A Oy tarjosi asiakkailleen elinkaarisopimuksia, jotka liittyivät maalämpölaitosten luovutuksiin. Maalämpölaitos muodostui maanalaisista maahan poratuista maalämpökaivoista sekä maanpäällisestä lämmönjakelujärjestelmästä, lämpöpumpuista ja lämminvesivaraajasta. Maalämpölaitos liitettiin putkistoilla rakennuksen lämmitysjärjestelmään.

Maalämpölaitoksen omistusoikeus, vahingonvaara sekä ylläpitovastuu säilyivät elinkaarisopimuksen mukaan sen voimassaoloaikana A Oy:llä. Elinkaarisopimus solmittiin määräajaksi, joka oli 20-30 vuotta. Elinkaarisopimuksen voimassaoloaikana asiakkaalta veloitettiin kiinteä kuukausimaksu. Asiakkaalla oli oikeus lunastaa maalämpölaitos joko elinkaarisopimuksen mukaisen määräajan päätyttyä tai elinkaarisopimuksen voimassaoloaikanakin, kun maalämpölaitoksen valmistumisesta oli kulunut kymmenen vuotta. Lunastushinta määräytyi lunastushetken perusteella.

Maalämpölaitos rakennettiin kiinteäksi osaksi kiinteistöä ja kiinteistön lämmitysjärjestelmää. Maalämpölaitos muodostui asiakkaan kiinteistön ainesosaksi. Maalämpölaitosta oli siten pidettävä täytäntöönpanoasetuksen 13 b artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuna kiinteänä omaisuutena. Elinkaarisopimuksen perusteella veloitettua kiinteää kuukausimaksua sekä maalämpölaitoksen lunastuksen yhteydessä veloitettua lunastuskorvausta oli pidettävä vastikkeena rakentamispalvelun luovuttamisesta. Maalämpölaitoksen ja asiakassopimuksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle ei pidetty AVL 19 c §:n 1 momentissa tarkoitettuna liikkeen tai sen osan luovuttamisena vaan arvonlisäverollisen palvelun myyntinä.

Ennakkoratkaisu ajalle 26.1.2022-31.12.2023.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 19 c § 1 momentti, 27 § 1 momentti, 28 §, 29 § 1 momentti, 31 § 3 momentti 1 kohta; Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 13 b artikla