Vireilletulo

Eduskunta on 24 päivänä huhtikuuta 2001 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen syrjintäasiain valtuutettua koskevaksi lainsäädännöksi ( HE 39/2001 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• johtaja Mervi Virtanen , erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen , työministeriö
• lainsäädäntösihteeri Krista Oinonen , ulko­asiainministeriö
• lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio , oikeusministeriö
• vanhempi hallitussihteeri Riitta Koponen , sisäasiainministeriö
• hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen , so­siaali- ja terveysministeriö
• ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä
• ohjelmajohtaja Kristiina Kumpula , Suomen Punainen Risti
• projektipäällikkö Joonia Streng , Ihmisoikeusliitto ry
• lakimies Marjaana Laine , Pakolaisneuvonta ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• Valtion työmarkkinalaitos
• Tasa-arvovaltuutetun toimisto
• Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
• AKAVA ry
• Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry
• Palvelutyönantajat ry.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki syrjintäasiain valtuutetusta. Valtuutettu asetettaisiin etnisen syrjinnän ehkäisyä ja syrjinnän vastaisia toimenpiteitä, hyvien etnisten suhteiden edistämistä sekä etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvontaa ja seurantaa varten. Näitä toimenpiteitä arvioidaan voitavan tehostaa erityisen viranomaisen avulla. Samasta ajankohdasta lu­kien lakkautettaisiin nykyinen ulkomaalaisvaltuutetun virka.

Ehdotus ei vaikuttaisi ylimpien laillisuusvalvojien valtioneuvoston oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaan syrjintää koskevien kanteluiden käsittelyssä. Ehdotus ei puuttuisi myöskään tasa-arvovaltuutetun taikka työsuojeluviranomaisten lakisääteisiin tehtäviin syrjintäasioissa. Syrjintäasiain valtuutetun toiminta täydentäisi nykyistä oikeusturvaa.

Syrjintäperusteita voi olla syrjintätapauksissa useita. Syrjintäasiain valtuutetun toimivalta ehdotetaan tässä vaiheessa rajattavaksi koskemaan etnisen syrjinnän valvontaa.

Syrjintäasiain valtuutetun tehtävänä olisi edistää hyviä etnisiä suhteita ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassa, seurata tasa-arvon toteutumista, valvoa etniseen alkuperään kohdistuvan syrjinnän kiellon noudattamista sekä tiedottaa ja raportoida. Valtuutetulle kuuluisivat myös nykyisin ulkomaalaisvaltuutetulle osoitetut tehtävät. Keinoina syrjintäasiain valtuutettu käyttäisi ensisijassa suosituksia, ohjeita ja neuvoja. Valtuutettu voisi tehdä eri etnisten ryh­mien tai ulkomaalaisten asemaa taikka yhteiskunnassa esiintyviä epäkohtia koskevia aloitteita. Tarvittaessa valtuutettu voisi avustaa syrjintäasiassa etnisen syrjinnän kohteeksi joutunutta henkilöä. Syrjintäasiain valtuutetulla olisi oi­keus salassapitosäännösten estämättä saada tarpeelliset tiedot tehtäviensä hoitamiseksi.

Euroopan unionin neuvosto on kesäkuussa 2000 hyväksynyt direktiivin rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta. Direktiivin tavoitteena on luoda perusedellytykset etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimielin, jonka tehtävänä on edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaista etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä vapaata kohtelua.

Syrjintäasiain valtuutetulla olisi toimisto työministeriön yhteydessä.

Ulkomaalaislakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että laissa mainitut ulkomaalaisvaltuutetun tehtävät muutetaan syrjintäasiain valtuutetun tehtäviksi.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta vuonna 2001.

Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitetyin kannanotoin ja ehdotetuin muutoksin.

Virkanimike

Ehdotettu virkanimike syrjintäasioiden valtuutettu antaa negatiivisen kuvan valtuutetusta ja hänen tehtävistään. Nimike ei myöskään saadun selvityksen perusteella riittävän hyvin kuvasta valtuutetun käytännön työtehtävien todellista luonnetta. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa virkanimikkeen muuttamista vähemmistövaltuutetuksi. Myös tämän nimikkeen osalta voidaan tehdä aiheellisia huomautuksia. Joka tapauksessa vähemmistövaltuutettu on kokonaisuutena arvioiden virkanimikkeenä onnistuneempi.

Valtuutetun tehtävät

Valtuutetun virka ehdotetaan perustettavaksi etnisen syrjinnän ehkäisyä, hyvien etnisten suhteiden edistämistä, ulkomaalaisten ja etnisten vähemmistöjen aseman ja oikeuksien turvaamista sekä etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvontaa varten. Tavoitteena on toisaalta myös tehostaa Suomen lainsäädännössä esiintyvien syrjintäkieltojen valvontaa täydentämällä nykyisiä oikeussuojakeinoja ja toisaalta lisätä ja parantaa ennaltaehkäiseviä toimia etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien sekä hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi yhteiskunnassa. Valiokunta toteaa, että hyvät ja jännitteettömät suhteet eri väestönosien välillä lisäävät hyvinvointia niin vähemmistöjen keskuudessa kuin yleisestikin.

Vähemmistövaltuutetun laaja tehtäväkuva antaa periaatteessa hyvät mahdollisuudet etnisen syrjinnän ehkäisemiseen yleisesti sekä parantaa myös yksittäisten henkilöiden mahdollisuutta saada apua konkreettisissa syrjintätilanteissa. Jotta valtuutettu voisi selviytyä laajentuneista tehtävistään heti alusta alkaen hyvin ja luottamusta herättävällä tavalla, tulisi työhön saada tarpeelliset resurssit.

Hallituksen esityksessä on kiinnitetty huomiota yhteistyön tarpeellisuuteen ja tärkeyteen eri viranomaisten välillä ja erityisesti vähemmistövaltuutetun, työsuojeluviranomaisten ja tasa-arvovaltuutetun välisessä yhteistyössä. Valiokunta kiinnittää muun ohella huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita ensimmäisen lakiehdotuksen 5 §:n mukainen neuvottelukunta tässä suhteessa tarjoaa.

Valiokunnan mielestä on asianmukaista seurata vähemmistövaltuutetun työtehtäviä — myös päällekäisyyksien välttämiseksi — ja niiden hoitamista sekä arvioida tulevaisuudessa toimenkuvaa saatujen käytännön kokemusten perusteella.

Asetuksenantovaltuus

Ensimmäisen lakiehdotuksen 8 §:n mukaan tarkempiä säännöksiä henkilökunnan nimittämisestä tai ottamisesta sekä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Valtion virkamiesten nimittämistä ja ottamista yleisesti koskevat säännökset ovat valtion virkamieslaissa (750/1994) ja valtion virkamiesasetuksessa (971/1994). Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 8 §:stä poistettavaksi valtuutuksen tämän lain nojalla antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä henkilökunnan nimittämisestä tai ottamisesta.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

vähemmistövaltuutetusta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Toimiala

Etnisen syrjinnän ehkäisyä, hyvien etnisten suhteiden edistämistä, etnisten vähemmistöjen sekä ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaamista samoin kuin etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvontaa varten on työministeriön yhteydessä vähemmistövaltuutettu.

Vähemmistövaltuutetun kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

2 §

Tehtävät

Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on:

(1—4 kohta kuten HE)

5) suorittaa vähemmistövaltuutetulle ulkomaalaislaissa (378/1991) säädetyt tehtävät.

Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on lisäksi valvoa etnisestä alkuperästä riippumattoman tasa-arvoisen kohtelun toteutumista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

3 §

Valtuudet

Havaitessaan etnistä syrjintää vähemmistövaltuutettu pyrkii ohjein ja neuvoin vaikuttamaan siihen, ettei syrjintää jatketa tai uusita.

Vähemmistövaltuutettu voi tehdä aloitteita ja antaa suosituksia ja neuvoja, joiden tavoitteena on parantaa hyviä etnisiä suhteita ja edistää etnisten vähemmistöjen asemaa.

Etnistä syrjintää koskevan asian voi panna vireille vähemmistövaltuutetun kautta. Vähemmistövaltuutetulla on oikeus asianomaisen suostumuksella siirtää taikka ilmoittaa edelleen toimivaltaiselle viranomaiselle käsiteltäväksi vähemmistövaltuutetulle ilmoitetut etnistä syrjintää koskevat asiat. Vähemmistövaltuutettu voi liittää mukaan lausuntonsa siirrettävästä asiasta. Toimivaltaisen viranomaisen tulee ilmoittaa vähemmistövaltuutetulle asian johdosta suoritetut toimenpiteet.

4 §

Oikeusapu

Vähemmistövaltuutettu voi avustaa tai määrätä alaisensa virkamiehen avustamaan etnisen syrjinnän kohteeksi joutunutta henkilöä tämän oikeuksien turvaamisessa taikka tarvittaessa hankkia tälle tätä tarkoitusta varten oikeusapua, jos hän katsoo, että asialla on etnisen syrjinnän ehkäisyn kannalta huomattava merkitys.

5 §

Neuvottelukunta

Etnisen syrjinnän ehkäisyyn, seurantaan ja valvontaan liittyvien kysymysten sekä eri viranomaisten yhteistyön edistämistä varten vähemmistövaltuutetun apuna toimii vähemmistö­asiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja työskentelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

6 §

Toimisto

Vähemmistövaltuutetulla on toimisto. Toimistossa on talousarvion rajoissa tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa.

7 §

Tietojen saanti

Vähemmistövaltuutetulla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tässä laissa ja ulkomaalaislaissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot muilta viranomaisilta maksutta.

8 §

Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä (poist.) tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

9 §

Voimaantulo

(1—3 mom. kuten HE)

Ulkomaalaisvaltuutetun toimiston esittelijöinä toimivat virkamiehet ja muu henkilökunta voidaan tämän lain voimaan tullessa siirtää virkaa haettavaksi julistamatta vähemmistövaltuutetun toimistoon vastaaviin tehtäviin. Siirtojen toteuttamisesta päättää työministeriö.

---

2.

Laki

ulkomaalaislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun ulkomaalaislain (378/1991) 33 §:n 2 momentti, 42 §:n 2 momentti, 46 §:n 2 momentti, 69 §:n 1 momentti sekä 70 §, sellaisena kuin niistä on 70 § osaksi muutettuna laissa 1269/1997, seuraavasti:

33 §

Turvapaikkahakemuksen ratkaiseminen

---

Vähemmistövaltuutetulle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi turvapaikkahakemuksen käsittelyssä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

---

42 §

Maasta karkottamisesta päättäminen

---

Ulkomaalaiselle ja vähemmistövaltuutetulle on aina varattava tilaisuus tulla kuulluksi ulkomaalaisen karkottamista koskevassa asiassa.

46 §

Säilöönotto

---

Alle 18-vuotiasta ei saa ottaa säilöön kuulematta sosiaaliviranomaista tai vähemmistövaltuutettua.

---

69 §

Vähemmistövaltuutettu ja viranomaisten yhteistoiminta

Työministeriön yhteydessä on vähemmistövaltuutettu. Vähemmistövaltuutetun tehtävistä ja toiminnan järjestämisestä säädetään erikseen.

---

70 §

Tiedottaminen vähemmistövaltuutetulle

Tämän lain 31—33, 34 a, 39, 42, 43, 47, 49, 51, 55 ja 57 §:ssä tarkoitetut päätökset on viipymättä saatettava vähemmistövaltuutetun tietoon. Vähemmistövaltuutetun pyynnöstä hänen tietoonsa on saatettava 21, 26, 63 ja 64 §:ssä tarkoitetut päätökset.

Sisäasiainministeriö antaa työministeriötä kuultuaan ohjeet tavasta, jolla päätökset saatetaan vähemmistövaltuutetun tietoon.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Matti Väistö /kesk
vpj. Pertti Turtiainen /vas
jäs. Nils-Anders Granvik /r
Rakel Hiltunen /sd
Esko Kurvinen /kok
Lauri Kähkönen /sd
Paula Lehtomäki /kesk
Hannes Manninen /kesk
Kirsi Ojansuu /vihr
Heli Paasio /sd
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Pekka Ravi /kok
Petri Salo /kok
Jari Vilén /kok
vjäs. Pekka Nousiainen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Ossi Lantto