Arvonlisäverolain 8 §:ssä tarkoitettu julkisyhteisö osti terveyden- ja sairaanhoitopalveluja muista EU-maista käytettäväksi omassa arvonlisäverottomassa terveyden- ja sairaanhoitotoiminnassaan.

A:n muista EU-maista ostamat palvelut eivät olleet yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua hoitoa. Arvonlisäverotuksen neutraalisuuden vaatimus edellyttää kuitenkin, että samanlaisia palveluja kohdellaan samalla tavalla. Toisesta EU-maasta ostettuja palveluja pidettiin siten palveluina, jotka oikeuttivat AVL 130 a §:ssä tarkoitettuun laskennalliseen arvonlisäveron palautukseen, jos toisesta EU-maasta ostetut palvelut olivat sellaisia, että vastaavat palvelut Suomesta hankittuina olisivat oikeuttaneet palautukseen. Palautuksen edellytyksenä oli, että toisesta EU-maasta ostetut palvelut täyttivät kyseisen maan kansallisessa terveyden- ja sairaanhoitolainsäädännössä säädetyt vaatimukset ja että nämä vaatimukset vastasivat Suomen yksityistä terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön vaatimuksia. Palautusta ei kuitenkaan saanut siinä tapauksessa, että myyjä sai palautuksen tai hyvityksen toisessa EU-maassa.

Ennakkoratkaisu ajalle 15.6.2018-31.12.2019.

Arvonlisäverolaki 8 §, 34 §, 35 §, 65 §, 130 a § 1 momentti 1 kohta

KHO 26.5.2020 T 2262 vuosikirja (ei muutosta)