-
17.3.2023
Kajala, Jani: Rikosasian vastaajan asianajajan velvollisuudesta hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta
Muutoksenhaussa on kysymys tuomioistuimen ratkaiseman asian saattamisesta ylemmän oikeusasteen tutkittavaksi. Hovioikeuden tuomioon ja päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta (KKO) valittamalla (OK 30:1). Hovioikeuden ratkaisusta valittamista varten on pyydettävä korkeimmalta oikeudelta valituslupa (besvärstillstånd), jos valitus koskee hovioikeuden muutoksenhakuasteena ratkaisemaa asiaa tai tällaisen asian yhteydessä antamaa ratkaisua (OK 30:2,1). Rikosasian vastaajan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin näkökulmasta vastaajalla voi olla tarvetta hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Valitusluvan hakeminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun vastaajan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä on loukattu rikosprosessin aiemmissa vaiheissa, mutta oikeudenloukkausta ei ole huomattu tai sitä ei ole korjattu. Asianajajan ensisijainen velvollisuus on olla päämiehelleen lojaali sekä valvoa päämiehensä etua ja oikeutta. Asianajajalla voi siis olla tarve pyrkiä korjaamaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin loukkaus ja hakea valituslupaa KKO:lta päämiehensä edun ja oikeuden turvaamiseksi. Tässä artikkelissa tutkitaan rikosasian vastaajan asianajajan velvollisuutta turvata syytetyn oikeudenmukainen oikeudenkäynti hakemalla valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Tutkimuksen kohteena on rikosasian vastaajan muutoksenhakuoikeus hovioikeuden tuomioon. Artikkelissa selvitetään siis vastaajan oikeutta hakea valituslupaa KKO:lta ja asianajajan velvollisuutta turvata vastaajan oikeus valitusluvan hakemiseen osana oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. (Edilex-toimitus) Lue lisää
-
16.3.2023
Paukku, Eelis – Puhakainen, Essi: Kunnia 2020-luvun Suomessa – empiirinen tutkimus kunnianloukkaustuomioista
Avoin
Kunnia nähdään niin keskeisenä oikeushyvänä, että se on nähty tarpeelliseksi suojata jo perustuslaissa. Kunniaa ei kuitenkaan voida määritellä samalla tavalla kuin useampia muita perusoikeuksia. Kunnia nimittäin perustuu pelkästään ihmisten sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ihmisten ajatuksiin ja kokemuksiin. Tämän vuoksi sen suojaaminen erityisesti rikosoikeudellisin säännöksin vaatii tarkkaa harkintaa ja suojattavan perusoikeuden sisällön arviointia. Tämän artikkelin tavoitteena on vastata kysymykseen, miten kunnia ja halventaminen ymmärretään Suomessa kunnianloukkaustuomioiden perusteella. Tavoitteena on tarkentaa oikeustieteissä suojatun oikeushyvän määritelmää oikeuskäytännön ja muiden tieteenalojen kuin oikeustieteen avulla. Käytännöllinen kontribuutio liittyy erityisesti lainkäytön ja lainsäädännön kehittämiseen. Laaja oikeustapauksien läpikäynti voi tuottaa sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää myöhemmin lainkäyttöön liittyvässä ratkaisuharkinnassa tai lainvalmistelussa. (Edilex-toimitus)
-
9.3.2023
Itälä, Hannu: EU-vero-oikeudellisia näkökulmia maastapoistumisverotuksen nykytilaan Suomessa
Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä voimassa olevia maastapoistumisverotusta koskevia säännöksiä että syksyllä 2022 ehdotettua luonnollisten henkilöiden arvonnousutulon perusteella määrättävää veroa. Artikkelin tavoitteena on antaa selkeä kokonaiskuva maastapoistumisverotusta koskevasta sääntelyviitekehyksestä Suomessa ja tähän liittyvistä EU-oikeudellisista ongelmista. Artikkelin tavoitteet ovat kahdenlaiset. Ensinnäkin artikkelissa pyritään voimassa olevien maastapoistumisveromuotojen EU-oikeudellisen arvioinnin kautta piirtämään suuntaviivat sille, millä perustein ja missä rajoissa maastapoistumisverotus on mahdollinen EU-oikeuden näkökulmasta ja mitä haasteita maastapoistumisverotusta koskeviin säännöksiin on Suomessa liittynyt. Toiseksi artikkelissa pyritään erityisesti luonnollisten henkilöiden arvonnousutulon verotusta koskevan lainsäädäntöhankkeen eri vaiheiden kautta tuomaan esille, millä tavoin ja missä laajuudessa EU-oikeudelliset puutteet voivat konkreettisesti ilmetä lainsäädäntöhankkeessa, jonka erityisenä tavoitteena on kansallisen verotusvallan turvaaminen. (Edilex-toimitus)
-
6.3.2023
Ylisaukko-Oja, Saara: Lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja oikeuden turvaaminen etäopetuksessa
Covid 19-pandemia sai maailman polvilleen vuonna 2020. Pandemialla on ollut moninaisia vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreille, mutta lasten kannalta yksi keskeinen heidän elämäänsä vaikuttava tekijä oli opetuksen siirtyminen lähiopetuksesta etäopetukseen. Etäopetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa opettaja ja oppilas eivät ole samassa tilassa. Kirjoituksen tarkoituksena on tarkastella sitä, miten etäopetukseen siirtyminen on mahdollista ja miten etäopetukseen siirtyminen vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen ja lapsen edun arviointiin. Erityisesti kirjoituksessa paneudutaan siihen, että millaisia haasteita etäkoulun aikana liittyy lapsen oikeuteen turvalliseen oppimisympäristöön ja sen toteutumiseen, sekä miten haasteet vaikuttavat lapsen edun toteutumiseen etäkoulussa. Lisäksi pohditaan sitä, miten näihin haasteisiin voitaisiin tulevaisuudessa varautua, jotta tulevaisuudessa mahdolliseen etäkouluun siirtyminen voitaisiin toteuttaa puuttumalla lapsen oikeuksiin mahdollisimman vähänlaisesti. Kirjoituksessa halutaan tuoda esille erityisesti se, että turvallinen oppimisympäristö on kytköksissä siihen, miten lapsen oikeus opetukseen toteutuu, minkä takia myös lapsen oikeutta opetukseen ja sen sisältöä tarkastellaan lähemmin. Lisäksi kirjoituksessa tarkastellaan turvallista oppimisympäristöä ja sen toteutumista koulutuksen järjestäjän velvollisuuksien näkökulmasta vastaten kysymykseen vaikuttaako etäkoulu koulutuksen järjestäjän velvollisuuteen ja mahdollisuuksiin turvata turvallinen oppimisympäristö, sekä miten velvollisuudesta huolehtiminen on mahdollista ennakollisesti tai akuutissa tilanteessa. Kirjoituksen lopuksi tarkastellaan myös sitä, millaisissa tilanteissa kouluhenkilökunnalla on juridinen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus yhtenä keinona varmistaa lapsen oikeuksien toteutuminen. Näkökulma kirjoitukseen on lapsioikeudellinen ja se pitää sisällään sen, millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon lapsen edun arvioinnissa. Tarkastelun kohteena on ainoastaan perusopetukseen kuuluva lainsäädäntö ja kirjoituksen ulkopuolelle on rajattu toisen asteen opetus. (Edilex-toimitus)
-
2.3.2023
Paukku, Eelis – Puhakainen, Essi: Kunnia ja sukupuoli – sukupuolten väliset erot kunnianloukkausrikoksissa
Avoin
Sukupuoli ja rikos ovat olleet sosiologiassa ja kriminologiassa suosittuja tutkimuskohteita jo muutaman vuosikymmenen ajan. Sukupuoli ja sukupuolikäsitykset vaikuttavat myös siihen, miten rikoksia tehdään ja miten niistä rangaistaan. Kunnian käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä tai hyväksyttyä määritelmää. Se, mitä kunnian ajatellaan sisältävän, on kuitenkinkin perinteisesti eronnut voimakkaasti riippuen siitä, mitä sukupuolta tarkastellaan, ja erot ovat yhä näkyvissä useissa kulttuuripiireissä. Rikostyyppien ja kunnian käsitteen sukupuolittuneisuus antavat olettaa, että rikoslain (39/1889) 24:9 §:n mukaisesta kunnianloukkauksesta annetuissa tuomioissa voisi olla merkittäviä eroja sukupuolien kohdalla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten miesten ja naisten teot eroavat kunnianloukkauksissa tekijän ja uhrin sukupuolen mukaan. Koska kunnia on perinteisesti ollut voimakkaan sukupuolittunut käsite, on mahdollista, että myös kunnianloukkauksissa on merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Tämän lisäksi tutkimuksella tavoitellaan käytännöllistä kontribuutiota rikollisuuden ymmärtämisestä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tutkimuskysymyksenä seuraavaa: Miten eri sukupuolet eroavat rikoksentekijöinä ja uhreina kunnianloukkaustuomioissa?
- Lakikirjasto > ArtikkelitKirchner, Stefan: European Court of Human Rights creates new two-stage test on extradition in life imprisonment cases29.3.2023Extraditions to states that apply the death penalty have long been the subject of cases before the European Court of Human Rights (ECtHR). The ruling of the ECtHR in Soering v. the United Kingdom has long been a landmark judgment. In addition to the right to life in Article 2 of the European Convention on Human Rights (ECHR), the core of these cases was the prohibition of torture and inhuman or degrading treatment enshrined in Article 3 of the ECHR. Around the turn of the century, this...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKajala, Jani: Rikosasian vastaajan asianajajan velvollisuudesta hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta17.3.2023, Edilex-sarja 2023/7Muutoksenhaussa on kysymys tuomioistuimen ratkaiseman asian saattamisesta ylemmän oikeusasteen tutkittavaksi. Hovioikeuden tuomioon ja päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta (KKO) valittamalla (OK 30:1). Hovioikeuden ratkaisusta valittamista varten on pyydettävä korkeimmalta oikeudelta valituslupa (besvärstillstånd), jos valitus koskee hovioikeuden muutoksenhakuasteena ratkaisemaa asiaa tai tällaisen asian yhteydessä antamaa ratkaisua (OK 30:2,1). Rikosasian vastaajan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis – Puhakainen, Essi: Kunnia 2020-luvun Suomessa – empiirinen tutkimus kunnianloukkaustuomioista16.3.2023, Edilex-sarja 2023/6AvoinKunnia nähdään niin keskeisenä oikeushyvänä, että se on nähty tarpeelliseksi suojata jo perustuslaissa. Kunniaa ei kuitenkaan voida määritellä samalla tavalla kuin useampia muita perusoikeuksia. Kunnia nimittäin perustuu pelkästään ihmisten sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ihmisten ajatuksiin ja kokemuksiin. Tämän vuoksi sen suojaaminen erityisesti rikosoikeudellisin säännöksin vaatii tarkkaa harkintaa ja suojattavan perusoikeuden sisällön arviointia. Tämän artikkelin tavoitteena on vastata...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Kirjojen sekä sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverotus9.3.2023Tämän artikkelin tarkoituksena on selventää kirjojen ja sanoma- ja aikakauslehtien alennetun arvonlisäverokannan soveltamisalaa. Tässä on katsottu perustelluksi tarkastella samanaikaisesti molempia hyödykeryhmiä, koska niitä koskee sama arvonlisäverokanta, sekä koska alennettu verokanta koskee paitsi fyysisellä alustalla olevia myös sähköisesti luovutettavia julkaisuja. Viimeksi mainittua silmällä pitäen esimerkiksi kirjojen verokohtelusta saattaa olla tulkinta-apua sanoma- ja aikakauslehtien...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis — Korhonen, Marjaana: Kirjanpidon oletuksesta toiminnan jatkuvuudesta ja sen sitovuudesta verotuksessa9.3.2023, Edilex-sarja 2023/5Kirjanpidon jatkuvuusperiaate on kirjanpitoperiaate, jota ei kuitenkaan juuri lainkaan käsitellä kansallisessa kirjanpitoa käsittelevässä tutkimuksessa tai edes oppikirjatasolla. Jatkuvuus saa suurta painoarvoa tilintarkastusalan standardeissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä muutoksia kirjanpitoon ja tilinpäätökseen tulee tehdä, jos tilinpäätöstä ei laadita enää jatkuvuuden perusteella. Toinen artikkelissa käsiteltävistä kysymyksistä on, että miten nämä muutokset vaikuttavat...
- Lakikirjasto > ArtikkelitItälä, Hannu: EU-vero-oikeudellisia näkökulmia maastapoistumisverotuksen nykytilaan Suomessa9.3.2023, Edilex-sarja 2023/4Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä voimassa olevia maastapoistumisverotusta koskevia säännöksiä että syksyllä 2022 ehdotettua luonnollisten henkilöiden arvonnousutulon perusteella määrättävää veroa. Artikkelin tavoitteena on antaa selkeä kokonaiskuva maastapoistumisverotusta koskevasta sääntelyviitekehyksestä Suomessa ja tähän liittyvistä EU-oikeudellisista ongelmista. Artikkelin tavoitteet ovat kahdenlaiset. Ensinnäkin artikkelissa pyritään voimassa olevien maastapoistumisveromuotojen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitYlisaukko-Oja, Saara: Lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja oikeuden turvaaminen etäopetuksessa6.3.2023, Edilex-sarja 2023/3Covid 19-pandemia sai maailman polvilleen vuonna 2020. Pandemialla on ollut moninaisia vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreille, mutta lasten kannalta yksi keskeinen heidän elämäänsä vaikuttava tekijä oli opetuksen siirtyminen lähiopetuksesta etäopetukseen. Etäopetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa opettaja ja oppilas eivät ole samassa tilassa. Kirjoituksen tarkoituksena on tarkastella sitä, miten etäopetukseen siirtyminen on mahdollista ja miten etäopetukseen siirtyminen vaikuttaa lapsen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis – Puhakainen, Essi: Kunnia ja sukupuoli – sukupuolten väliset erot kunnianloukkausrikoksissa 2.3.2023, Edilex-sarja 2023/2AvoinSukupuoli ja rikos ovat olleet sosiologiassa ja kriminologiassa suosittuja tutkimuskohteita jo muutaman vuosikymmenen ajan. Sukupuoli ja sukupuolikäsitykset vaikuttavat myös siihen, miten rikoksia tehdään ja miten niistä rangaistaan. Kunnian käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä tai hyväksyttyä määritelmää. Se, mitä kunnian ajatellaan sisältävän, on kuitenkinkin perinteisesti eronnut voimakkaasti riippuen siitä, mitä sukupuolta tarkastellaan, ja erot ovat yhä näkyvissä useissa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHernetkoski, Heidi: Kuntalain mukaisen palveluvelvoitteen avulla järjestettävät palvelut 10.2.2023, Edilex-sarja 2023/1Tässä artikkelissa tarkastellaan palveluvelvoitteen avulla toteutettavia palveluita kunnan itsehallinnon ja yleisen toimialan näkökulmasta sekä eurooppaoikeuden sääntelyn pohjalta. Artikkelin tutkimuskysymys on, minkälaisia tehtäviä ja palveluita voi kuulua kunnan yleiseen toimialaan, kun sitä tarkastellaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden kontekstissa. Tutkimusote on lainopillinen, ja tavoitteena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältö tutkimuskysymyksen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKirchner, Stefan: Vessel-Source Pollution at Sea as a Multidimensional Regulatory Concern17.1.2023Ship operations pose risks for people and cargo on board as well as for others, including coastal communities. Insurance schemes have long played a role in mitigating risks and insurance companies have long exerted pressure on their clients to take measures aimed at reducing the risk of disasters at sea. In recent decades, States have begun to utilize the small and highly specialized maritime insurance industry to enhance maritime safety. A number of international treaties oblige states, in...
-
Defensor Legis 1/2023
Julkaistu: 6.3.2023
-
JFT 3/2022
Julkaistu: 6.3.2023
-
Lakimies 1/2023
Julkaistu: 27.2.2023
-
Liikejuridiikka 1/2023
Julkaistu: 3.2.2023
-
Oikeus 1/2023
Julkaistu: 29.3.2023
-
Verotus 1/2023
Julkaistu: 1.2.2023
-
Ympäristöjuridiikka 3–4/2022
Julkaistu: 27.12.2022
Hakusana puuttuu
- Kajala, Jani: Rikoksesta epäillyn asianajajan velvollisuudesta vastakuulustella todistajia esitutkinnassa Defensor Legis 1/2023 s. 7 – 30, Referee-artikkeli
- Voutilainen, Tomi – Ouli, Juuso: Virkavelvollisuuksien ja virkatoimien todennettavuuden vaatimus Defensor Legis 1/2023 s. 52 – 72, Referee-artikkeli
- Paukku, Eelis: Kirjanpitorikos – apurikos vai itsenäinen rikos? Defensor Legis 1/2023 s. 93 – 109, Referee-artikkeli
- Karkkulainen, Jussi: Skydd för den sexuella självbestämmanderätten genom kriminalisering av sexuellt antastande – typiskt eller faktiskt? JFT 3/2022 s. 179 – 202, Referee-artikkeli
- Forssén, Björn: Punktskatteforskningen i Sverige – skattesubjektsfrågan JFT 3/2022 s. 242 – 276, Asiantuntija-artikkeli
- Viljakainen, Pekka: Jussi Matikkala, Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä. 2. painos. Edita Publishing Oy 2021 (XVI + 571 sidor) JFT 3/2022 s. 302 – 305, Kirja-arvostelu
- Wetterstein, Peter: Skadeståndsansvaret vid lotsning – särskilt med beaktande av bestämmelserna om fjärrlotsning JFT 3/2022 s. 203 – 241, Asiantuntija-artikkeli
- Klauberg, Theis – Lebro, Malte: Dieselgate in Finland and Estonia: A Comparative Study with References to Germany JFT 3/2022 s. 277 – 301, Asiantuntija-artikkeli
- Hyttinen, Tatu – Koskenniemi, Johannes: Virheet ja niiden välttäminen rikosoikeudellisessa ratkaisuharkinnassa Lakimies 1/2023 s. 6 – 34, Referee-artikkeli
- Rasilainen, Aki: Korkeimman oikeuden näyttöprejudikaatit ja vapaa todistusharkinta Lakimies 1/2023 s. 53 – 76, Referee-artikkeli
- Havu, Katri – Havu, Timo: EU-esitykset tuotevastuudirektiiviksi ja tekoälyn aiheuttamiin vahinkoihin soveltuviksi säännöiksi: edistysaskeleita ja ongelmia Lakimies 1/2023 s. 104 – 115, Lyhyempi kirjoitus
- Hietanen-Kunwald, Petra – Scherleitner, Moritz: Mediating power in cross-border tax dispute resolution Liikejuridiikka 1/2023 s. 13 – 33, Referee-artikkeli
- Knuutinen, Reijo: Työsuhdeoptioiden verotuskysymyksistä erityisesti KHO:n oikeuskäytännön valossa Liikejuridiikka 1/2023 s. 53 – 90, Referee-artikkeli
- Tepora, Jarno: Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen rahassa suoritettavan yhtiöpanoksen panttaus Liikejuridiikka 1/2023 s. 117 – 145, Referee-artikkeli
- Kallunki, Juha-Pekka – Korkka-Knuts, Heli – Kallunki, Jenni – Aaltonen, Mikko: Suomalaisten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon rikostuomiot ja niiden vaikutus yhtiön rikosoikeudellisille vastuuriskeille Oikeus 1/2023 s. 8 – 25, Referee-artikkeli
- Virikko, Saanareetta: Kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen – erokorvauksella vai ilman? Oikeus 1/2023 s. 45 – 65, Referee-artikkeli
- Oikeus 4/2022
- Paasonen, Jyri – Vainio, Jesse: Vankeusaikaisen rikollisuuden estäminen vankilassa – vankilan henkilöstön kokemuksia Oikeus 1/2023 s. 26 – 44, Referee-artikkeli
- Ervasti, Kaijus – Teerikangas, Minni – Issakainen, Mervi – Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Epilepsia ja oikeus Oikeus 1/2023 s. 66 – 70, Lyhyempi kirjoitus
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 6/2016 s. 4 – 7, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 6/2016 s. 12 – 13, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 6/2016 s. 18 – 22, Oikeustapauskommentti
- Nykänen, Pekka – Urpilainen, Matti: Epäsuorat metsäsijoitukset – verokohtelu kotimaisissa tilanteissa Verotus 1/2023 s. 4 – 16, Referee-artikkeli
- Männistö, Eero: Ajankohtaista arvonlisäveropetosten tietoisuustestistä Verotus 1/2023 s. 31 – 42, Asiantuntija-artikkeli
- Torkkel, Timo: Eräiden tuloverolain tulon ja menon jaksottamista koskevien säännösten kirjanpitosidonnaisuudesta Verotus 1/2023 s. 51 – 59, Referee-artikkeli
- Pappila, Minna – Leskinen, Paula – Vartiainen, Juha-Pekka: Kunnan toteuttamat ekologiset kompensaatiot: kuka maksaa? Ympäristöjuridiikka 3–4/2022 s. 6 – 33, Referee-artikkeli
- Ohisalo, Maria: Valtiovallan tervehdys, Suomen ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 15.9.2022 Ympäristöjuridiikka 3–4/2022 s. 59 – 63, Muu kirjoitus