Rapuja saadaan säilyttää sumpuissa tai muissa vastaavissa laitteissa vain siinä järvessä, joessa tai purossa, mistä ne on pyydystetty, älköönkä näitä laitteita siirrettäkö vesistöstä tai sen osasta toiseen.

Kuitenkin saadaan kauppaan tulleita eri vesistöistä pyydystettyjä eläviä rapuja kalaveden omistajan luvalla säilyttää, huuhtoa tai muulla tavalla käsitellä sellaisessa vesistössä, missä ei ole rapuja ja mistä mahdollinen ruttotartunta ei voi muualle levitä.

Rapuruton leviämisen estämiseksi on kuolleet ja sairaat ravut tehtävä vaarattomiksi joko polttamalla tai keittämällä.

Kauppaan tarkoitettujen elävien rapujen kuljetus koko maassa sekä niiden maastavienti saa tapahtua vain uusissa, ennen käyttämättömissä laatikoissa tai vasuissa.

Maasta vietäväksi aijotut ravut on sillä paikkakunnalla, mistä niiden lähettäminen vientiä varten tapahtuu, uudestaan pakattava ja kaikki kuolleet samoinkuin sairaaloisilta näyttävät yksilöt poistettava sekä viipymättä hävitettävä polttamalla tai maahan kuoppaamalla, jolloin ne on ensin keitettävä.

Mitä edellä on sanottu, ei koske maahan läpikulkutavarana tuotuja ja täältä ulkomaille vietäviä eläviä rapuja.

Siirtoistutuksia varten saa käyttää ainoastaan sellaisia rapuja, jotka todistettavasti on pyydystetty ruttovapaasta vedestä.

Tällä päätöksellä kumotaan maatalousministeriön heinäkuun 16 päivänä 1952 antama päätös toimenpiteistä raputautien leviämisen estämiseksi (295/52).