-
- Evankelis-luterilainen kirkko
Evankelis-luterilainen kirkko
- Lakikirjasto > LakimiesJunni, Jussi: Työaikalain soveltamisalasta poikkeaminen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellisessä työssäLakimies 3–4/2022 s. 419 – 443, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötSirelius, Mika: "En voi vihkiä samansukupuolista paria" – Syrjintärikos ja papin rikosvastuu17.5.2021
- Lakikirjasto > ArtikkelitMantila, Anu: Kaikilla ei ole asiaa alttarille – loukkaako kirkon vihkimiskäytäntö seksuaalivähemmistöjen perusoikeuksia ja onko sen oikeudellinen perusta riittävä? 19.1.2021, Edilex-sarja 2021/5Artikkelissa tarkastellaan kirkon virallisen vihkimiskäytännön perustuslainmukaisuutta siitä näkökulmasta, loukkaako käytäntö seksuaalivähemmistöjen perustuslaillisia oikeuksia, syrjimättömyyttä ja uskonnonvapautta, vai onko käytännölle löydettävissä hyväksyttävä peruste. Lisäksi artikkelissa tutkitaan sitä, onko vihkimiskäytännön – riippumatta siitä, pidetäänkö sitä perustuslainvastaisena vai ei – normatiivinen perusta riittävä. Tässä yhteydessä pohditaan sitä, missä määrin vihkimiskäytäntöä...
- Lakikirjasto > Oikeustiede-JurisprudentiaHeinilä, Aleksi: Kirkollisten rakennusten suojelu ja rakennussuojelua koskevien lakien keskinäiset suhteetOikeustiede - Jurisprudentia LIV:2021 s. 65 – 140, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötLaitinen, Aappo: Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa6.11.2017
- Lakikirjasto > ArtikkelitSimojoki, Anssi: Given justice and enacted jurisprudence7.7.2011, Edilex-sarja 2011/12In his article Simojoki talks about the development of Protestant theology regarding ecclesial justice and ecclesiastical jurisprudence, that are created by the Word of God and developed by Rudolph Sohm’s judicial theology, concept of the ‘invisible church’ and following development of the concept of natural law. The lessons learned from the relation between the National Socialism and the protestant churches and ecclesial justice in the Nordic countries including Finland are discussed.
- Lakikirjasto > ArtikkelitAlaranta, Johannes: Rippisalaisuus12.10.2010, Edilex-sarja 2010/32Kirjoittaja käsittelee rippisalaisuutta. Kysymyksessä on kirkkolain 5 luvun 2 §:ssä papille säädetty salassapitovelvollisuus. Kirjoittaja osoittaa sen kirkko-oikeuden vanhimpiin instituutioiksi kuuluvaksi. Ensimmäiset merkinnät papin vaitiolovelvollisuudesta ovat kirjoittajan mukaan 400-luvulta. Jo 800-luvulta lähtien kirkko otti salaripin käyttöön keskeisimpänä henkilökohtaisen sielunhoidon muotona. Ensimmäinen koko katolista kirkkoa koskenut säädös salassapitovelvollisuudesta vahvistettiin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHokkanen, Pete: Uskonnon harjoittaminen – käsite ja rajat22.9.2010, Edilex-sarja 2010/26Kirjoittaja syventyy teemaan valtiosääntöoikeuden ja ihmisoikeusjuridiikan näkökulmasta. Viime vuosien uskonnonvapausliitännäiset oikeudelliset ongelmat ovat valikoituneet pääasiallisesti yhdelle uralle: voiko pappi sanktioitta kieltäytyä virkaansa kuuluvien tehtävien suorittamisesta suoraan perustuslakiin viitaten. Perustuslain 11 §:n 2 momentin viimeisen virkaan mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Säännökseen viitaten on esitetty,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKnuutila, Jyrki: Kirkkolainsäädäntö ja kirkon virka Suomessa kanonisesta oikeudesta vuoden 1993 kirkkolakiin ja -järjestykseen15.9.2010, Edilex-sarja 2010/25Kirjoittaja kuvaa kanonisesta oikeudesta vuoden 1993 kirkkolakiin ulottuvan pitkän kehityskaaren 1200-luvun kanonisesta oikeudesta voimassa olevaan vuoden 1993 kirkkolakiin. Artikkelin tutkimusaineiston ovat olleet viisi Suomessa 1200–2000 luvuilla käytettyä kirkollista säädöstä. Ne asetetaan syntyaikansa yhteiskunnalliseen, aatehistorialliseen ja teologiseen yhteyteensä. Kirkko-oikeus muodosti pitkään eurooppalaisten oikeusjärjestysten kehittyneimmän osan ja oli esimerkkinä vähittäin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLeino, Pekka: Kirkkolain alasta – kirkkolain alan määrittyminen osana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uniikkia kirkkolakijärjestelmää6.9.2010, Edilex-sarja 2010/24Pekka Leino määrittää voimassa olevan vuoden 2000 perustuslain 76 §:n pohjalta kirkkolainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa. Jo voimassa olevan kirkkolain edeltäjiin tuli aivan sen alusta alkaen sisältymään kirkon järjestysmuotoon, "konstituutioon" kuuluvaa teologista ainesta. Kirkon on ollut myös julkishallintoon kuuluvana otettava huomioon sitä koskevassa lainsäädännössä yhteiskunnan muuttuva lainsäädäntö. Kirkon kannalta elintärkeä kysymys on, missä määrin kirkon on seurattava sitä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitAnttinen, Jyrki: Kirkko-oikeuden perusteista6.9.2010, Edilex-sarja 2010/23Jyrki Anttinen tiivistää kirkko-oikeuskeskustelun uudet lähtökohdat esittelemällä Hannu Juntusen, Pekka Leinon ja Arto Seppäsen lähestymistapoja ja taustoittaa uuden alun selostamalla suomalaisen kirkko-oikeuden klassikon, teologian tohtorin ja piispan kirkko-oikeussystematiikkaa. Schaumanin kirkko-oikeusteoria rakentui ajatukselle, että yleinen kirkko-oikeus on teologisen tieteen alaan kuuluvaa ja vain erityiseltä osaltaan juridiikkaa. Kirkko on uskonyhteisö, jonka käsittämiseen vaikuttaa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJuntunen, Hannu: Kirkko-oikeus oikeusteologisesta näkökulmasta – erityisenä näkökulmana ”molempien oikeuksien” (ius utrumque) suhde6.9.2010, Edilex-sarja 2010/22Hannu Juntunen lähestyy kirkko-oikeuden kaksinaisluonnetta juristille ehkä tunnustuskirjoja tutummasta näkökulmasta eli Hans Kelsenin stufenbau-opista käsin. Siinä, missä Seppänen kyseenalaistaa muun muassa Kaarlo Tuorin esittämän, oikeusilmiöiden luokitteluun liittyvän tasojaottelun sisältämän jatkuvan muutoksen ajatuksen kirkko-oikeuden tunnustuksellisuusdimension osalta, Juntunenkaan ei sitoudu pelkkään perusnormiolettamaan kansallisen oikeusjärjestyksen ylimpänä (hypoteettisena) normina....
- Lakikirjasto > ArtikkelitSeppänen, Arto: Kirkko-oikeus – juridiikkaa vai teologiaa? – kirkko-oikeuden paradigmaa etsimässä6.9.2010, Edilex-sarja 2010/21Haastavassa keynote-puheenvuorossaan Arto Seppänen hahmottaa kirkkolain perusrakennetta kirkkolain 1 §:n näkökulmasta ("Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa") ja kiteyttää näin kirkko-oikeuden ylipositivistisen luonteen. Tämä sääntely on Seppäsen mukaan koko kirkkolakisystematiikan avain ja lähtökohta. Kirkko on oikeudellisesti sidottu...
- Lakikirjasto > LakimiesHallamaa, Jaana: Parisuhde ja sen säätely uskonnollisena kysymyksenäLakimies 7–8/2010 s. 1232 – 1248, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeusLeino, Pekka: Ykseys vai yhdenasianliikkeet?Oikeus 2/2006 s. 268 – 278, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeusVäätänen, Ulla: Uskonnonvapaus kirkon viranhaltijan perusoikeutena – kirkon jäsenyys virkakelpoisuusehtona Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossaOikeus 1/2005 s. 27 – 50, Asiantuntija-artikkeli