Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.

Vertaisarvioitu

Lain ja asian luonteen mukaan – oikeuslähteet 1700-luvulla

Vepsä, Iisa

Lakimies 4/2012 s. 499–524
28.6.2012
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

1700-luvulla elettiin murroskautta, jolloin vanhat auktoriteetit kuten kirkko ja roomalainen oikeus menettivät merkitystään. Tilalle nousi järkeä korostava edistysusko ja suvereeni lainsäätäjä. Laki ja lainsäätäjän tahto olivat ensisijaisia siinä määrin, että 1700-luvun "oikeuslähdeoppia" on kutsuttu despoottiseksi. 1700-luvulla ei vielä ollut kehitetty varsinaisia oikeuslähdeoppeja, mutta oikeusoppineet pohtivat voimassa olevaa ja tuomarien sovellettavaa oikeutta painottaen kotimaisen kirjoitetun lain merkitystä. Käytännössä tuomarit olivat lakiin sidotumpia kuin edellisen vuosisadan kollegansa. Lakisidonnaisuus oli tapa sitoa tuomarien harkintavaltaa ja estää tuomarimielivallan käyttöä. Artikkelissa analysoidaan oikeuslähteiden käyttöä riita-asioissa Vaasan hovioikeudessa 1700-luvun lopussa ja pohditaan, mikä oli luonnonoikeuden rooli tuolloin ja miksi juuri lain merkitys oli korostunut.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.