• PDF

Uusi julkisjohtaja virkarikosepäiltynä – New Public Management -johtajuuden ja virkamiesjohtajuuden identiteetit tuomioiden ja syyttämättä jättämispäätösten perusteluissa

Lakimies 3–4/2017 s. 311–333
7.7.2017
Asiantuntija-artikkeli

Uusi julkishallinnon johtamisoppi, eli New Public Management -oppi on perusteellisesti muuttanut, miten johtajuutta ymmärretään ja käsitteellistetään julkisella sektorilla. Oppi on ottanut vaikutteita yritysmaailmasta. Rikoslaki ja sen sisältämät lahjusrikossäännökset sen sijaan eivät ole muuttunut samanaikaisesti. Artikkelissa kirjoittajat analysoivat diskurssianalyysin metodia käyttäen, miten julkisjohtajan rooli on rakentunut suomalaisessa oikeuskäytännössä sekä syyttäjien syyttämispäätöksiä lahjusrikostapauksissa. Kirjoittajat huomaavat, että tutkimusaineiston perusteella on olemassa kaksi kilpailevaa käsitystä julkisjohtajuuden luonteesta: Perinteinen rikosoikeudellinen ja legalistinen käsitys tukee näkemystä, että julkisjohtaja täyttää perinteisen virkamiehen roolin, jolta edellytetään tarkkaa sääntöjen noudattamista. Toinen, modernimpi käsitys on, että julkisjohtaja on kunnan edustaja ja johtaja, joka pyrkii tehokkuuteen ja jonka rooli muistuttaa toimitusjohtajan työtä. Roolin muutos on jättänyt epäselväksi alueeksi julkisjohtajien edustamiseen liittyvän toiminnan. Yksityisellä sektorilla edustaminen kuuluu kaupankäyntiin, markkinointiin sekä asiakas- ja sidosryhmätyöskentelyyn, mutta julkisella sektorilla tällaiseen toimintaan on suhtauduttu kriittisesti ja rajanveto edustamisen ja lahjonnan välillä voi olla hankala. Kirjoittajat päätyvät toteamaan, että tuomioistuimet ovat omaksuneet tämän uuden näkemyksen julkisjohtajan roolista, mutta edustamisen ja lahjonnan väliseen rajanvetoon ei ole olemassa selkeitä sääntöjä. (Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Johtaminen - Lahjonta - Lahjuksen ottaminen - Virkarikos