Hakija oli yritysostoa varten perustettu yhtiö, jonka tavoitteena oli kerätä pääomaa listautumisannin avulla toteuttaakseen listaamattoman kohdeyhtiön hankinnan tietyn ajanjakson kuluessa. Hakijan tarkoituksena oli toimia joko kohdeyhtiön aktiivisena emoyhtiönä siten, että se tuottaisi arvonlisäverollisia hallintopalveluja kohdeyhtiölle, tai aloittaisi kohdeyhtiön operatiivisen liiketoiminnan harjoittamisen kohdeyhtiön seuraajana, jos kohdeyhtiö hankittiin sulautumisella tai ostamalla kohdeyhtiön liiketoiminta. Jos kohdeyhtiöllä oli tytäryhtiöitä, hakija toimi myös tytäryhtiöiden aktiivisena emoyhtiönä tuottamalla verollisia hallintopalveluja kohdeyhtiön tytäryhtiöille. Hakijan suunnittelemaa toimintaa oli hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa pidettävä arvonlisäverollisena liiketoimintana.

Hakija oli listautunut Nasdaq Helsingin säännellyn markkinan SPAC-segmentille ja tehnyt tässä yhteydessä osakeannin. Hakija oli kerännyt listautumisen yhteydessä järjestetyssä listautumisannissa 100 miljoonan euron pääoman, joka oli sijoitettu hakijan sulkutilille. Nämä osakeannilla hankitut varat tultiin käyttämään kohdeyhtiön liiketoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen, kun ostokohde löytyi. Hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa annin yksinomaisena tarkoituksena oli kerätä varoja hakijan yleisen taloudellisen toiminnan hyväksi. Kulut olivat siten vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne kohdistuivat tämän listautumisannin toteuttamiseen.

Hakijalle aiheutui kuluja kohdeyhtiön etsinnästä ja analysoinnista sekä hankinnan toteuttamiseksi tehtävästä yritysjärjestelystä. Hankinta voitiin toteuttaa esimerkiksi osakevaihdolla, sulauttamalla kohdeyhtiö hakijaan tai ostamalla kohdeyhtiön osakkeet tai liiketoiminta. Ottaen huomioon, että hakijan tarkoituksena oli aloittaa taloudellinen toiminta, kohdeyhtiön etsintään ja analysointiin kohdistuvat kulut kohdistuivat näissä olosuhteissa yksinomaan hakijan suunnittelemaan taloudelliseen toimintaan. Myös hakijan ja kohdeyhtiön yhdistämiseksi tehtävän yritysjärjestelyn kulut kohdistuivat vastaavalla tavalla hakijan suunniteltuun taloudelliseen toimintaan. Hakijalla oli siten hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa vähennysoikeus kyseisten kulujen arvonlisäverosta.

Kun yritysoston kohde oli löytynyt ja yhtiökokous oli hyväksynyt yritysoston ja kun hakija oli tehnyt yritysostoa koskevan sopimuksen, hakija käynnisti uuden listautumisprosessin. Tämän listautumisprosessin tavoitteena oli siirtää hakijan osake pois säännellyn markkinan SPAC-segmentiltä Nasdaq Helsingin pörssilistalle tai monenkeskiselle First North -kauppapaikalle. Myös tällä listautumisella oli suora yhteys hakijan liiketoimintaan, kun verollisen liiketoiminnan harjoittamiseksi listauduttiin Nasdaq Helsingin pörssilistalle tai First North -markkinapaikalle. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan oli mahdollista, että toisen listautumisen yhteydessä toteutettiin uusanti, esimerkiksi niin sanotun PIPE- eli Private Investment in Public Equity -rahoituksen toteuttamiseksi. Tällainen tilanne saattoi syntyä esimerkiksi silloin, kun kohde tarvitsi heti alkuun yli 100 miljoonaa euroa tai kun yritysostoa vastaan äänestäneiden sijoittajien osakkeiden lunastuksia tuli merkittävä määrä. Hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa myös tämän uusannin yksinomaisena tarkoituksena oli kerätä varoja hakijan yleisen taloudellisen toiminnan hyväksi. Kulut olivat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne kohdistuivat tämän ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatun toisen listautumisjärjestelyn toteuttamiseen.

Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan osana järjestelyä hakijalla saattoi olla velvollisuus lunastaa omia osakkeitaan osakkeenomistajiltaan, jotka olivat äänestäneet yritysostoa vastaan ja osto kuitenkin toteutettiin. Tällöin hakija oli yhtiöjärjestyksensä mukaan velvollinen lunastamaan osakkeet kyseisiltä osakkeenomistajilta merkintähintaa vastaan. Myös mahdollinen omien osakkeiden takaisinlunastus tehtiin hakijan liiketoiminnasta johtuvista syistä, eikä lunastuksella ollut vaikutusta vähennysoikeuteen.

Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa esitettyjä kuluja oli pidettävä hakijan arvonlisäverollisen liiketoiminnan aloittamisen valmistelukuluina. Hakija oli toiminut jo arvonlisäverollisen liiketoiminnan aloittamista valmistellessaan arvonlisäverovelvollisen ominaisuudessa. Arvonlisäveron vähennysoikeuden kannalta merkitystä ei ollut sillä, milloin kohdeyhtiön hankinta tehtiin. Arvonlisäveron vähennysoikeuden kannalta ei ollut myöskään merkitystä, toteutuiko suunniteltu liiketoiminta vai ei, kun tarkoituksena oli ollut aloittaa taloudellinen toiminta ja syntyneet kulut kohdistuivat yksinomaan tähän suunniteltuun toimintaan. Näin ollen yritysjärjestelykulujen vähennysoikeus ei estynyt, vaikka suunniteltu järjestely ei toteutunut. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, koskiko suunnitellun taloudellisen toiminnan toteutumatta jääminen yksittäistä kohdeyhtiötä vai koko järjestelyä.

Ennakkoratkaisu ajalle 17.5.2022-31.12.2023.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta ja 102 § 1 momentti 1 kohta; Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-42/19, Sonaecom SGPS SA ja asiassa C-465/03, Kretztechnik AG