin ylimmän johdon virkaan. Säännöksen tarkoituksena on ennen kaikkea estää pitkien virkavapausketjujen muodostuminen. Ehdotetussa säännöksessä annettaisiin kuitenkin viranomaiselle mahdollisuus erityisestä syystä päättää toisin. Se virasto, jossa taustavirka on, voisi päättää, että virkamiehelle myönnetään edelleen virkavapautta laissa tarkoitetun määräaikaisen virkanimityksen jälkeen. Kysymyksessä olisi nimenomaan viranomaisen tarpeista lähtevä syy. Tarkoituksena on viranomaisen toiminnan tarpeiden turvaaminen, esimerkiksi merkittävän osaamisen säilyminen organisaatiossa.

Ehdotus merkitsee muutosta nykytilaan, jossa henkilölle pääsääntöisesti myönnetään virkavapautta uuden virkanimityksen ajaksi. Valiokunta pitää ehdotuksen taustalla olevaa ajatusta pitkien virkavapausketjujen välttämisestä perusteltuna. Virkamiehen näkökulmasta huomionarvoista on se, että jos hänet nimitetään välittömästi viiden vuoden kauden jälkeen uudeksi kaudeksi johonkin ylimmän johdon virkaan, aikaisempi toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde lakkaa pääsäännön mukaan suoraan lain nojalla. Virkavapauden myöntäminen olisi jatkossa tällaisissa tilanteissa poikkeus pääsääntöön. Myös menettely olisi toisenlainen. Virkamies ei tässä tapauksessa hakisi virkavapautta, vaan antaisi suostumuksensa sen myöntämiseen. Virkavapautta ei myöskään myönnettäisi virkamiehen itsensä aloitteesta. Toisaalta on huomattava, että virkamiehen tultua nimitetyksi uudelle kaudelle virkasuhde valtioon ei kuitenkaan pääty. Virkamiehellä ei myöskään ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa toista viisivuotiskautta, vaan hän voi sen sijasta palata taustavirkaansa. Lisäksi jokainen ylimmän johdon virkaa hakeva henkilö tietää jo hakiessaan, miten palvelussuhteen jatkuvuus on toteutettu ja milloin virkasuhde lain mukaan katkeaa.

Hallintovaliokunta katsoo, että ehdotettu sääntely on kokonaisuutena arvioiden mahdollinen ja siten hyväksyttävissä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyseinen 2 momentti koskee vain 9 a §:n 1 momentissa tarkoitettuja virkoja. Säännöstä on sen vuoksi syytä tältä osin tarkentaa.

Tässä yhteydessä valiokunta toteaa myös lakiehdotukseen sisältyvän 9 b §:n, jossa säädetään mahdollisuudesta nimittää ylimmän johdon virkaan nimitetty henkilö johonkin valtionhallinnon tehtävään enintään kahdeksi vuodeksi ilman hakumenettelyä. Säännöksen tarkoituksena on turvata virkamiehelle mahdollisuus työskennellä valtionhallinnon palveluksessa tilanteessa, jossa häntä ei voida määräaikaisen virkakauden päättyessä heti nimittää joko ylimmän johdon tai muuhun hänen ammattitaitoaan vastaavaan soveltuvaan tehtävään virantäyttömenettelyssä. Sopivien tehtävien haettavana oleminen on tilannekohtaista, eikä etukäteen voida tietää, mitä virkoja on haettavana mihinkin aikaan. Säännöksen on tarkoitus tuoda joustoa tähän ennakoimattomissa olevaan välivaiheeseen. Säännöstä ei sovelleta virkamieheen, joka on virkavapaana toistaiseksi voimassa olevasta valtion virasta.

Johtolause.

Valiokunnan ehdottamista muutoksista seuraa, että myös lain johtolausetta on muutettava.

5. Laki aluehallintovirastoista annetun lain 14 §:n muuttamisesta

14 §. Virkojen täyttäminen.

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen eduskunta on hyväksynyt lain aluehallintovirastoista annetun lain muuttamisesta, jolla 14 §:n 1 momentissa olevat maininnat toiminnallisesta ohjauksesta on muutettu toimialaohjaukseksi (30/2015). Laki on vahvistettu 23.1.2015, ja se tulee voimaan 1.3.2015. Nyt käsiteltävänä olevan pykälän 1 momentti on tarpeen yhteen sovittaa edellä mainitun lainmuutoksen kanssa.

Esityksessä ehdotetaan ylimmän johdon säännöksiin liittyen, että voimassa olevan 14 §:n 3 momentti aluehallintovirastojen virkojen kelpoisuusvaatimuksia koskevasta asetuksenantovaltuudesta poistetaan. Koska 3 momentissa valtioneuvostolle säädetty asetuksenantovaltuus koskee myös muiden kuin virastopäälliköiden kelpoisuusvaatimuksia, säännös on kuitenkin tarpeen jättää voimaan.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että 2.—4. ja 6.—11. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja

että 1. ja 5. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

1.

Laki

valtion virkamieslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 4 momentti,

muutetaan 3 luvun otsikko, 8 ja 8 a §, 23 §:n 4 momentti, 40 §:n 1 momentti, (poist.) 52 §, 57 §:n 1 momentti ja 70 §,

sellaisina kuin niistä ovat 8 § osaksi laissa 281/2000, 8 a § laissa 604/1997, 40 §:n 1 momentti ja 57 §:n 1 momentti laissa 177/2013 ja 52 § osaksi laissa 604/1997, sekä

lisätään lakiin uusi 6 a—6 d, 8 d, 9 a ja 9 b §, 18 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 387/2001, uusi 6 momentti, (poist.) lakiin siitä lailla 177/2013 kumotun 58 §:n tilalle uusi 58 § sekä 65 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 604/2007 ja 1088/2007, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:

3 luku

Viran ja määräaikaisen virkasuhteen hakumenettely, nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset

6 a—6 d, 8 ja 8 a §

(Kuten HE)

8 d §

Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, asianomainen viranomainen voi julkaista edellä 8 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut sidonnaisuusilmoitukset sekä sivutoimiluvat ja -ilmoitukset yleisen tietoverkon kautta, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu.

Asianomainen viranomainen vastaa 1 momentissa tarkoitettujen tietojen ajantasaisuudesta. Sidonnaisuuksia sekä sivutoimilupia ja -ilmoituksia koskevat tiedot on poistettava yleisestä tietoverkosta sidonnaisuuden tai sivutoimen päätyttyä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sidonnaisuuksia sekä sivutoimilupia ja -ilmoituksia koskevien tietojen julkaisemisesta.

9 a, 9 b, 18, 23 ja 40 §

(Kuten HE)

11 luku

(Poist.)

44 a §

(Poist.)

52, 57 ja 58 §

(Kuten HE)

65 §

---

Virkamies katsotaan kuitenkin eronneeksi aikaisemmasta virasta siitä ajankohdasta lukien, josta hänet on toisen kerran nimitetty 9 a §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkaan määräajaksi, jollei viranomainen erityisestä syystä toisin päätä.

---

70 §

(Kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

5.

Laki

aluehallintovirastoista annetun lain 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan aluehallintovirastosta annetun lain (896/2009) 14 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentti laissa 30/2015 ja 2 momentti laissa 507/2013, seuraavasti:

14 §

Virkojen täyttäminen

Valtioneuvosto nimittää aluehallintoviraston johtajan valtiovarainministeriön esityksestä. Aluehallintoviraston vastuualueiden päälliköt, lukuun ottamatta työsuojelun tehtäviä hoitavan vastuualueen päällikköä, nimitetään määräajaksi. Vastuualueiden päälliköt ja 18 §:ssä tarkoitetun kielivähemmistön palveluyksikön päällikön nimittää vastuualueen toimialaohjauksesta päävastuussa oleva ministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on erikseen säädetty. Nimittävän ministeriön tai keskushallinnon viraston tulee kuulla muita vastuualueen toimialaohjaukseen osallistuvia ministeriöitä tai keskushallinnon virastoja sekä aluehallintovirastoa ennen päätöksentekoa.

(2 mom. kuten HE)

---

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2015

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Pirkko Mattila /ps
vpj. Mika Kari /sd
Satu Haapanen /vihr
Anne Holmlund /kok
Reijo Hongisto /ps
Risto Kalliorinne /vas
Elsi Katainen /kesk
Antti Lindtman /sd
Markus Lohi /kesk
Tapani Mäkinen /kok
Mika Raatikainen /ps
Kari Tolvanen /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne