Yritysjärjestelytilanteessa yhtiö A myy yhtiön B osakkeet tai liiketoiminnan C:lle. Kaupan jälkeen saattaa tulla yllättäviä B:n toiminnasta aiheutuvia korvausvaateita ja verovastuita. Näitä ei ole voitu ottaa huomioon kauppahintaa neuvoteltaessa, jolloin kauppahinnasta saattaa muodostua ostaja C:n kannalta liian korkea.

Vakuutusyhtiö D myy yritysjärjestelyihin liittyviä warranty & indemnity -vakuutuksia ja verovastuisiin liittyviä vakuutuksia. Hakemus koski tilanteita, jossa ostaja C ottaa vakuutuksen D:ltä suojautuakseen yrityskaupasta aiheutuvilta taloudellisilta riskeiltä edellä mainituissa tilanteissa.

Vapautuksia vakuutusmaksuverolain veropohjasta tulee vakuutusmaksuveron tavoitteiden mukaisesti tulkita suppeasti. Laissa ei ole nimenomaista mainintaa yritysjärjestelyyn liittyvän vakuutuksen vapautuksesta. Kyse ei ole myöskään laissa vapautetusta yksinomaan luottovakuutussopimukseen perustuvasta vakuutusmaksusta. Siten kyse on vakuutusmaksuveronalaiseen vakuutussopimukseen perustuvasta vakuutusmaksusta.

Vakuutusmaksuveronalaisen vakuutussopimuksen riskin katsotaan sijaitsevan Suomessa, kun sopimuksella on vakuutettu Suomessa oleva omaisuus taikka täällä harjoitettuun toimintaan liittyvä tai täällä oleva muu etuus. Jos vakuutuksenottaja on oikeushenkilö, riskin katsotaan sijaitsevan Suomessa, jos oikeushenkilöllä on täällä toimipaikka, johon vakuutus liittyy. Oikeuskäytännön perusteella vakuutuksenottaja on vakuutusmaksuverovelvollinen, jos hän vakuuttaa täällä sijaitsevaa riskiä kuten tytäryhtiönsä toimintaa.

Yritysjärjestelyn jälkeen ostajayhtiö C ja kohdeyhtiö B kuuluvat samaan konserniin. Tytäryhtiö tai muu samaan konserniin kuuluva yhtiö on toisessa vahinkovakuutusdirektiivissä ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa tarkoitettu vakuutuksenottajan toimipaikka.

Oikeuskäytännön perusteella vakuutuksenottajan sijoittumisvaltiolla ei ole verotusvaltion määrittelyn kannalta merkitystä, vaan merkityksellinen on kohdeyhtiön toimipaikan sijainti, kun vakuutuksenottaja on oikeushenkilö ja vakuutus kattaa kohdeyhtiön toiminnasta aiheutuvia riskejä. Tällöin kohdeyhtiön sijaintivaltio on riskin sijaintivaltio. Kun vakuutuksenottaja on yksityishenkilö, verotusvaltion ja riskin sijainnin ratkaisee vakuutuksenottajan vakituinen asuinpaikka.

Ennakkoratkaisu ajalle 4.11.2016–31.12.2017.

Laki eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta(20.12.1966/664) 1 §; Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä (17.3.1995/398) 6 §; Toinen vahinkovakuutusdirektiivi (Neuvoston direktiivi 88/357/ETY) 2 artikla d alakohta; Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-191/99, Kvaerner plc

KHO 31.1.2018 T 348 vuosikirja. Välipäätös.

KHO 11.4.2019 T 1468 vuosikirja (muutettu osittain)