Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Poista hakukorostusEnsimmäiseen osumaan

Siirry ratkaisuun

Puutteelliset hakuehdot

KVL:2019/39«Arvonlisävero» – Poikkeukset myynnin verollisuudesta – Rahoituspalvelu – Saamisten periminen

Diaarinumero:VH/1062/02.05.04/2019
Antopäivä:6.9.2019

Pankki antoi rahoitusta hakijan liiketoimintaa varten ja sai osana rahoitusjärjestelyä oikeuden rahoitussopimuksessa määriteltyjen matalariskisten kuluttajasaatavien koko kassavirtaan. Saataviin sisältyvä luottotappioriski siirtyi pankille saatavien omistusoikeuden pysyessä hakijalla. Hakija vastasi itse perintätoimista ollen oikeutettu perintäpalkkioihin ja viivästyskorkojen kassavirtaan.

Rahoituksen määrä määritettiin hakemuksessa tarkemmin esitetyllä tavalla ja pankki veloitti kulloinkin hakijalla olevalle lainapääomalle kuukausittain maksettavaa korkoa.

Hakija maksoi lisäksi pankille rahoituksen järjestämisestä vuosittaisen hallinnointipalkkion, joka perustui hakijan saatavilla olevan luottolimiitin suuruuteen. Hallinnointipalkkio oli palkkio sopimuksessa kuvatun rahoituksen järjestämisestä ja hallinnoinnista.

Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa oli kyse luototus- ja rahoitusjärjestelystä. Pankki ei suorittanut hakijalle saatavien perintää tai muuta vastaavaa verollista palvelua unionin tuomioistuimen tuomiossa C-305/01, MKG-Kraftfahrzeuge-Factoring tarkoitetulla tavalla. Luottotappioriskin jakamisesta sopiminen hakemuksessa tarkoitetulla tavalla oli osa verotonta rahoitusjärjestelyä eikä muodostanut siitä erillistä palvelua. Neutraliteettiperiaatteen mukaisesti samankaltaisia ja keskenään kilpailevia rahoituspalveluja tuli kohdella «arvonlisäverotuksessa» samalla tavalla.

Näin ollen kyse oli pankin harjoittamasta «arvonlisäverolain» 42 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta luotonannosta ja luoton hallinnasta eli verottomasta rahoituspalvelusta. Siten hakijan ei ollut suoritettava Suomen «arvonlisäveroa» käännetyn verovelvollisuuden sääntöjen mukaisesti hakemuksessa kuvatun rahoitussopimuksen perusteella.

Ennakkoratkaisu ajalle 6.9.2019-31.12.2020.

«Arvonlisäverolaki» 1 § 1 mom 1 kohta, 41 §, 42 § 1 mom 2 ja 3 kohta; «Arvonlisäverodirektiivi» 2006/112/EY 135 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohta; Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-305/01, MKG-Kraftfahrzeuge-Factoring; KHO 2013:129; KHO 2014:191

Viimeiseen osumaanPoista hakukorostus

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.