Vireilletulo

Eduskunta on 7 päivänä helmikuuta 2006 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta ( HE 229/2005 vp ).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 24/2006 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen , sisä­asiainministeriö
• ylitarkastaja Maaria Rubanin , oikeusministeriö
• neuvontalakimies Kaj Välimäki , Väestörekisterikeskus
• henkikirjoittaja Jari Taipale , Suomen Henkikirjoittajayhdistys ry.
• tarkastaja Pirjo Koponen , Valtion toimihenkilöliitto Valto ry
• professori Olli Mäenpää
• professori Kaarlo Tuori

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• valtiovarainministeriö
• Verohallitus
• Ahvenanmaan lääninhallitus
• Ahvenanmaan maakunnan hallitus
• Suomen Kuntaliitto
• Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rekisterihallintolakia, nimilakia, isyyslakia, perintökaarta ja kotikuntalakia.

Rekisterihallintolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sääntely vastaisi uuden perustuslain vaatimuksia. Nykyisin rekisterihallintoasetukseen sisältyvät säännökset maistraatin toimialuetta, nimeä, maistraatin sijaintipaikkaa ja palveluyksiköitä koskevasta päätösvallasta sekä Väestörekisterikeskuksen ja maistraatin johtamistoimivallasta ja asioiden ratkaisemiseen liittyvästä toimivallasta näissä virastoissa ehdotetaan lisättäviksi lakiin. Lakiin sisältyvää asetuksenantovaltuutta koskevaa säännöstä tarkennettaisiin. Lisäksi maistraatin toimipaikoista päättäminen ehdotetaan siirrettäväksi lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

Maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä nimilaissa, isyyslaissa, perintökaaressa ja kotikuntalaissa ehdotetaan muutettaviksi siten, että maistraattien erikoistuminen ja tehtävän siirtäminen hoidettavaksi toisessa maistraatissa olisi eräissä maistraatin tehtävissä mahdollista. Erikoistumisen ja tehtävien siirtämisen yleisistä perusteista säädettäisiin erikseen kussakin edellä mainitussa laissa. Tarkemmat säännökset tehtävien siirtämisestä sekä tehtäviä siirtävistä ja vastaanottavista maistraateista annettaisiin sisäasiainministeriön asetuksella.

Maistraatin nykyisin alueellisesti määräytyvästä toimivallasta nimenmuutoshakemusten käsittelyssä ehdotetaan luovuttavaksi ja hakemusten käsittely ehdotetaan koottavaksi yhteen tai useampaan maistraattiin. Nimenmuutoshakemukset voitaisiin toimittaa mihin tahansa maistraattiin.

Isyyden tunnustamisen hyväksymisessä maistraatin toimivalta määräytyisi lähtökohtaisesti lastenvalvojan toimialueen mukaan, kuten nykyisinkin. Tehtävä voitaisiin kuitenkin siirtää hoidettavaksi toisessa maistraatissa.

Maistraatin nykyisin alueellisesti määräytyvästä toimivallasta perukirjan osakasluettelon vahvistamisessa ehdotetaan luovuttavaksi siten, että lähtökohtaisesti mikä tahansa maistraatti olisi toimivaltainen antamaan vahvistuksen. Tehtävä voitaisiin kuitenkin siirtää hoidettavaksi toisessa maistraatissa. Hakemukset perukirjan osakasluettelon vahvistamisesta voitaisiin toimittaa mihin tahansa maistraattiin.

Muutto- ja maastamuuttoilmoitusten johdosta aiheutuvat merkinnät väestötietojärjestelmään voisi ehdotuksen mukaan tehdä alueellisesti määräytyvän maistraatin puolesta myös muu ilmoituksen vastaanottanut maistraatti niissä tapauksissa, joissa merkintä voitaisiin tehdä ilman lisäselvityksiä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen tarkoituksena on lisätä mahdollisuuksia maistraattien keskinäiseen erikoistumiseen, työn tasaamiseen maistraattien kesken sekä päällekkäisen työn vähentämiseen. Tavoitteena on tehostaa maistraattien toimintaa ja edistää tasapainoista alueellista kehitystä siirtämällä eräitä tehtäviä hoidettavaksi pääkaupunkiseudun ruuhkautuneista maistraateista muualle Suomeen. Esityksen tarkoituksena on omalta osaltaan toteuttaa hallituksen tavoitteita palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamisessa, alueel­listamisessa ja julkisen hallinnon tuottavuuden parantamisessa. Lisäksi rekisterihallintolakia koskevan esityksen tarkoituksena on saattaa sääntely vastaamaan nykyistä paremmin perustuslain vaatimuksia. Hallintovaliokunta katsoo, että esityksen tavoitteet ovat aiheellisia ja ehdotetut muutokset tavoitteita toteuttavia. Valiokunta pitää selvänä, että ehdotetuilla muutoksilla ei ole tarkoitettu heikentää Ahvenanmaan lääninhallituksen maistraattiosaston toimintakykyä tai vaarantaa palveluiden saatavuutta Ahvenanmaalla.

Hallintovaliokunta on hallintoselonteon johdosta antamassaan mietinnössä ( HaVM 2/2006 vp — VNS 2/2005 vp ) pitänyt maistraattien toimialueiden laajentamista perusteltuna. Valiokunta on samalla korostanut palveluiden laadun ja saatavuuden merkitystä ja pitänyt tärkeänä, että riittävän toimipaikkaverkon säilyminen varmistetaan. Jollei yksittäistä palvelupistettä voida erillisenä pitää yllä, sen tarjoamat palvelut on kuitenkin turvattava yhteispalvelun avulla. Tärkeää myös on, että uudistuksen toteutuksessa turvataan palvelujen tarjonta molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisäksi hallintovaliokunta korostaa alueiden kehittämislain (602/2002) 37 §:n 3 momentin mukaisen lausunto- ja neuvottelumenettelyn noudattamista maistraattien toimialueita, sijaintipaikkaa ja maistraattien yksiköitä koskevia päätöksiä tehtäessä.

Maistraattien tehtävärakennetta koskevilla ehdotuksilla voidaan arvioida olevan toteutuessaan henkilöstövaikutuksia sekä tehtäviä luovuttavissa että niitä vastaanottavissa maistraateissa. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että riittävät voimavarat ja osaaminen turvataan ja maistraattien henkilöstön asemaan vaikuttavat uudelleenjärjestelyt toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa ja valtioneuvoston 23.3.2006 tekemää periaatepäätöstä noudattaen.

Hallituksen esityksessä on arvioitu mahdollisuuksien mukaan esityksen taloudellisia, viranomaistoimintaan kohdistuvia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Paikoin käytännön vaikutusten arviointi on jäänyt verrattain yleiselle tasolle. Uudistuksen toteutuksen yhteydessä on valiokunnan mielestä paikallaan tarkoin seurata, muiden seikkojen ohella, miten uudistus käytännössä vaikuttaa maistraattien tuottamien palveluiden laatuun ja saatavuuteen sekä maistraattien henkilöstöön.

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

Laki rekisterihallintolain muuttamisesta (1. lakiehdotus)

Hallituksen esitykseen sisältyvässä 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan rekisterihallintolakia muutettavaksi siten, että nykyisin rekisterihallintoasetukseen (248/1996) sisältyvä säännös, jonka mukaan maistraattien toimialueista päätetään ministeriössä, nostettaisiin lain tasolle. Lisäksi maistraattien toimintayksiköistä päättäminen ehdotetaan siirrettäväksi hallintoselonteon lin­jausten mukaisesti poliittisen päätöksenteon tasolle eli lääninhallituksilta sisäasiainministe­riön tehtäväksi. Lääninhallitus päättäisi maistraatin nimen kuten nykyisinkin.

Hallintoselonteon johdosta antamassaan mietinnössä hallintovaliokunta on ottanut kantaa nykyisen kihlakuntahallinnon poliittiseen ohjaukseen ja muun muassa todennut, että riippumatta siitä, miten suhtaudutaan vastaisuudessa kihlakuntajärjestelmään, toimialueista päättäminen on siirrettävä valtioneuvoston yleisistunnolle, jotta kokonaisvaltainen arvio ja vastuuttaminen on mahdollista keskeisissä valtion paikallishallinnon tehtävissä.

Edellä olevaan viitaten hallintovaliokunta pitää perusteltuna, että maistraattien toimialueista säädetään sisäasiainministeriön asetuksen sijaan valtioneuvoston asetuksella, ja valiokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen 3 §:n 1 momenttiin tehtäväksi tätä koskevan muutoksen. Sisäasiainministeriön asetuksella annettaisiin näin ollen tarkemmat säännökset maistraattien sijaintipaikasta ja maistraatin yksiköistä.

Lakiehdotuksen 3 a §:n 2 momentista ilmenee, että maistraattia johtavan virkamiehen virkanimike olisi vastaisuudessa maistraatin päällikkö, kun vastaavan virkamiehen nimike nykyisin on henkikirjoittaja. Selvityksen mukaan säännöksessä on pyritty ottamaan huomioon vireillä oleva virkanimikkeiden uudistamista koskeva työ. Ehdotettu säännös on kuitenkin ongelmallinen sikäli, että muualla lainsäädännössä erinäisten tehtävien ja toimivaltuuksien on osoitettu kuuluvan henkikirjoittajalle. Koska ehdotuksella ei ole tarkoitettu tehtävän toimivaltuuksiin asiallista muutosta, hallintovaliokunta ehdottaa lisättäväksi siirtymäsäännöksenä lain voimaantulosäännöksen yhteyteen säännöksen, jonka mukaan laissa tai asetuksessa olevaa säännöstä, joka koskee henkikirjoittajaa, sovelletaan myös maistraatin päällikköön, jollei toisin säädetä.

Lait eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien la­kien muuttamisesta (2.—5. lakiehdotus)

Asian siirrosta ilmoittaminen

Arvioidessaan maistraattien tehtävien siirtämiseen liittyviä kysymyksiä perustuslakivaliokunta on todennut, että maistraattia, jolle asia on siirretty, on pidettävä perustuslain 21 §:n 1 momentin perusteella lain mukaan toimivaltaisena viranomaisena, joka myös asianmukaisesti voi käsitellä sille siirretyn asian. Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaisten hyvän hallinnon vaatimusten kannalta on asianmukaista, että maistraatin asiakkaalle annetaan kuitenkin tieto siitä, mikä maistraatti hänen asiansa käsittelee. Tämän voidaan katsoa olevan perustuslain esitöiden mukaan osa hallinnon palveluperiaatetta ja sisältyvän hyvän hallinnon takeisiin ( HE 309/1993 vp , s. 74/I). Sen vuoksi perustuslakivaliokunta on pitänyt aiheellisena, että 2.—5. lakiehdotuksen asianomaisiin pykäliin liitetään maininta, että kun asian käsittely siirretään hakemuksen vastaanottavasta maistraatista toiseen, tulee siirrosta ilmoittaa hakijalle.

Hallintovaliokunta katsoo perustuslakivaliokunnan tavoin, että nimilain muuttamista koskevan 3. lakiehdotuksen 15 §:ään ja perintökaaren muuttamista koskevan 5. lakiehdotuksen 20 luvun 9 a §:ään on aiheellista lisätä säännökset siitä, että asian siirrosta toiseen maistraattiin on ilmoitettava hakijalle. Selkeyden vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa lisättäväksi kyseisiin säännöksiin myös maininnan velvollisuudesta siirtää hakemus toimivaltaiselle maistraatille, jos hakemus on otettu vastaan muussa kuin toimivaltaisessa maistraatissa.

Hallintovaliokunta ei kuitenkaan pidä aiheellisena lisätä kotikuntalakiin (2. lakiehdotus) vastaavaa säännöstä, koska 2. lakiehdotuksen 9 §:n 4 momentissa on kysymys siitä, että ilmoituksen vastaanottanut maistraatti voisi tietyissä tapauksissa tehdä merkinnän väestötietojärjestelmään alueellisesti toimivaltaisen maistraatin puolesta. Ilmoitusta ei siis tällöin siirrettäisi käsiteltäväksi henkilön kotikunnan maistraattiin. Niissä tapauksissa, joissa ilmoituksen vastaanottanut maistraatti siirtää ilmoituksen edelleen alueellisesti toimivaltaiselle maistraatille, ei siirrosta ilmoittaminen ole hallintovaliokunnan käsityksen mukaan myöskään tarpeen, koska voimassa olevan kotikuntalain 9 §:n 1 momentin mukaan maistraatin on tehtävä merkintä tai pyydettävä tarvittavat lisäselvitykset kolmen arkipäivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Mahdollisten lisäselvitysten pyytämisen yhteydessä muuttoilmoituksen tekijä saa tiedon siitä, mikä maistraatti hänen asiaansa käsittelee. Lisäksi tieto merkinnän tehneestä maistraatista talletetaan väes­tötietojärjestelmään, josta tieto on tarvit­taessa helposti saatavilla.

Myöskään isyyslakiin (4. lakiehdotus) ei hallintovaliokunnan näkemyksen mukaan ole aiheellista lisätä velvoitetta ilmoittaa asian siirrosta, koska 4. lakiehdotuksen 20 §:n 1 momentin mukaan lastenvalvojan on lähetettävä asiakirjat suoraan sille maistraatille, joka on toimivaltainen ratkaisemaan asian. Jos toimivalta on siirretty lastenvalvojan toimialueen maistraatilta jollekin toiselle maistraatille, lastenvalvojan tulee lähettää asiakirjat suoraan sille maistraatille, jolle toimivalta on siirtynyt.

Tässä yhteydessä hallintovaliokunta toteaa vielä yleisesti, että hallintoasioita käsiteltäessä tulevat sovellettaviksi yleiset hallinto-oikeudelliset säännökset. Esimerkiksi sellaiseen tilanteeseen, jossa viranomaiselle on erehdyksestä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, sovellettaisiin yleissäännöksenä hallintolain 21 §:ää.

Maistraatin tehtävien siirtäminen

Asetuksenantovaltuuksien osalta perustuslakivaliokunta on todennut, että toiselle maistraatille siirrettävistä tehtävistä on säädetty lakiehdotuksissa riittävän täsmällisesti eikä kysymys ole rajoittamattomasta tehtävien siirtämisestä toiselle viranomaiselle ja että sääntely tältä osin täyttää asetuksenantovallan edellytykset. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan 2. lakiehdotuksen 9 §:n 4 momentin nojalla maistraateille on annettu kuitenkin tietty harkintavalta siirron suhteen. Vaikka tarkoituksena näyttää olevan, että hakemuksen vastaanottava maistraatti voi itsekin ratkaista asian, on perustuslakivaliokunta pitänyt perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaisen yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteiden lakisidonnaisuuden ja perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaisen hallinnon lainalaisuuden kannalta asianmukaisena täsmentää sääntelyä. Perustuslakivaliokunnan mukaan se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi 3. lakiehdotuksen 14 §:n 1 momentin mallin mukaisesti, jota valiokunta on pitänyt ehdotuksista selkeimpänä ja yksiselitteisimpänä. Ylipäänsä perustuslakivaliokunnan mielestä olisi perusteltua käyttää tehtävien siirron osalta kaikissa lakiehdotuksissa 2.—5. yhdenmukaista sääntelyä.

Hallintovaliokunta toteaa, että 2. lakiehdotuksen 9 §:n 4 momentin perusteella ilmoituksen vastaanottanut maistraatti saa tehdä tietyissä selvissä tapauksissa merkinnän väestötietojärjestelmään siirtämättä ilmoitusta edelleen alueell­isesti toimivaltaiselle maistraatille. Oi­keus merkinnän tekemiseen esitetään laissa rajattavaksi niihin tapauksiin, joissa merkintä voidaan tehdä ilman lisäselvityksiä. Tarkemmat säännökset ilmoituksista, jotka maistraatti voi tehdä, ja maistraateista, jotka voivat tehdä merkinnät, annetaan sisäasiainministeriön asetuksella. Lisäselvityksiä edellyttävät tapaukset tulee siirtää käsiteltäväksi edelleen alueellisesti toimivaltaiselle maistraatille kotikuntalain 9 §:n 1 momentissa säädetyssä kolmen arkipäivän määräajassa.

Hallintovaliokunta toteaa, että 2. lakiehdotuksen 9 §:n 4 momentin säännös on rakenteeltaan vastaavanlainen kuin voimassa olevan väestötietolain (507/1993) 2 §:n 4 momentti, jonka perusteella maistraatin alueellisesti määräytyvästä toimivallasta väestötietojärjestelmään tehtävien merkintöjen osalta voidaan tietyissä ta­pauksissa poiketa. Väestötietolain säännöksen mukaan maistraateista, jotka voivat rekisteröidä kyseessä olevia ilmoituksia, ja ilmoituksista, joita maistraatti voi rekisteröidä, säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella. Säännös on lisätty väestötietolakiin lailla 299/2003 (HaVM 25/2002 vp , PeVL 72/2002 vp — HE 236/2002 vp).

Hallintovaliokunta pitää asioiden luonne huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena, että kotikuntalain ja väestötietolain mainitut säännökset ovat rakenteeltaan vastaavat, eikä kotikuntalain muuttamista samanlaiseksi kuin ehdotettu nimilain 14 §:n 1 momentti ole edellä mainituista syistä pidettävä perusteltuna. Hallintovaliokunta ehdottaa kuitenkin mainittua 2. lakiehdotuksen 9 §:n 4 momenttia täsmennettäväksi johdonmukaisesti voimassa olevan väestötietolain 2 §:n 4 momentin kanssa siten, että asetuksenantovaltuussäännöksessä ilmoituksilla viitataan nimenomaan momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuihin tapauksiin, joissa muu kuin alueellisesti toimivaltainen maistraatti ottaa ilmoituksen vastaan.

Hallintovaliokunta toteaa, että 2.—5. lakiehdotuksessa esitetyt säännökset koskevat maistraattien keskinäisen toimivallan järjestelyä tietyissä maistraateille kuuluvissa tehtävissä. Kussakin tehtävässä on omat toiminnalliset erityispiirteensä, ja säännösehdotuksissa on tarpeen ottaa huomioon myös asianomainen sääntelykokonaisuus. Lisäksi eri tehtäviä koskevissa toimivallan järjestelyjen keskeisissä tavoitteissa on eroavaisuuksia. Tämän vuoksi hallintovaliokunta ei pidä perusteltuna, että sääntely on yhdenmukainen kaikkien lakiehdotusten 2.—5. osalta. Hallintovaliokunnan mielestä on kuitenkin asianmukaista, että isyyslain (4. lakiehdotus) 20 §:n 2 momentin ja perintökaaren 9 a §:n 2 momentin (5. lakiehdotus) sanamuotoja tarkistetaan vastaamaan 3. lakiehdotuksen 14 §:n 1 momentin rakennetta.

Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa teknistä korjausta 2. lakiehdotuksen johtolauseeseen.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että 1.—5. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

rekisterihallintolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti:

muutetaan 15 päivänä maaliskuuta 1996 annetun rekisterihallintolain (166/1996) 3 ja 4 §, sellaisena kuin niistä on 3 § osaksi laissa 616/1998, sekä

lisätään lakiin uusi 3 a ja 3 b § seuraavasti:

3 §

Väestökirjanpidon sekä muun rekisterihallinnon paikallisviranomaisina, sen mukaan kuin erikseen säädetään, ovat maistraatit, jotka toimivat kihlakunnanvirastoissa tai erillisinä virastoina. Muista maistraatin tehtävistä säädetään erikseen. Maistraatti voi hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä myös läänin toisessa kihlakunnassa. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset maistraattien toimialueista. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset maistraattien sijaintipaikasta ja maistraatin yksiköistä. Lääninhallitus päättää maistraatin nimen.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

3 a, 3 b ja 4 §

(Kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Laissa tai asetuksessa olevaa säännöstä, joka koskee henkikirjoittajaa, sovelletaan myös maistraatin päällikköön, jollei toisin säädetä. (Uusi 3 mom.)

---

2.

Laki

kotikuntalain 7 e ja 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 11 päivänä maaliskuuta 1994 annetun kotikuntalain (201/1994) 7 e §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 624/2004, sekä

lisätään 9 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1650/1995 ja mainitussa laissa 624/2004, uusi 4 momentti seuraavasti:

7 e §

(Kuten HE)

9 §

Kotikuntaa ja väestökirjanpitokuntaa koskeva merkintä

---

Edellä 1 momentista poiketen myös muu ilmoituksen vastaanottanut maistraatti voi tehdä ilmoituksen johdosta tarvittavat merkinnät väestötietojärjestelmään, jos merkintä voidaan tehdä ilman lisäselvityksiä. Tarkemmat säännökset edellä tarkoitetuista ilmoituksista, joita koskevat merkinnät maistraatti voi tehdä, ja maistraateista, jotka voivat tehdä merkinnät, annetaan sisäasiainministeriön asetuksella. Merkinnän tehnyt maistraatti vastaa tekemästään merkinnästä.

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

3.

Laki

nimilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 9 päivänä elokuuta 1985 annetun nimilain (694/1985) 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti ja 27 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 69/1999, seuraavasti:

14 §

(Kuten HE)

15 §

Hakemus sukunimen muuttamisesta

Sukunimen muuttamista koskeva hakemus voidaan toimittaa mille tahansa maistraatille. Jos hakemus on otettu vastaan muussa kuin 14 §:n 1 momentin mukaan toimivaltaisessa maistraatissa, hakemus on siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle maitraatille. Siirrosta on ilmoitettava hakijalle.

---

27 §

(Kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

4.

Laki

isyyslain 20 ja 22 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun isyyslain (700/1975) 20 ja 22 §,

sellaisina kuin ne ovat laissa 927/2002, seuraavasti:

20 §

Tunnustamisen voimaansaattaminen

(1 mom. kuten HE)

Tunnustamisen hyväksymistä koskevan asian ratkaisee lastenvalvojan toimialueen maistraatti. Jos maistraattien toiminnan tehostamiseksi tai tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi on kuitenkin tarpeen siirtää isyyden tunnustamisen hyväksymistä koskevien asioiden käsitteleminen toiselle maistraatille, sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset maistraateista, joilta toimivalta siirtyy ja joille se siirtyy, sekä toimivallan jakautumisen perusteista tehtävät vastaanottavien maistraattien kesken.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

22 §

(Kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

5.

Laki

perintökaaren muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti:

muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/1965) 20 luvun 9 a, 9 b ja 9 c §, sellaisina kuin ne ovat laissa 733/1994, seuraavasti:

20 luku.

Perunkirjoituksesta

9 a §

(1 mom. kuten HE)

Vahvistusta voi hakea miltä tahansa maistraatilta. Jos maistraattien toiminnan tehostamiseksi tai tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi on kuitenkin tarpeen siirtää vahvistuksen antamista koskevien asioiden käsitteleminen toiselle maistraatille, sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset maistraateista, joilta toimivalta siirtyy ja joille se siirtyy, sekä toimivallan jakautumisen perusteista tehtävät vastaanottavien maistraattien kesken. Jos hakemus on otettu vastaan muussa kuin toimivaltaisessa maistraatissa, hakemus on siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle maistraatille. Siirrosta on ilmoitettava hakijalle.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

9 b ja c §

(Kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Matti Väistö /kesk
vpj. Veijo Puhjo /vas
jäs. Janina Andersson /vihr
Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Nils-Anders Granvik /r
Lasse Hautala /kesk
Rakel Hiltunen /sd
Hannu Hoskonen /kesk
Esko Kurvinen /kok
Lauri Kähkönen /sd
Kari Kärkkäinen /kd
Heli Paasio /sd
Mauri Salo /kesk
Satu Taiveaho /sd
Tapani Tölli /kesk
Ahti Vielma /kok
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne