Kun laki on julkaistu Suomen lakikokoelmassa, on, milloin siitä annetaan erityinen määräys, sellainen kuulutus, jossa ilmoitetaan lain nimike ja päiväys, jokaisessa kunnassa pantava näkyviin tarkoitusta varten varatulle ilmoitustaululle. Määräys tällaisesta julkipanosta on annettava lakiin tehtävällä merkinnällä.

Laki, josta edellä puhutaan, on soveliaassa, ilmoitustaululla mainittavassa paikassa pidettävä yleisön luettavana.

Mitä tässä on säädetty laeista, on sovellettava myöskin asetuksiin, valtioneuvoston päätöksiin ja muihin lakikokoelmassa julkaistuihin yleisiin säännöksiin.

Tiedonannot, jotka voimassa olevien säännösten mukaan on kuulutuksella saatettava yleisesti tiedoksi, on kuulutettava sellaisella julkipanolla kuin 1 §:ssä sanotaan.

Jos kuulutus on niin laaja, ettei sitä sopivasti käy julkipaneminen, on sen sijasta lyhyt ilmoitus sen sisällyksestä julkipantava ja kuulutus pidettävä luettavana soveliaassa, ilmoitustaululla mainittavassa paikassa.

Milloin määrättyä tapausta varten on säädetty tai vastedes säädetään, että kuuluttaminen on tapahtuva tai voi tapahtua muulla tavoin kuin kunnallisella julkipanolla, olkoon sellainen säännös noudatettavana. Kuulutuksia luettakoon kuitenkin julki kirkoissa ainoastaan, mikäli 8 §:n säännökset antavat siihen aihetta, mutta muutoin käytettäköön kirkossa kuuluttamisen sijasta 1 momentissa säädettyä kuuluttamistapaa.