Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä lokakuuta 2014 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 197/2014 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• neuvotteleva virkamies Elina Isoksela , työ- ja elinkeinoministeriö
• lainsäädäntöneuvos Sami Kouki , valtiovarainministeriö
• ympäristöneuvos Pirkko Oilinki-Nenonen , ympäristöministeriö
• suunnittelija Minna Salminen , Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
• asiamies Timo Nousiainen , Palkansaajajärjestö Pardia ry
• neuvottelupäällikkö Markku Nieminen , Jul­kisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia
• valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto
• oikeusministeriö
• liikenne- ja viestintäministeriö
• Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
• Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Uudenmaan TE-toimisto
• Kainuun liitto
• Pohjois-Pohjanmaan liitto
• professori Olli Mäenpää.

Esityksen tavoitteena on perustaa valtakunnallinen kehittämis- ja hallintokeskus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintotehtäviä sekä yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia yleishallinnollisia ohjaustehtäviä varten. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi tukien ja avustusten maksamista ja takaisinperintää koskevia tehtäviä.

Valtakunnallisen kehittämis- ja hallintokeskuksen perustaminen on osa hankekokonaisuutta, jonka avulla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot varmistavat hyvän asiakaspalvelun jatkumisen samalla, kun ne joutuvat sopeutumaan merkittävästi ja nopeasti väheneviin toimintamenomäärärahoihinsa.

Kehittämis- ja hallintokeskus ei olisi itsenäinen kirjanpitoyksikkö, vaan se muodostaisi yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa kirjanpitoyksikön. Työ- ja elinkei­noministeriö asettaisi kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnolliset tulostavoitteet. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tietohallintopalveluiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö ohjaisi yhdessä valtiovarainministeriön kanssa kehittämis- ja hallintokeskusta, ja ministeriöt asettaisivat kehittämis- ja hallintokeskuksen tulostavoitteet yhdessä.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamiseksi ja tehtävien siirtämiseksi sille ehdotetaan, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua lakia muutetaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen yleisistä perusteista, kuten pääasiallisista tehtävistä, ohjauksesta ja johtamisesta.

Työ- ja elinkeinohallinnon eräiden avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien tehtävien siirtämiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta kehittämis- ja hallintokeskukselle muutettaisiin kuntouttavasta työtoiminnasta, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, kotoutumisen edistämisestä ja valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annettuja lakeja.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta (Salmia) annettu laki kumottaisiin, ja Salmian tehtävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottajana, hankkijana ja järjestäjänä siirrettäisiin kehittämis- ja hallintokeskukselle. Lisäksi eräitä työ- ja elinkeinoministeriössä hoidettuja kehittämistehtäviä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaustehtäviä siirrettäisiin kehittämis- ja hallintokeskukselle.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousar­vioesitykseen, ja se on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä.

Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Yleisperustelut

Esityksen tarkoituksena on perustaa valtakunnallinen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE­toimistojen) kehittämis- ja hallintotehtäviä sekä yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia yleishallinnollisia ohjaustehtäviä varten. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien lisäksi KEHA hoitaisi viestintä- ja koulutustehtäviä sekä tietohallintopalveluja. Lisäksi KEHA hoitaisi tukien ja avustusten maksamista ja takaisinperintää koskevia tehtäviä.

KEHAn perustaminen ja tehtävien hoidon tehostaminen on tärkeä osa uudistuksia, joilla pyritään turvaamaan ely-keskusten ja TE-toimistojen resurssien riittävyys ja palvelujen laatu varsinaisten substanssitehtävien hoidossa samalla, kun niiden toimintamenoihin kohdistuu merkittäviä vähennyksiä. Ely-keskusten osalta toimintamenojen supistumisen on arvioitu johtavan noin 700 henkilötyövuoden vähentämistarpeeseen vuoden 2018 loppuun mennessä.

Esityksen mukaan ely-keskuksista siirtyy henkilöstöä KEHAan yhteensä 490 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan KEHAan siirtyy eri virastoista yhteensä 524 henkilötyövuotta. Hankkeen valmistelun yhteydessä on arvioitu, että toiminnan yhdenmukaistamisella ja tehostamisella on mahdollista aikaansaada 80—100 henkilötyövuoden vähennys vuoteen 2017 mennessä ilman, että siirtyvien tehtävien hoidon laadukkuus vaarantuu. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että henkilötyövuosivähennykset toteutetaan eläköitymisten ja tehtäväjärjestelyjen avulla.

KEHAn oikeudellinen asema

Uuden viraston määrittely ely-keskusten ja TE-toimistojen yhteiseksi keskukseksi tarkoittaa esityksen perustelujen mukaan ensisijaisesti sitä, että KEHAn tehtävänä on hoitaa ely-keskusten ja te-toimistojen yhteisiä yleishallinto- ja palvelutehtäviä ja näihin liittyvää ohjausta. Valtionhallinnon kokonaisuudessa KEHA toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa, sillä KEHAn yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön toimivaltaan. Toiminnallisesti KEHAa ohjaavat eri ministeriöt omilla toimialoillaan. Hallintovaliokunta toteaa, että tehtävien ja toiminnan luonteen perusteella KEHA on valtion keskushallintoon kuuluva palvelukeskustyyppinen virasto.

KEHA poikkeaa selväpiirteisistä palvelukeskusvirastoista muun muassa siinä, että sen tehtäviin kuuluu antaa yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia yleishallinnollisia ohjeita. Näitä ovat etenkin talous- ja henkilöstöhallinnon ohjeet, mukaan luettuina asiakirjahallinnon tie­donohjaussuunnitelma ja tietoturva-ohje. Ohjauksen merkitys henkilöstön tasapuolisen kohtelun, viraston hallinnon toimintatapojen ja yleisen toimivuuden kannalta korostuu verkostomaisesti toimivassa monipaikkaisessa työyhteisössä, jossa virkamiehet voivat työskennellä samanaikaisesti useassa eri yksikössä. Lisäksi KEHAlle on tarkoitus siirtää työ- ja elinkeinoministeriöllä nykyisin olevat neuvotteluviranomaisen tehtävät. Omanlaisensa tehtäväkokonaisuuden muodostavat ely-keskusten ja TE-toimistojen avustusten maksatustehtävät.

Esityksen perusteluista ilmenee, että KEHA ei ole itsenäinen kirjanpitoyksikkö, vaan se muodostaa kirjanpitoyksikön yhdessä ely-keskusten kanssa. KEHAlle asetetaan toiminnallisia tulostavoitteita, ja sen tuottavuuden kehittymistä seurataan mahdollisuuksien mukaan tunnusluvuin. Sille ei kuitenkaan aseteta valtion talousarvioasetuksen (1243/1992) 1 luvun mukaisia yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita, vaan KEHA myötävaikuttaa ely-keskusten ja TE-toimistojen toimialojen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen hoitamalla niitä tehtäviä, jotka eivät kuulu ely-keskusten ja TE-toimistojen ydintehtäviin. KEHAn henkilöstö on palvelussuhteessa KEHAan, joka toimii työnantajana henkilöstölleen.

KEHAn ohjaus

KEHAn yleishallinnollinen ohjaus kuuluu 1. lakiehdotuksen 6 §:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriölle. Toimintaa ohjaavista viranomaisista säädetään lakiehdotuksen 7 a §:n 2 momentissa. Tietohallintopalveluja ohjaavat työ- ja elinkei­noministeriö ja valtiovarainministeriö yhdessä (7 a §:n 3 momentti). KEHAn toiminnan ohjauksen sisällöstä ja menettelytavoista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Esityksen perustelujen mukaan KEHAn tavoitteita käsitellään valtakunnallisessa ely-keskusten johtoryhmässä, jolle myös raportoidaan säännöllisesti KEHAn toiminnasta. Ely-keskusten johtoryhmässä käsitellään myös kehittämis- ja hallintotehtäviin kohdistuvia ohjaavien viranomaisten tarpeita. Ely-keskusten johtoryhmällä on siten tärkeä rooli KEHAn ohjauksen tukena.

Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys laeiksi aluehallintovirastoista annetun lain ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta (HE 209/2014 vp). Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää valtion aluehallinnon ohjausjärjestelmää. Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus antaa myös ely-keskusten johtoryhmää koskevia säännöksiä.

Henkilöstön asema

KEHAn palvelukseen siirtyy henkilöstöä työ- ja elinkeinoministeriöstä, koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiasta, ely-keskuksista ja TE-toimistoista. Virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät tehtävien mukana uuteen virastoon valtion virkamieslain 5 a §:n (1548/2011) säännösten mukaisesti. Virkamiesten virkapaikat eivät muutu. Siirtyvien virkamiesten palkkatason turvaaminen määräytyy sen mukaisesti kuin siitä on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa.

Valiokunta korostaa hyvän johtamisen ja selkeän esimiessuhteen merkitystä verkostotyyppisessä organisaatiossa. Tehtävien tehokkaan ja laadukkaan hoitamisen kannalta on tärkeä huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja osaamisen säilymisestä. Parhaimmillaan resurssien joustava käyttö voi tarjota työssä kehittymisen ja urakehityksen mahdollisuuksia.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta

1 §. Lain soveltamisala.

Edellä yleisperusteluissa on käsitelty KEHAn oikeudellista asemaa ja tehtävien luonnetta. Jotta lain soveltamisalaa koskevasta pykälästä kävisi selkeämmin ilmi esityksessä tarkoitetun viraston asema, valiokunta ehdottaa, että pykälän muotoilua täsmennetään viraston tehtäviin viittaavalla säännöksellä.

KEHAn tehtävien tarkempi määrittely sisältyy lakiehdotuksen 3 a §:ään.

3 a §. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät.

Pykälän 1 momentin mukaan KEHAn tehtävänä olisi muun muassa hoitaa ely-keskusten ja TE-toimistojen yhteisiä kehittämis- ja hallintotehtäviä. Valiokunta toteaa, että sanamuodosta voi saada sen käsityksen, että KEHA voisi tehdä materiaalisia hallintopäätöksiä samoin toimivaltuuksin kuin ely-keskukset ja TE-toimistot. Toisaalta näin laajamittainen tehtävien siirto ei näyttäisi olevan esityksen tarkoitus. Valiokunta katsoo, että 1 momenttia on syytä tarkentaa vastaamaan selkeämmin lakiehdotuksen perusteluissa mainittuja tehtäviä, ja ehdottaa, että ilmaisu "yhteisiä kehittämis- ja hallintotehtäviä" muutetaan muotoon "yhteisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä ja muita vastaavia palvelu- ja yleishallintotehtäviä".

Pykälän 2 momentin mukaan KEHAn tehtävänä on lisäksi hoitaa ely-keskusten ja TE-toimistojen myöntämien avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä. Näistä tehtävistä säädetään erikseen hallinnonalakohtaisessa lainsäädännössä. Valiokunta katsoo, että 2 momenttia on selvyyden vuoksi tarpeen tältä osin täsmentää lisäämällä siihen viittaus hallinnonalakohtaiseen lainsäädäntöön.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi KEHAssa valmisteltavien asioiden esittelyvaltuuksista. Ehdotuksen mukaan kehittämis- ja hallintokeskus voi esitellä ely-keskusten ja TE-toimistojen päätettäviksi asetuksella säädettyjä hallintoasioita. Valiokunta kiinnittää huomiota ensinnäkin siihen, että esittelijänä toimisi virasto. Suomen oikeusjärjestelmä ei tunne viraston tekemää esittelyä, vaan hallintopäätöksen esittelijä on aina yksittäinen virkamies. Tällä on erityinen merkitys esittelijän vastuun toteutumisen kannalta. Näin ollen valiokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi siten, että esittelijänä toimii kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamies. Siitä, miten esittelevä virkamies kehittämis- ja hallintokeskuksen sisällä määräytyy, voidaan määritellä KEHAn työjärjestyksessä.

Lisäksi säännöksessä on käytetty ilmaisua "voi esitellä". Valiokunta katsoo, että esittelyn ei tulisi perustua harkinnanvaraisuuteen, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa, että ilmaisu muutetaan muotoon "esittelee".

Pykälän yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee, että asiat, jotka voitaisiin asetuksella säätää KEHAssa valmisteltaviksi, on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. Koska muissakin lakiehdotuksen asetuksenantovaltuuksissa, joissa on kysymys valtioneuvoston asetuksesta, on nimenomaisesti todettu asetuksenantaja, valiokunta ehdottaa, että se lisätään myös 3 momenttiin.

Pykälän 4 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä ja menettelytavoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Pykälässä ei kuitenkaan säädetä menettelytavoista, joista tarkempia säännöksiä annettaisiin. Myöskään perusteluista ei ilmene, mihin menettelytapoihin liittyvää asetuksenantovaltuutta käytettäisiin. Valiokunta toteaa, että hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Menettely KEHAn tehtäviä hoidettaessa määräytyy siten ensisijaisesti hallintolain (434/2004) mukaan ja erityisesti avustuksia koskevissa asioissa niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Selvää myös on, että menettely julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä toteutettaessa määräytyy lain mukaan. Lisäksi pykälän 3 momenttiin sisältyy jo erillinen asetuksenantovaltuus, joka liittyy kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamiehen esittelemiin hallintoasioihin. Näin ollen menettelytapoihin liittyvä valtuus on valiokunnan näkemyksen mukaan tarpeeton, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa sen poistamista.

3. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta

12 luku. Julkisen työvoimapalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö

8 §. Tukien ja korvausten myöntäminen, maksaminen ja takaisinperintä.

Pykälän 1 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi työ- ja elinkeinotoimiston tämän lain nojalla myöntämien palkkatukien, starttirahojen ja lisätukien maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtävät sekä valtion virastoille tai laitoksille osoitetun määrärahojen käytön seurantatehtävät. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaisi työ- ja elinkeinotoimiston myöntämät muut tämän lain mukaiset tuet ja korvaukset.

Pykälän 1 momentin sanamuoto sulkee pois KEHAn hoitamista maksatuksista työllisyyspoliittiset avustukset, joiden on valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan ollut kuitenkin tarkoitus siirtyä KEHAn maksettaviksi. Asiassa saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että pykälän sanamuotoa muutetaan siten, että KEHA maksaa kaikki tämän lain mukaiset TE-toimiston myöntämät tuet ja korvaukset. Tämä on selvityksen mukaan ollut myös lausuntokierroksella olleen lakiluonnoksen lähtökohtana. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutos ei myöskään vaikuta esityksen vaikutusarvioihin, jotka on laadittu lähtien siitä, että kaikki TE-toimistojen maksatukset siirtyvät KEHAlle.

Valiokunnan 1 momenttiin ehdottamasta muutoksesta seuraa, että 3 momentin ensimmäisestä virkkeestä tulee poistaa maininta työ- ja elinkeinotoimistosta.

Lisäksi 4 momentissa maininta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta on 1 momenttiin ehdotetun muutoksen jälkeen tarpeeton. Selvityksen mukaan valtioneuvoston asetuksella on tarpeen antaa tarkempia säännöksiä myös 1 momentissa tarkoitetusta valtion virastoille tai laitoksille osoitettujen määrärahojen käytön seurannasta. Valiokunta ehdottaa tätä koskevan säännöksen lisäämistä 4 momenttiin.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että 2. ja 4.—6. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 1 ja 3 a § muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että 3. lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 12 luvun 8 § muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1. lakiehdotus

1§

Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä niiden alaisista työ- ja elinkeinotoimistoista. Lisäksi tässä laissa säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen (poist.) kehittämis- ja hallintokeskuksesta, joka hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisiä kehittämis- ja palvelutehtäviä sekä muita yleishallinnollisia tehtäviä. Muista valtion alue- ja paikallishallinnon tehtäviä hoitavista viranomaisista säädetään erikseen.

3 a §

Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät

Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä ja muita vastaavia palvelu- ja yleishallintotehtäviä sekä antaa yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaa niiden soveltamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa.

Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen myöntämien avustusten maksamista, niiden käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä. Näistä tehtävistä säädetään erikseen muualla lainsäädännössä.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamies esittelee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston päätettäväksi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettyjä hallintoasioita.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä (poist.) voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

---

3. lakiehdotus

12 luku

Julkisen työvoimapalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö

8 §

Tukien ja korvausten myöntäminen, maksaminen ja takaisinperintä

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus maksaa työ- ja elinkeinotoimiston myöntämät tämän lain mukaiset tuet ja korvaukset sekä seuraa valtion virastoille tai laitoksille osoitettujen määrärahojen käyttöä. Tuen ja korvauksen myöntämiseen, maksamiseen ja takaisinperintään sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä. Kehittämis- ja hallintokeskus toimii valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena perittäessä takaisin tukea tai korvausta.

(2 mom. kuten HE)

Jos henkilöasiakkaalle maksettua tukea tai korvausta on päätetty periä takaisin, on kuitattaessa takaisin perittäväksi päätettyä määrää (poist.) kehittämis- ja hallintokeskuksen myöhemmin maksamasta etuudesta sovellettava, mitä ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä säädetään palkan ulosmittauksen suojaosuudesta. Henkilöasiakkaan suostumuksella kuittaus voidaan kuitenkin tehdä suurempana.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tukien ja korvausten hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä, valtion virastoille tai laitoksille osoitettujen määrärahojen käytön seurannasta sekä (poist.) työ- ja elinkeinotoimiston ja kehittämis- ja hallintokeskuksen keskinäisestä tehtävänjaosta.

---

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Pirkko Mattila /ps
vpj. Mika Kari /sd
jäs. Maarit Feldt-Ranta /sd
Rakel Hiltunen /sd
Reijo Hongisto /ps
Risto Kalliorinne /vas
Elsi Katainen /kesk
Markus Lohi /kesk
Tapani Mäkinen /kok
Mika Raatikainen /ps
Kari Tolvanen /kok
Ulla-Maj Wideroos /r

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne