A suoritti palvelua, joka muodostui asiakkaiden välisiä maksuvelvoitteita koskevien ja muiden tietojen vastaanottamisesta ja lähettämisestä, maksujen selvittelystä eli asiakkaiden välisten maksuvelvoitteiden kokoamisesta ja kuittaamisesta sekä selvittelyn tuloksena muodostuvan tiedoston lähettämisestä Suomen Pankkiin. Varsinaiset tilisiirrot toteutti Suomen Pankki selvittelytiedoston sisältämien ohjeiden mukaisesti. A osti vastaavaa palvelua myös alihankkijalta.

A:n suorittamaan palveluun sisältyvät eri toiminnot liittyivät kiinteästi toisiinsa siten, että ne muodostivat yhden taloudellisen palvelukokonaisuuden. Kyse oli yhden palvelun myynnistä.

A:n suorittamassa maksujen selvittelyssä ei ollut kyse maksuliikettä koskevasta toimesta. A ei myöskään osallistunut tilisiirtojen toteuttamiseen maksuliikkeen hoitamisen tarkoituksessa, vaan yhtiön osuus rajoittui maksujen selvittelyä koskevan selvittelytiedoston lähettämiseen. Tätä selvittelytiedoston lähettämistä ei voitu pitää EUT:n tuomiossa asiassa C-2/95, SDC, tarkoitettuna tilisiirtona. A:n myymään palvelukokonaisuuteen ei siten sisältynyt sellaisia palveluja, joita olisi voitu pitää arvonlisäverolaissa ja arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettuina rahoituspalveluina. Palvelukokonaisuus ei täyttänyt rahoituspalvelun erityisiä ja olennaisia tehtäviä, vaan kyse oli ainoastaan teknisestä palvelusta. Yhtiön suorittamaa palvelua ei ollut siten pidettävä AVL 41 §:ssä ja 42 §:ssä tarkoitettuna palveluna. Myöskään alihankkijalta ostettua palvelua ei ollut pidettävä AVL 41 §:ssä ja 42 §:ssä tarkoitettuna palveluna.

Ennakkoratkaisu ajalle 20.11.2020-31.12.2021.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 9 § 1 momentti, 41 §, 42 § 1 momentti; Arvonlisäverodirektiivi(2006/112/EY)135 artikla 1 kohta d alakohta; EUT asiassa C-2/95 (Sparekassernes Datacenter (SDC))

KHO 30.12.2021 H 4802 vuosikirja (kumottu)