-
4.4.2024
Määttä, Kalle: Vero verosta, kaksi parhaasta – Mietteitä verojen välisestä vuorovaikutussuhteesta
Verot ja verolait eivät suinkaan muodosta toinen toisistaan erillisiä ja itsenäisiä suorituksia ja säädöksiä, vaan ne ovat vääjäämättä muodossa tai toisessa vuorovaikutussuhteessa toinen toistensa kanssa. Ensinnäkin eräät verot ovat vähennyskelpoisia esimerkiksi elinkeinotuloverotuksessa tai maatilatalouden tuloverotuksessa. Tulkinnanvaraisuuksia aiheutuu tällöin muun muassa siitä, missä laajuudessa verot voivat olla vähennyskelpoisia tuloverotuksessa. Toinen ongelmakokonaisuus palautuu siihen, että osa veroista ja maksuista luetaan veron perusteeseen arvonlisäverotuksessa. Kysymys on siis yleisellä tasolla siitä, mitkä erät on luettava arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) 73 §:ssä säädettyyn, myynnistä suoritettavaan veron perusteeseen. Tässä artikkelissa kartoitetaan niitä veroja ja maksuja, joiden kohdalla verojen välisellä vuorovaikutussuhteella on merkitystä, sekä tällöin aktualisoituneita tulkinnanvaraisuuksia ratkaisuineen. Lisäksi on eräitä erityistapauksia, joissa yksittäisillä veroilla ei ole liityntää niinkään laajapohjaiseen tulo- tai arvonlisäveroon, vaan ne kytkeytyvät toisiinsa muutoin. Tässä yhteydessä on tarkoitus valaista tätä kysymyskokonaisuutta lyhyesti. Luonnollisesti kaikkiin tulkintaongelmiin, kuten kansainvälisen vero-oikeuden mukanaan tuomiin tulkinnanvaraisuuksiin, esityksessä ei voida kuitenkaan puuttua. (Edilex-toimitus) Lue lisää
-
13.3.2024
Mikkola, Tuulikki: Oikeustoimilain pätemättömyysperusteet ja avioehtosopimus
Yksi aviovarallisuussuhteiden purkamiseen keskeisesti vaikuttava sopimus on avioehtosopimus, jolla puolisot voivat määrätä omaisuutta avio-oikeuden alaiseksi tai siitä vapaaksi. Avioehtosopimus tulee tehdä avioliittolain muotovaatimusten mukaisesti. Muotosäännöksin pyritään turvaamaan kummankin osapuolen aito ja vapaasti muodostettu sopimustahto, ja vakuuttua sen olemassaolosta. Muotosäännöksiä tulkitaan käytännössä ankarasti. Käytännössä on esiin noussut tilanteita, joissa vedotaan avioehtosopimuksen pätemättömyyteen siksi, että sopimuksen tekemisolosuhteet ovat olleet epäasianmukaiset. Puoliso voi esimerkiksi väittää tulleensa pakotetuksi allekirjoittamaan avioehtosopimuksen, tai että hän on erehtynyt sopimuksen sisällöstä tai sen oikeusvaikutuksista. Puoliso voi vaatia avioehtosopimuksen pätemättömäksi julistamista myös esimerkiksi sillä perusteella, että hänellä ei ole sopimuksentekohetkellä ollut oikeaa käsitystä osapuolten varallisuusasemista. Artikkelissa käydään varallisuusoikeudellisen aineiston valossa läpi oikeustoimilain pätemättömyysperusteita ja tehdään tässä yhteydessä yleisempiä huomioita oikeustoimilain 3 luvun säännösten soveltamisesta avioehtosopimuksiin. Artikkelin loppuosassa nostetaan esiin avioehtosopimuksen pätemättömyyteen liittyvää hoivoikeuskäytäntöä. (Edilex-toimitus)
-
12.3.2024
Ekroos, Ari – Niskanen, Ilkka – Roiko, Leena: KHO 2023:128 – Melun hetkellinen enimmäistaso ratahankkeessa
Korkein hallinto-oikeus antoi 22.12.2023 päätöksen (KHO 2023:128), jossa oikeudellisesti mielenkiintoista oli aineellisoikeudellisesti ratamelu ja menettelyllisesti ratasuunnitelmaa koskeva päätöksenteko. Asiassa kyse oli Tampereen henkilöjunien huoltoratapihaa koskevasta ratalain (110/2007) mukaisesta ratasuunnitelman meluselvitysten riittävyydestä sekä toimenpiteistä, jotka ratasuunnitelmassa tulisi esittää hankkeesta aiheutuvan melun vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Päätöksessä määritettiin myös raja-arvot tavoiteltavalle melutasolle tietylle kiinteistölle. Seuraavassa asiaa tarkastellaan melun ja erityisesti päätöksessä asetetun melutason kriteeristön osalta, vaikka KHO:n ratkaisuun sisältyy myös mielenkiintoisia hallintolainkäyttöön liittyviä kysymyksiä viranomaispäätöksentekoon liittyen.
-
12.3.2024
Määttä, Kalle – Théman, Heidi: Mietteitä koulutuspalvelujen arvonlisäverotuksesta
Tämä kirjoitus käsittelee koulutuspalvelujen arvonlisäverokohtelua, jota koskevat arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) 39 ja 40 §:n säännökset. Koulutuspalvelun myynnistä ei AVL 39.1 §:n mukaan suoriteta arvonlisäveroa, ja keväällä 2022 uudistuneen AVL 40 §:n mukaan koulutuspalvelulla tarkoitetaan sellaista yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, korkeakouluopetusta sekä taiteen perusopetusta, jota Suomen lain nojalla järjestetään tai jota Suomen lain nojalla avustetaan valtion varoin. Aiemmin AVL 40 §:ssä verottomuutta ei rajattu nimenomaan Suomen lain nojalla järjestettävään tai avustettavaan koulutukseen, vaan verovapauteen riitti se, että koulutusta järjestettiin tai avustettiin lain nojalla. Tämä johti verotuskäytännössä siihen, että keskenään kilpailevia koulutusohjelmia kohdeltiin arvonlisäverotuksessa eri tavoin. Kirjoituksessa tarkastellaankin erityisesti arvonlisäverolain (1501/1993) 40 §:n muutosta ja sen vaikutuksia verokohteluun, verokohtelun rajanveto-ongelmia sekä MBA-koulutuksen verokohtelua. (Edilex-toimitus)
-
16.2.2024
Uotila, Akseli: Suunnattujen osakeantien itsesääntely julkisesti listatuissa yhtiöissä
Suunnattuja osakeanteja sääntelee osakeyhtiölain (624/2006) (OYL) 9 luvun 4 §. Säännöt ovat samat yksityisille ja julkisille osakeyhtiöille siitä riippumatta, ovatko yhtiön osakkeet julkisen kaupankäynnin kohteena pörssissä tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Listattujen yhtiöiden toteuttamat suunnatut osakeannit ovat herättäneet kritiikkiä osakkeenomistajien ja sidosryhmien keskuudessa viime vuosina. Kritiikissä nousee esiin suunnattujen osakeantien lisääntynyt määrä ja vähemmistöosakkeenomistajien asema, sekä erityisesti osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeaminen. Yhtiöiden suunnatuissa osakeanneissa keräämien varojen epäselvä käyttötarkoitus on myös herättänyt huomiota. Arvopaperimarkkinayhdistys ry (AMY) tutkii tarvetta listattujen yhtiöiden suunnattujen osakeantien itsesääntelylle. Itsesääntelyn tarkoituksena olisi antaa suosituksia erityisesti siitä, mitä tietoja suunnatuista osakeanneista tulisi julkistaa keskittyen näin ollen erityisesti kotimaisten tiedottamiskäytäntöjen kehittämiseen. Artikkelissa käsitellään suunnattujen osakeantien itsesääntelyä julkisesti listatuissa yhtiöissä. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Vero verosta, kaksi parhaasta – Mietteitä verojen välisestä vuorovaikutussuhteesta4.4.2024Verot ja verolait eivät suinkaan muodosta toinen toisistaan erillisiä ja itsenäisiä suorituksia ja säädöksiä, vaan ne ovat vääjäämättä muodossa tai toisessa vuorovaikutussuhteessa toinen toistensa kanssa. Ensinnäkin eräät verot ovat vähennyskelpoisia esimerkiksi elinkeinotuloverotuksessa tai maatilatalouden tuloverotuksessa. Tulkinnanvaraisuuksia aiheutuu tällöin muun muassa siitä, missä laajuudessa verot voivat olla vähennyskelpoisia tuloverotuksessa. Toinen ongelmakokonaisuus palautuu siihen,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Ylikuormamaksusta22.3.2024Artikkeli on kokonaisvaltainen esitys ylikuormamaksusta annetusta laista (51/1982). Yliluormamaksulaki on ollut voimaantulonsa jälkeen pysyvä osa lainsäädäntöämme, joskin siihen on kuluneiden hieman yli 40 vuoden kuluessa tehty muutoksia. Lähtökohtana voimassa olevan lain mukaan on se, että valtiolle maksettava ylikuormamaksu määrätään ylikuorman kuljettamisesta tavaran kuljetukseen tarkoitetussa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tai sen perävaunussa tieliikennelaissa tarkoitetulla tiellä....
- Lakikirjasto > ArtikkelitSillanpää, Jarkko: Indemnity-ehdot liikesopimuksissa14.3.2024Tässä kirjoituksessa tarkastellaan indemnity-ehtoja pääosin liikesopimusten laatijan ja indemnity-vastuuseen sitoutuvan näkökulmasta ja esitetään käytännöllisiä näkökohtia siitä, millaisia asioita näitä ehtoja laatiessa tulisi ottaa huomioon erityisesti englanninkielisissä sopimuksissa. Liikesopimuksilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi rakennusurakka-, kauppa-, valmistus-, lisenssi-, konsultti-, yrityskauppa-, rahoitus-, yhteistyö- ja kehityssopimuksia tai tutkimussopimuksia. Käytännössä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMikkola, Tuulikki: Oikeustoimilain pätemättömyysperusteet ja avioehtosopimus13.3.2024Yksi aviovarallisuussuhteiden purkamiseen keskeisesti vaikuttava sopimus on avioehtosopimus, jolla puolisot voivat määrätä omaisuutta avio-oikeuden alaiseksi tai siitä vapaaksi. Avioehtosopimus tulee tehdä avioliittolain muotovaatimusten mukaisesti. Muotosäännöksin pyritään turvaamaan kummankin osapuolen aito ja vapaasti muodostettu sopimustahto, ja vakuuttua sen olemassaolosta. Muotosäännöksiä tulkitaan käytännössä ankarasti. Käytännössä on esiin noussut tilanteita, joissa vedotaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitEkroos, Ari – Niskanen, Ilkka – Roiko, Leena: KHO 2023:128 – Melun hetkellinen enimmäistaso ratahankkeessa12.3.2024AvoinKorkein hallinto-oikeus antoi 22.12.2023 päätöksen (KHO 2023:128), jossa oikeudellisesti mielenkiintoista oli aineellisoikeudellisesti ratamelu ja menettelyllisesti ratasuunnitelmaa koskeva päätöksenteko. Asiassa kyse oli Tampereen henkilöjunien huoltoratapihaa koskevasta ratalain (110/2007) mukaisesta ratasuunnitelman meluselvitysten riittävyydestä sekä toimenpiteistä, jotka ratasuunnitelmassa tulisi esittää hankkeesta aiheutuvan melun vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Päätöksessä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle – Théman, Heidi: Mietteitä koulutuspalvelujen arvonlisäverotuksesta12.3.2024Tämä kirjoitus käsittelee koulutuspalvelujen arvonlisäverokohtelua, jota koskevat arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) 39 ja 40 §:n säännökset. Koulutuspalvelun myynnistä ei AVL 39.1 §:n mukaan suoriteta arvonlisäveroa, ja keväällä 2022 uudistuneen AVL 40 §:n mukaan koulutuspalvelulla tarkoitetaan sellaista yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, korkeakouluopetusta sekä taiteen perusopetusta, jota Suomen lain nojalla järjestetään tai jota Suomen lain nojalla avustetaan valtion varoin....
- Lakikirjasto > ArtikkelitUotila, Akseli: Suunnattujen osakeantien itsesääntely julkisesti listatuissa yhtiöissä16.2.2024Suunnattuja osakeanteja sääntelee osakeyhtiölain (624/2006) (OYL) 9 luvun 4 §. Säännöt ovat samat yksityisille ja julkisille osakeyhtiöille siitä riippumatta, ovatko yhtiön osakkeet julkisen kaupankäynnin kohteena pörssissä tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Listattujen yhtiöiden toteuttamat suunnatut osakeannit ovat herättäneet kritiikkiä osakkeenomistajien ja sidosryhmien keskuudessa viime vuosina. Kritiikissä nousee esiin suunnattujen osakeantien lisääntynyt määrä ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Lomahuoneistoon kohdistuvia rahoitusvastikkeita koskeva ratkaisu KHO 2023:10415.2.2024Korkein hallinto-oikeus antoi viime vuoden lopulla lomahuoneistoon kohdistuvien rahoitusvastikkeiden vähennyskelpoisuutta koskevan ratkaisun KHO 2023:104. Ratkaisussa oli kysymys ainakin kiinteistöosakeyhtiön tavanomaisesta poikkeavan yhtiöjärjestyksen merkityksestä vastikkeiden vähennyskelpoisuuden kannalta. Ratkaisu ei ole kuitenkaan täysin selkeä sen suhteen, mihin kaikkiin kysymyksiin korkein hallinto-oikeus otti tapauksessa nimenomaisesti kantaa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitTuori, Risto: Ylinopeusrikkomusten seuraamusjärjestelmän arviointia24.1.2024Artikkelissa tarkastellaan ylinopeusrikosten soveltamiskäytäntöjä sekä ennen tieliikennelain uudistusta että sen jälkeen. Artikkelissa etsitään vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: 1. Johtaako Suomen päiväsakkojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa kohtuuttomina pidettäviin sakkorangaistuksiin? 2. Mitä ongelmia liittyy liikenteen automaattisessa valvonnassa havaittujen rikkomusten sanktiointiin? 3. Miten hallinnollisen ja rikosoikeudellisen sanktiojärjestelmän yhteensovittaminen on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Vähennysoikeus arvonlisäverotuksessa ALV 102 §:n nojalla 14.12.2023Artikkeli käsittelee vähennysoikeutta arvonlisäverotuksessa. Arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron taikka ostosta lain 8 a–8 d tai 9 §:n perusteella suoritettavan veron. Momentin 2 kohdan mukaan vähennysoikeus koskee verovelvollisen maahan tuomasta tavarasta suoritettavaa veroa; 3 kohdan mukaan verovelvollisen tekemästä...
-
Julkaistu: 4.3.2024
-
Julkaistu: 18.4.2024
-
Julkaistu: 16.4.2024
-
Julkaistu: 2.4.2024
-
Julkaistu: 19.2.2024
-
Julkaistu: 3.4.2024
-
Julkaistu: 17.4.2024
Hakusana puuttuu
-
Punto, Ville: Ukrainalaisten tilapäisen suojelun päättyminen?
Defensor Legis 4,5/2023 s. 746 – 749, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Rainne, Juha: Towards more effective sanctions against Russia – opportunities and limitations of sanctions legislation
Defensor Legis 4,5/2023 s. 662 – 675, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Kurkela, Matti: Everything can change overnight – neighbourly relations, betrayal and trust
Defensor Legis 4,5/2023 s. 770 – 784, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Nuotio, Kimmo: Russia’s invasion of Ukraine – diverging paths of rule-of-law development in Russia and Ukraine
Defensor Legis 4,5/2023 s. 638 – 647, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Lundstedt, Tero: Ukrainan sota on looginen jatkumo Venäjän politiikalle sen rajamaissa
Defensor Legis 4,5/2023 s. 676 – 683, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
- Faisal, Kamrul: Gianclaudio Malgieri, Vulnerability and Data Protection Law. 1st edn. Oxford University Press, 2023, 304 pages. JFT 1–2/2024 s. 99 – 109, Kirja-arvostelu
-
Niemi, Johanna: Sexuell självbestämmanderätt, samtycke och frivillighet som grundläggande begrepp i sexualbrott
JFT 1–2/2024 s. 24 – 47, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- JFT 1–2/2024
-
Lindholm, Max: Individuella uppsägningar som inte kräver varning eller erbjudande om annat arbete
JFT 1–2/2024 s. 1 – 23, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Frände, Dan: Mikko Laapas: Itsekriminointisuoja vero-oikeudessa – erityisesti tehokkaan verotusmenettelyn sekä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Kauppakamari 2022, 379 ss. JFT 1–2/2024 s. 110 – 115, Kirja-arvostelu
- Nousiainen, Kevät: Vastaväittäjän lausunto Aura Kostiaisen väitöskirjasta "Rationaalisuuden vallankumous. Oikeus, asiantuntijuus ja politiikka rikosoikeuskomitean (1972–1977) työskentelyprosessissa" Lakimies 2/2024 s. 337 – 342, Muu kirjoitus
- Vasara-Aaltonen, Marianne: Kertomus suomalaisen oikeuskulttuurin muutoksesta Lakimies 2/2024 s. 356 – 360, Kirja-arvostelu
-
Tanner, Lauri – Saarni, Samuli – Nykänen, Eeva: Vastuu terveyden- ja sairaanhoidon johtamisesta julkisessa terveydenhuollossa ja vastaavan lääkärin asema
Lakimies 2/2024 s. 276 – 303, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Mielityinen, Sampo – Fifield, Aurora: Opetusavustaja opettajana – opiskelijakokemuksia opetusavustajan vaikutuksesta oppimisilmapiiriin ja ohjauksen laatuun oikeustieteen opetuksessa
Lakimies 2/2024 s. 223 – 250, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Ahlfors, Julia: Sopimusoikeuden tutkimuksen kansallisuus ja kansainvälisyys Lakimies 2/2024 s. 308 – 310, Lyhyempi kirjoitus
-
Pentikäinen, Satu – Sorsa, Kaisa: Monimuotoisuus osana yritysten sosiaalista yhteiskuntavastuuta – arvonluonnin uusi väline
Liikejuridiikka 1/2024 s. 29 – 47, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Liikejuridiikka 1/2024
- Laakso, Roni: Lectio praecursoria 8.12.2023. Corporate Governance in Systemic Banks: Reducing Risk Appetite and Systemic Risk through the Regulation of Board Governance Liikejuridiikka 1/2024 s. 99 – 103, Muu kirjoitus
-
Lamminen, Johannes: Sopimismahdollisuudet ja neuvotteluasetelma yleissitovaan
työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa
Liikejuridiikka 1/2024 s. 8 – 28, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Voutilainen, Tomi – Muukkonen, Matti – Kurvinen, Evgeniya – Korhonen, Sari: Etätyöpaikka – onko sillä väliä?
Liikejuridiikka 1/2024 s. 78 – 98, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Risto, Tuominen: Viranomaismääräysten sääntelytarkkuus ja tyhjän delegoinnin ongelma
Oikeus 4/2023 s. 236 – 256, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Oikeus 4/2023
-
Keski-Filppula, Jukka: Hyvinvointialueiden suurimmat kaupungit ja arviointimenettelyiden ennakointi
Oikeus 3/2023 s. 149 – 169, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Kainulainen, Heini – Kaittila, Anniina – Nylén, Hanna – Helin, Eija-Liisa: Oikeudellisia näkökulmia parisuhteessa tapahtuvaan taloudelliseen väkivaltaan Oikeus 4/2023 s. 266 – 276, Lyhyempi kirjoitus
-
Tiura-Virta, Helinä: Poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen luovuttaminen EU-maan lainvalvontaviranomaiselle käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta
Oikeus 3/2023 s. 191 – 213, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Saarnilehto, Ari: Tuottokoron määrä ja alenevat viitekorot Oikeustieto 6/2016 s. 28 – 29, Muu kirjoitus
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 6/2016 s. 4 – 7, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 6/2016 s. 12 – 13, Oikeustapauskommentti
-
Nykänen, Pekka: Yhtiövastikkeet tuloverotuksessa – lottoa vähennysoikeudella?
Verotus 2/2024 s. 147 – 158, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Männistö, Johanna: T&K-yhdistelmävähennystä sovellettaessa havaittuja haasteita ja käytännön kokemuksia Verotus 2/2024 s. 168 – 180, Asiantuntija-artikkeli
- Määttä, Kalle: Ylimääräinen muutoksenhaku verotuksessa ja vähän muutoinkin Verotus 2/2024 s. 194 – 202, Asiantuntija-artikkeli
-
Belinskij, Antti – Vesa, Seita – Leskinen, Paula – Karttunen, Netta: Yleisön oikeudet vaikuttaa päätöksentekoon ilmastoasioissa: päätöksenteon muuttuva legitimiteetti
Ympäristöjuridiikka 1/2024 s. 7 – 33, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Belinskij, Antti – Salila, Jari – Salokannel, Veera: Oikeustapauksia Euroopan unionin tuomioistuimesta, korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta Ympäristöjuridiikka 1/2024 s. 84 – 108, Oikeustapauskommentti
-
Paukku, Eelis: Ympäristörikosten rikoshyödystä – liiketaloudellinen näkökulma rikoshyötyyn
Ympäristöjuridiikka 1/2024 s. 56 – 79, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu