Hakemusasiakirjojen mukaan A Oy suunnitteli tekevänsä Vakuutusyhtiö B:n kanssa sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen. Vakuutusyhtiö B:n kotipaikka oli toisessa EU-valtiossa, ja yhtiö tarjosi sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia.

A Oy:n ja Vakuutusyhtiö B:n välisessä vakuutusjärjestelyssä A Oy:n oli tarkoitus sitoa kapitalisaatiosopimuksensa arvonkehitys itse vapailta markkinoilta valitsemastaan yksittäisestä asuinhuoneistosta arvonnousuna ja ulkopuoliselta vuokralaiselta saatuna vuokratuottona kertyvään kokonaistuottoon, mikäli Vakuutusyhtiö B hyväksyi A Oy:n allokaatiomuutospyynnön päätöksellään ja pystyi hankkimaan kyseisen asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet A Oy:n allokaatiomuutospyynnössä määrittämillä ehdoilla. Vastaavasti tilanteessa, jossa A Oy halusi myöhemmin irrottaa kapitalisaatiosopimuksensa arvonkehityksen kyseessä olevasta asuinhuoneistosta, Vakuutusyhtiö B hyväksyi allokaatiomuutospyynnön vain, mikäli se pystyi itse luovuttamaan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet A Oy:n allokaatiomuutospyynnössä määrittämillä ehdoilla.

Vakuutusyhtiö B oli ulkoistanut kiinteistösijoitusten hallinnoinnin ulkopuoliselle palveluntarjoajalle, joka vastasi A Oy:n kapitalisaatiosopimukseen liitettävän asuinhuoneiston vuokrauksesta. Lisäksi Vakuutusyhtiö B valtuutti ulkopuolisen kiinteistövälittäjän edustamaan itseään kiinteistösijoituskohteiden osto- ja myyntiprosesseissa siltä osin kuin nämä prosessit edellyttivät läsnäoloa Suomessa. Vakuutusyhtiö B teki kuitenkin itse kaikki kiinteistösijoituskohteita koskevat osto- ja myyntipäätökset, eikä A Oy ollut missään olosuhteissa yhteydessä kyseisiin Vakuutusyhtiö B:n käyttämiin ulkopuolisiin palveluntarjoajiin.

Vakuutusyhtiö B:n tarjoamien vakuutustuotteiden vastuuvelan katteena oleva varallisuus erotettiin yhtiön muista varoista ja veloista toisen EU-valtion lainsäädännön nojalla, ja Vakuutusyhtiö B:n maksukyvyttömyystilanteessa A Oy:llä oli kapitalisaatiosopimuksen omistajana ensisijainen oikeus tuottoon niistä arvopapereista, joihin kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitys oli sidottu.

Asiassa oli ratkaistavana, sovellettiinko A Oy:n ja Vakuutusyhtiö B:n välillä tehtävään kapitalisaatiosopimukseen tuloverolain 35 b §:n mukaista eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä A Oy:n verotuksessa.

Vakuutusyhtiö B:n ja A Oy:n välinen kapitalisaatiosopimus oli tarkoitus räätälöidä A Oy:n valitseman yksittäisen asuinhuoneiston omistamista varten, ja asuinhuoneistoa koskevien allokaatiomuutospyyntöjen hyväksymisen edellytyksenä oli, että Vakuutusyhtiö B pystyi hankkimaan ja luovuttamaan juuri A Oy:n valitseman asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet A Oy:n allokaatiomuutospyynnössä määrittämillä ehdoilla. Myös A Oy:n asemaan suhteessa kapitalisaatiosopimukseen liitettyyn Vakuutusyhtiö B:n varallisuuteen liittyi piirteitä, joita ei tavanomaisesti yhdistetä kapitalisaatiosopimukseen tai muuhun sijoitusvakuutukseen perustuvaan välilliseen sijoittamiseen.

Kun A Oy saattoi allokaatiomuutospyyntölomakkeella asettaa Vakuutusyhtiö B:lle ehtoja, jotka tosiasiallisesti koskivat kapitalisaatiosopimuksen kohde-etuudeksi hankittavien asunto-osakeyhtiön osakkeiden myöhempää luovuttamista, keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvattuun kapitalisaatiosopimukseen sovellettiin A Oy:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:n 15 kohdan sekä 8 §:n 1 momentin 22 kohdan nojalla tuloverolain 35 b §:n mukaista eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä. Ennakkoratkaisu verovuosille 2022 ja 2023.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 5 § 15 kohta sekä 8 § 1 mom. 22 kohta

Tuloverolaki 35 b § 1 mom. 2 kohta sekä 2 mom.

KHO 25.9.2023 taltionumero 2717 (ei muutosta)