Suomen ortodoksinen kirkkokunta, joka perustuu Raamatun, perimätiedon, ortodoksisen itämaisen katolisen ja apostolisen kirkon dogmien, kanonien ja muiden kirkollisten sääntöjen varaan ja joka säilyttää kanonisen yhteyden apostoliseen ja patriarkaaliseen ekumeeniseen istuimeen sillä tavalla kuin on sanottu ekumeenisen patriarkan 6 päivänä heinäkuuta 1923 tekemässä päätöksessä, muodostaa Suomen valtakunnan alueella toimivan arkkipiispakunnan.

Kirkkokunnan jäseniä ovat ne, jotka sakramenttien kautta on kirkkokunnan yhteyteen otettu tai ortodoksista uskoa tunnustavina ovat siihen liittyneet.

Kirkkokunnasta erottaessa noudatettakoon, mitä siitä on erikseen säädetty.

Kaikki kirkkokunnalle tai seurakunnille kuuluvat tai niiden käyttöön annetut kirkot, kiinteistöt ja muu omaisuus sekä ortodoksiset luostarit ja mitä niihin kuuluu, käytettäköön edelleen tarkoituksiinsa.

Kirkkokunnalla, seurakunnilla ja luostareilla on oikeus omistaa ja hankkia kiinteää omaisuutta sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.