• PDF

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ratkaisu keskustelupalstan ylläpitäjän vastuusta: Delfi vs. Viro

Lakimies 2/2014 s. 297–304
9.4.2014
Oikeustapauskommentti

Tapauksessa oli kysymys siitä, missä määrin internetin uutisportaalin ylläpitäjä on vastuussa niistä kommenteista, joita lukijat ovat kirjoittaneet uutisen yhteydessä olleelle keskustelupalstalle. Virolainen Delfi-verkkojulkaisu katsoi valituksessaan ihmisoikeustuomioistuimelle, että sen pitäminen vastuunalaisena lukijakommenteista rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua sananvapautta etenkin, kun Delfi oli poistanut käyttäjien kirjoittamat loukkaavana pidetyt viestit keskustelupalstalta välittömästi sen jälkeen, kun niistä oli sille ilmoitettu.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hylkäsi Delfin valituksen. Se katsoi tuomiossaan, etteivät Delfi.ee-sivustolla käytössä ollut loukkaavien sanojen suodatus ja notice and take down -menettely tarjonneet riittävää suojaa henkilöön kohdistuneita loukkauksia vastaan, sillä Delfi-yhtiö ei ollut turvautunut riittävissä määrin niihin mahdollisuuksiin, joita sillä olisi ollut loukkaavan viestinnän estämiseksi. Ottaen huomioon samalla tuomitun vahingonkorvauksen vähäisyyden (320 euroa), ihmisoikeustuomioistuin ei katsonut puuttumista sananvapauteen suhteettomaksi.

Delfi-ratkaisussa EIT irtaantui aiemmassa ratkaisukäytännössään vaalimastaan lähtökohdasta, jonka mukaan vastuu kolmannen osapuolen viesteistä ja mielipiteistä voi syntyä vain poikkeuksellisesti. Jersildjatkumolla ja yleisemminkin EIT:n sananvapautta koskevassa ratkaisukäytännössä on korostettu, että Delfi-tapauksen kaltaisen demokraattisessa yhteiskunnassa sisällöllisesti merkityksellisen keskustelun rajoittamiseen on suhtauduttava äärimmäisen pidättyvästi. Koska Delfi-ratkaisu irtaantuu tästä lähtökohdasta, se voidaan nostaa yhdeksi huolestuttavaksi esimerkiksi viimeaikaisesta kehityksestä,

jossa EIS:n 10 artiklan tulkinnassa kasautuu poikkeuksia poikkeuksien päälle siten, että EIT:n ratkaisujen ennakointi muuttuu erittäin vaikeaksi. Tämä luonnollisesti heikentää EIT:n mahdollisuuksia kyetä ohjaamaan kansallista lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä.

Lisäksi vaikuttaa ilmeiseltä, että ottaen huomioon EUT:n oikeuskäytännön Delfi olisi saanut EU-oikeudelliseen ennakkoratkaisumenettelyyn turvautumalla sellaista sananvapaussuojaa omalle toiminnalleen, jota se ei ratkaisun lopputuloksen huomioiden kyennyt ihmisoikeustuomioistuimelta saamaan. EUT:n omat sähkökauppadirektiivin tulkinnat osoittavat, että EUT antaa tällä hetkellä huomattavasti enemmän merkitystä sananvapaudelle verkkoympäristössä kuin EIT.

Ratkaisua voidaan pitää internetissä tapahtuvan keskustelun kannalta monin tavoin ongelmallisena. Sen perusteella vastuu kolmansien kirjoittamista viesteistä kohdistuu erityisen vahvasti niihin tahoihin, joilla on tahtoa ja mahdollisuus valvoa keskustelupalstoja siten, että loukkaava tai muuten laiton materiaali saadaan poistettua mahdollisimman nopeasti ja jotka ovat tekijöiden löytämiseksi valmiita yhteistyöhön viranomaisten

kanssa. Vastuu nostaa kynnystä perustaa ja ylläpitää tällaisia kommentointi- tai keskustelupalstoja, jolloin loukkaava tai muuten laiton keskustelu siirtyy sellaisilla sivustoille, joilla ei ole halua tai resursseja valvoa keskustelua tai toimia yhteistyössä varsinaisten tekijöiden tavoittamiseksi.

Tätä kirjoitettaessa Delfi-tapaus ei ole tullut lopulliseksi. Pelkästään EU:n ja EIS:n välisen suhteen vuoksi olisi toivottavaa, että Delfi-tapaus etenisi EIT:n suureen jaostoon. Siirrosta päättävä viiden tuomarin lautakunta on myöntynyt vain harvoin siirtoon, jos siirto liittyy Delfi-ratkaisun kaltaiseen yksimieliseen jaostotuomioon. Tällä kertaa lautakunnan on kuitenkin varmasti vaikea sivuuttaa tuomion herättämää voimakasta arvostelua ympäri Eurooppaa. Delfi-tapauksesta onkin tullut eräs viime vuosien keskeisimmistä viestintäoikeudellisista oikeusprosesseista. (Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Euroopan ihmisoikeustuomioistuin - Internet - Sananvapaus - Sähköinen viestintä - Viestintä