Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

HaVM 4/2010 vp - HE 77/2009 vp
Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain 153 ja 158 a §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 2009 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi ulkomaalaislain 153 ja 158 a §:n muuttamisesta ( HE 77/2009 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • ylitarkastaja Martti Ant-Wuorinen , sisä­asiainministeriö, rajavartio-osasto
  • ylitarkastaja Johanna Kari , ylitarkastaja Wivi-Ann Wagello-Sjölund , sisäasiainministeriö
  • hallinto-oikeustuomari Juha Rautiainen , Helsingin hallinto-oikeus
  • komisario Kaj Wahlman , Helsingin poliisilaitos
  • ylitarkastaja Joni Länsivuori , Maahanmuuttovirasto
  • johtava lakimies Marjaana Laine , Pakolaisneuvonta ry
  • professori Juha Raitio

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • ylitarkastaja Wivi-Ann Wagello-Sjölund, sisäasiainministeriö
  • ulkoasiainministeriö
  • oikeusministeriö
  • työ- ja elinkeinoministeriö.

HALLITUKSEN ESITYS

Ulkomaalaislain säännöksiä unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan perheenjäsenten vapaasta liikkuvuudesta ehdotetaan muutettaviksi vastaamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vapaan liikkuvuuden direktiivin soveltamisesta antamaa tulkintaa. Muutokset koskisivat perheenjäseniä, jotka itse eivät ole unionin kansalaisia. Esityksellä edistetään unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä yhdenvertaista kohtelua unionin jäsenvaltioissa.

Ulkomaalaislain säännöksiä vapaasta liikkuvuudesta sovellettaisiin jatkossa myös perheenjäseniin, jotka tulevat suoraan kolmannesta maasta ilman aiempaa oleskelua toisessa jäsenvaltiossa, ja tapauksiin, joissa perheenjäsenyys syntyy vasta Suomessa. Nykyään näissä tilanteissa myönnetään oleskelulupa.

Muutokset koskisivat vain pientä osaa Suomeen muuttavista unionin kansalaisten perheenjäsenistä. Vuosina 2007—2008 heitä oli noin 50.

Hakijan asuinpaikan kihlakunnan poliisilaitos on toimivaltainen viranomainen unionin kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä oleskeluoikeuden toteamisessa. Sisäasiainministeriö on antanut poliisille ohjeen, jonka mukaan ennen ehdotettua lainmuutosta direktiiviä sovelletaan suoraan ulkomaalaislain sijasta siten kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on direktiiviä tulkinnut.

Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotus opiskelijan perheenjäsenen oleskeluoikeuteen liittyväksi muutokseksi. Säännöstä unionin kansalaisen oikeudesta oleskella yli kolme kuukautta ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan paremmin direktiivin säännöksiä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Unionin kansalaisen perheenjäsenen oikeus vapaaseen liikkumiseen

Ulkomaalaislain (301/2004) 10 luku koskee Euroopan unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelua Suomessa. Luvun 153 §:ssä säädetään luvun soveltamisalasta. Sen ulkopuolelle on tähän asti rajattu ne tilanteet, joissa unionin kansalaisen perheenjäsen on muuttanut EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen ilman laillista oleskelua unionin kansalaisen kanssa jossain muussa jäsenvaltiossa. Tällainen perheenjäsen ei ole voinut saada ulkomaalaislain 161 §:n mukaista EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukorttia, vaan hänelle on myönnetty ulkomaalaislain 4 luvun mukainen oleskelulupa. Nyt annetulla hallituksen esityksellä mainittua 153 §:ää ehdotetaan tältä osin muutettavaksi.

Ulkomaalaislain 10 luku on tullut voimaan vuonna 2007. Sillä pantiin kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen suuri jaos­to on 25 päivänä heinäkuuta 2008 antanut tuomion asiassa C-127/08 Metock, ja yhteisöjen tuomioistuin on 19 päivänä joulukuuta 2008 antanut vielä tuomion asiassa C-551/07 Sahin. Molemmissa tuomioissa on otettu kantaa edellä mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohdan tulkintaan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen suuri jaos­to on Metock-tuomiossaan katsonut, että direktiivin 2004/38 artiklan 3 kohtaa 1 on tulkittava siten, että kolmannen maan kansalaiseen, joka on sellaisen unionin kansalaisen aviopuoliso, joka oleskelee jäsenvaltiossa mutta ei ole sen kansalainen, ja joka tulee maahan kyseisen unio­nin kansalaisen mukana tai seuraa häntä sinne myöhemmin, sovelletaan kyseisen direktiivin säännöksiä riippumatta siitä, missä ja milloin heidän avioliittonsa on solmittu, ja riippumatta siitä, millä tavoin tämä kolmannen maan kansalainen on tullut vastaanottavaan jäsenvaltioon.

Hallintovaliokunta katsoo, että koska ulkomaalaislain 153 §:n 3 ja 4 momentin sisältö ei nykymuodossaan vastaa Euroopan yhteisön tuomioistuimen tekemiä päätöksiä, on niistä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla syytä poistaa lauseet, joissa lain 10 luvun soveltamisala rajataan koskemaan vain niitä perheenjäseniä, jotka ovat ennen Suomeen tuloaan oleskelleet unionin kansalaisen kanssa laillisesti ja muutoin kuin tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa.

Euroopan kansalaisia, jäsenvaltioita ja Euroo­pan talouden kilpailukykyä hyödyttävä oikeus­ vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan unionin sisällä on yksi niistä perusperiaatteista, joille Euroopan unioni rakentuu. Tämän vuoksi unio­nin kansalaisen liikkuvuudelle ei voida asettaa esteitä vaikkapa sillä perusteella, että oikeuk­sien toteutuminen mahdollisesti lisää laittoman maahanmuuton riskiä. Metock-tuomiolla lienee toisaalta se myönteinen vaikutus, että se johtaa ennen pitkää direktiivin soveltamisen harmonisoitumiseen jäsenvaltioissa.

On syytä todeta, että vapaan liikkuvuuden direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu jäsenval­tioiden kansalaiset tai heidän perheenjäsenensä, jotka eivät käytä oikeuttaan vapaaseen liikkumiseen. Tämä merkitsee sitä, että ulkomaalaislain 10 luvun säännöksiä sovelletaan Suomen kansalaisen perheenjäseneen vain, jos Suomen kansalainen on käyttänyt direktiivin mukaista liikkumisoikeuttaan asettumalla toiseen jäsenvaltioon ja sen jälkeen palannut Suomeen. Ulkomaalaislain 10 luvun säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta lainmuutoksen jälkeenkään sellaisiin perhesuhteisiin, jotka ovat syntyneet vasta sitten, kun Suomen kansalainen on jo palannut Suomeen. Tällöin sovellettaviksi tulevat ulkomaalaislain 4 luvun mukaiset oleskelusäännökset.

Hallintovaliokunta katsoo, että nyt käsiteltävän lainmuutoksen mahdollisia vaikutuksia laittomaan maahantuloon on tarpeen seurata ja on luotava keinot puuttua asiaan, jos laiton maahantulo tätä kautta kasvaa. Oleskelukorttihakemusten tutkintaa voidaan tarvittaessa tehostaa, ja valvontaa on mahdollista toteuttaa myös oleskelukortin myöntämisen jälkeen.

Nyt ehdotetun lainmuutoksen voidaan katsoa selkeyttävän nykyistä lupamenettelyä, koska tarkastettavana tulee jatkossa olemaan vain kaksi asiaa: onko kyseessä todellinen perheenjäsenyys ja onko hakijan toimeentulo turvattu niin kuin direktiivissä edellytetään. Poliisille ei lainmuutoksen myötä ehdoteta uusia tehtäviä. Ulkomaalaislain 153 §:ää koskeva lainmuutos merkitsee myös sitä, että suoraan kolmannesta valtiosta Suomeen pyrkivän viisumivelvollisen unionin­ kansalaisen perheenjäsenen mahdollisesti saama kielteinen viisumipäätös on annettava kirjallisena ja perusteltava.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteisön viisumisäännöstöön liitettävässä käsikirjassa tullaan ottamaan yksityiskohtaisemmin kantaa vapaan liikkuvuuden direktiivin soveltamiseen Schengen-viisumimenettelyssä. On hyvä, että yhteisötasolla annetaan käytännön ohjeita direktiivin soveltamisesta viisumimenettelyssä.

Opiskelijan perheenjäsenen oleskeluoikeus

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY artiklaan 7 sisältyvät säännökset opiskelijan perheenjäsenen oleskeluoikeudesta on pantu ulkomaalaislain 158a §:ssä täytäntöön vajavaisesti. Opiskelijan vanhempien, isovanhempien ja vastaavien henkilöiden oleskelu­oikeus on erehdyksessä rajattu säännöksen ulkopuolelle.

Hallintovaliokunta katsoo, että ulkomaalaislain 158 a §:stä on syytä poistaa hallituksen esityksessä ehdotetulla tavoin opiskelijan perheenjäsenen oleskeluoikeutta rajaava 3 momentin säännös. Oleskeluoikeuden edellytyksenä on tämänkin jälkeen, että unionin kansalaisella on riittävät varat perheenjäsenten toimeentuloon Suomessa.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Tapani Tölli /kesk
vpj. Tapani Mäkinen /kok
jäs. Thomas Blomqvist /r
Maarit Feldt-Ranta /sd
Juha Hakola /kok
Heli Järvinen /vihr
Oiva Kaltiokumpu /kesk
Elsi Katainen /kesk
Timo V. Korhonen /kesk
Valto Koski /sd
Outi Mäkelä /kok
Petri Pihlajaniemi /kok
Raimo Piirainen /sd
Lenita Toivakka /kok
Unto Valpas /vas
vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Tuula Sivonen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.