Hakija oli rahoitusyhtiö, joka tarjosi factoringrahoitusta asiakkailleen. Hakijan liikevaihto koostui asiakasyritysten rahoituksesta maksamista erilaisista korvauksista. Hakija rahoitti oman liiketoimintansa ulkopuolisilta tahoilta, kuten pankeilta, otetuilla lainoilla.

Factoringjärjestelyssä 1 oli kyse panttausmuotoisessa factoringissa, jossa asiakasyritys antoi luoton vakuudeksi hakijalle panttioikeuden laskusaataviinsa. Hakijan ja asiakasyrityksen välisen rahoitussopimuksen mukaan hakija rahoitti asiakasyrityksen saatavia eli myönsi asiakasyritykselle luottoa vakuudeksi siirrettyjä saatavia vastaan. Koska kyse oli panttausjärjestelystä, asiakasyritys säilyi velkojana suhteessa myyntisaatavien velallisiin, ja luottotappioriski maksukyvyttömyydestä säilyi asiakasyrityksellä.

Hakija vastasi lähtökohtaisesti saatavien vapaaehtoisesta perinnästä asiakasyrityksen puolesta. Tilanteessa, jossa hakija ei saanut suoritusta luoton perusteena olevalle laskusaatavalle tietyn ajan kuluessa eräpäivästä tai mikäli hakija oletti, ettei saatavaa tulla suorittamaan, hakija saattoi poistaa saatavan luototuksen perusteeksi hyväksyttyjen saamisten määrästä. Asiakasyrityksen tuli tällöin tehdä poistetun laskusaatavan loppusummaa vastaava suoritus hakijalle.

Factoringjärjestely 2 vastasi muilta osin Factoringjärjestelyä 1, mutta erona kuitenkin oli, että rahoitettavaksi hyväksyttyihin laskusaataviin liittyvä luottotappioriski siirtyi hakijalle tilanteessa, jossa asiakasyrityksen laskuasiakkaan maksukyvyttömyys tuli vahvistetuksi tuomioistuimessa.

Factoringjärjestelyssä 3 hakija sitoutui rahoittamaan asiakasyritystä asiakasyrityksen laskuasiakkailta olevien saatavien omistusoikeuden siirtoa vastaan. Hakijan ja asiakasyrityksen välillä sovittiin kokonaislimiitistä eli enimmäismäärästä, jolla hakija sitoutui rahoittamaan asiakasyritystä saatavien omistusoikeuden siirtoa vastaan. Limiitin enimmäismäärä perustui hakijan arvioon asiakasyrityksen liiketoiminnan riskisyydestä. Factoringjärjestelyssä 3 hakijalle siirtyi luottotappioriski laskusaatavien velallisten maksukyvyttömyydestä.

Asiassa oli ratkaistavana, että pidettiinkö hakijan asiakasyritykseltään perimää rahoituskomissiota, limiittimaksua, perustamismaksua, vuosi- tai kuukausimaksua sekä laskujen käsittelymaksua elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 2 momentissa tarkoitettuina korkotuloina.

Rahoituskomissio oli prosenttiperusteinen palkkio kustakin hakijan rahoittamasta laskusaatavasta. Rahoituskomissio määräytyi laskusaatavien maksuehdon mukaan siten, että komissio oli sitä suurempi mitä pidempi maksuehto rahoitettavassa laskusaatavassa oli sovittu asiakasyrityksen ja laskuasiakkaan välillä.

Hakija peri asiakasyrityksen käytettävissä olevasta limiitistä prosenttiperusteista limiittimaksua, jonka suuruus määräytyi limiitin enimmäismäärän perusteella. Perustamismaksu oli puolestaan hakijan asiakasyritykseltä perimä kiinteähintainen korvaus factoringjärjestelyn perustamisesta ja aloittamisesta. Lisäksi hakija peri asiakasyritykseltä asiakkuuden hallinnoinnin perusteella joko vuosi- tai kuukausimaksua sekä veloitti asiakkaalta kiinteän käsittelymaksun kustakin laskusaatavasta, jonka hakija hyväksyi rahoitettavaksi tai johon hakijalle syntyi panttioikeus.

Keskusverolautakunta totesi, että Factoringjärjestelyissä 1 ja 2 hakija tarjosi vieraan pääoman ehtoista rahoitusta asiakasyritykselleen vakuudeksi saamiaan asiakasyrityksen myyntisaamisia vastaan. Factoringjärjestelyssä 3 asiakasyrityksen myyntisaamiset puolestaan siirrettiin hakijalle siten, että asiakasyrityksen ja laskuasiakkaan välinen velkasuhde muuttui hakijan ja laskuasiakkaan väliseksi velkasuhteeksi. Siten kaikissa hakemuksessa kuvatuissa factoringjärjestelyissä oli hakijan näkökulmasta kyse vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen tarjoamisesta asiakasyrityksille, ja hakija peri kyseessä olevat palkkiot korvauksena tästä rahoituksesta. Kun kyseiset palkkiot oli siten maksettu hakijalle korvauksena vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta, keskusverolautakunta katsoi, että ne olivat hakijan verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja korkotuloja. Ennakkoratkaisu verovuosille 2021 ja 2022.

Äänestys 7-1.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 18 a § 2 mom.