Väestönsuojelun hyväksi rauhan tai sodan aikana tehdyn työn tunnustukseksi perustetaan ansiomitali.

Mitali lyötetään kuparista. Se on ympyränmuotoinen, läpimitaltaan 30 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle on sovitettu kuvio, jossa mies oikealla kädellään kannattaa kilpeä suojaten naista, lasta ja itseään.

Mitaliin kuuluu 32 mm leveä musta nauha, jonka keskellä on kaksi kromikeltaista 6 mm leveätä juovaa ja niiden välissä 6 mm leveä musta juova.

Mitalia kannetaan nauhassa rinnan vasemmalla puolella ja voidaan nauhaa kantaa yksinään 10 mm korkuisena nauhalaattana niissä tilaisuuksissa, missä yleisen tavan mukaan ei kanneta itse mitallia.

Ansiomitali annetaan joko soljen kanssa tai ilman solkea.

Solki on hopeanvärisestä metallista tehty ja kannetaan sitä nauhassa. Soljen leveys on 5 mm ja pituus 19 mm ja kaiverretaan siihen antamisvuosi.

Väestönsuojelun ansiomitalin antaa maan väestönsuojelupäällikön esityksestä sisäasiainministeri.

Sodan aikana on maan väestönsuojelupäälliköllä oikeus antaa väestönsuojelun ansiomitaleja.

Luetteloa annetuista ansiomitalin saajista pitää sisäasiainministeriö.

Väestönsuojelun ansiomitali annetaan väestönsuojelutyössä ansioituneille Suomen kansalaisille.

Sodan aikaisista ansioista annetaan väestönsuojelun ansiomitali soljen kanssa.

Rauhanaikaisista ansioista annetaan mitali ilman solkea.

Ansiomitali ilman solkea voidaan antaa myös ulkomaalaiselle Suomen väestönsuojelun hyväksi tehdyn työn tunnustukseksi.

Ansiomitalia on kahta luokkaa: