Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry päätökseen

Puutteelliset hakuehdot

KKO:2012:36

Vahingonkorvaus - Syy-yhteys

Diaarinumero:R2010/794
Esittelypäivä:27.10.2011
Taltio:641
Antopäivä:28.3.2012

Työntekijä oli hakenut työnantajaltaan opintovapaata erään ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi. Työnantajan ilmoitettua vastoin opintovapaalain säännöksiä siirtävänsä opintovapaan alkamisajankohtaa työntekijä oli irtisanoutunut ja menettänyt sen seurauksena oikeutensa aikuiskoulutustukeen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla työnantaja oli velvollinen korvaamaan työntekijälle sanotun menetyksen. (Ään.)

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Tampereen käräjäoikeuden tuomio 1.12.2009

A oli 17.9.2008 kirjallisesti pyytänyt työnantajaltaan B Oy:ltä palkatonta opintovapaata 17.11.2008 ja 16.11.2010 väliseksi ajaksi lennonjohdon perustutkinnon suorittamiseksi. Yhtiö oli 27.10.2008 kirjallisesti ilmoittanut siirtävänsä pyydettyä opintovapaata kuudella kuukaudella. A oli 11.11.2008 irtisanoutunut työsuhteestaan ilmoittaen perusteeksi sen, että opintovapaata ei ollut myönnetty pyydettynä ajankohtana eikä hänen opintojensa alkua voitu siirtää. Irtisanouduttuaan työsuhteestaan A ei ollut enää oikeutettu aikuiskoulutustukeen.

Käräjäoikeus lausui selvitetyksi, ettei opintovapaan myöntäminen A:n pyytämänä aikana olisi tuottanut yhtiölle tuntuvaa haittaa, minkä vuoksi yhtiö oli opintovapaata siirtäessään menetellyt opintovapaalain 8 §:n vastaisesti. Virallisen syyttäjän vaatimuksesta, johon asianomistaja A oli yhtynyt, käräjäoikeus katsoi C:n yhtiön hallituksen puheenjohtajana syyllistyneen opintovapaalain säännösten rikkomiseen ja tuomitsi hänet sakkorangaistukseen.

Mitä tuli A:n vaatimukseen B Oy:n ja C:n velvoittamisesta yhteisvastuullisesti korvaamaan hänelle aikuiskoulutustuen menettämisestä aiheutunut vahinko 10 790 euroa käräjäoikeus katsoi, että A:n irtisanoutuminen oli perustunut hänen omaan harkintaansa ja siihen, että A oli halunnut lähteä opiskelemaan. Työnantaja oli siirtänyt A:n opintovapaan alkamista opintovapaalain 8 §:n määräyksen vastaisesti, mutta A:n irtisanoutuminen oli ollut hänen oma valintansa. Käräjäoikeus katsoi, ettei B Oy tai C ollut tämän vuoksi korvausvastuussa aikuiskoulutustuen menettämisvaatimuksesta ja hylkäsi vahingonkorvausvaatimuksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Aulikki Stenbäck.

Turun hovioikeuden tuomio 2.7.2010

A valitti hovioikeuteen ja toisti korvausvaatimuksensa. Aikuiskoulutustuen menetys oli aiheutunut B Oy:n ja C:n opintovapaalain vastaisesta menettelystä.

B Oy ja C vaativat, että valitus hylätään. Irtisanoutuminen oli A:n oma valinta eikä väitetty vahinko ollut ennalta-arvattavissa.

Hovioikeus totesi, että vahingon korvauskelpoisuus edellytti vahinkoa aiheuttaneen teon ja vahingon välistä syy-yhteyttä. Syy-yhteyden perusteella korvausvastuu rajoittui ennalta-arvattaviin vahinkoihin.

Hovioikeus totesi, että aikuiskoulutustukea voitiin maksaa vain työsuhteessa olevalle. A oli irtisanoutunut työsuhteestaan voidakseen aloittaa opiskelunsa. Tilanne, jossa A ei ollut oikeutettu saamaan tukea, oli sen vuoksi ainakin osaksi johtunut hänestä itsestään. A oli joka tapauksessa halunnut aloittaa opiskelunsa. Vaikka A:n menettelyn taustalla olikin B Oy:n ja C:n rangaistavaksi katsottu menettely siirtää opintovapaan alkamista, aikuiskoulutustuen saamatta jäämisen ei voinut katsoa olevan välittömästi syy-yhteydessä B Oy:n ja C:n rangaistavaksi todettuun menettelyyn.

Hovioikeus hylkäsi A:n vaatimukset.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lauri Vihervaara, Arto Suomi ja Matti Jalava. Esittelijä Mika Herhi.

Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin.

Valituksessaan A vaati, että B Oy ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan hänelle vahingonkorvauksena 10 790 euroa korkoineen.

B Oy ja C vastasivat valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A oli 17.9.2008 kirjallisesti pyytänyt työnantajaltaan B Oy:ltä (yhtiö) palkatonta opintovapaata 17.11.2008 - 16.11.2010 lennonjohdon perustutkinnon suorittamiseksi. Yhtiö oli 27.10.2008 kirjallisesti ilmoittanut A:lle siirtävänsä pyydettyä opintovapaata kuudella kuukaudella. A oli 11.11.2008 irtisanoutunut työsuhteestaan ilmoittaen perusteeksi, ettei hänen opintojensa alkua voitu siirtää.

2. Syyttäjän vaadittua C:lle yhtiön hallituksen puheenjohtajana käräjäoikeudessa rangaistusta opintovapaalain säännösten rikkomisesta A on yhtynyt rangaistusvaatimukseen ja vaatinut C:n ja yhtiön velvoittamista korvaamaan A:lle aikuiskoulutustuen rahallisen menetyksen. Käräjäoikeus on tuominnut C:n tältä osin lainvoiman saaneella tuomiollaan sakkorangaistukseen opintovapaalain säännösten rikkomisesta, mutta hylännyt A:n vahingonkorvausvaatimuksen. Käräjäoikeuden mukaan työsuhteen irtisanominen oli ollut A:n valinta. Hovioikeus, joka on niin ikään hylännyt vahingonkorvausvaatimuksen, on katsonut, ettei opintotuen saamatta jäämisen voida katsoa olevan välittömästi syy-yhteydessä käräjäoikeuden rangaistavaksi toteamaan menettelyyn.

3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, ovatko C ja yhtiö velvollisia korvaamaan A:lle saamatta jääneen aikuiskoulutustuen.

Sovellettavat säännökset

4. Aikuiskoulutustukea myönnetään aikuiskoulutustuesta annetun lain (aikuiskoulutustukilaki) 1 §:n perusteella Suomessa asuvien palkansaajien ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitoa koskevan koulutuksen ajalta. Laista ja sitä koskevasta hallituksen esityksestä ilmenee, että aikuiskoulutustuki on luonteeltaan ansionmenetyskorvausta ja sitä voidaan maksaa vain palkkatyössä oleville tai yrittäjille (HE 150/2000 vp s. 7 - 8 ja 15).

5. Aikuiskoulutustukilain 2 §:n mukaan etuutena myönnetään aikuiskoulutustukea, kun aikuiskoulutustukilaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Tuen myöntäminen työsuhteessa olevalle henkilölle edellytti tapahtuma-aikaan voimassa olleen aikuiskoulutustukilain 8 §:n (1276/2000) mukaan, että henkilön päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan oli tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden ja että hän oli opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla tai vastaavalla työnantajan kanssa muuten sovitulla vapaalla koulutuksen perusteella.

6. Opintovapaalain 1, 2 ja 4 §:stä ilmenee, että lain tarkoituksena on taata työntekijälle oikeus kouluttautua työsuhteen aikana ilman, että hänen työsuhteensa päättyy. Tätä työntekijän oikeutta ei työnantajalla ole oikeus evätä, mikäli laissa säädetyt opintovapaan edellytykset täyttyvät. Opintovapaalain 8 § antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden siirtää opintovapaan alkamista enintään kuudella kuukaudella, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle.

Korkeimman oikeuden päätelmät

7. Asiassa on riidatonta, että A on hakiessaan opintovapaata ja ennen irtisanoutumistaan yhtiön palveluksesta täyttänyt aikuiskoulutustukilaissa säädetyt edellytykset aikuiskoulutustuen myöntämiseksi. Myös saamatta jääneen tuen määrä on riidaton. Tuomitessaan C:n edellä 2 kohdassa mainituin tavoin rangaistukseen käräjäoikeus on lausunut, että opintovapaan myöntäminen A:n opintovapaahakemuksessa tarkoitettuna aikana ei olisi tuottanut tuntuvaa haittaa B Oy:n harjoittamalle toiminnalle.

8. Korkein oikeus toteaa, että aikuiskoulutustukilain säännökset on kirjoitettu sillä tavoin, etteivät ne jätä viranomaiselle tuen myöntämisessä erityistä harkintavaltaa. Tuki myönnetään laissa asetettujen edellytysten täyttyessä. A:lla on ollut laillinen oikeus hakemaansa tukeen.

9. C ja yhtiö ovat vedonneet siihen, että A:n irtisanoutuminen ja siitä seurannut aikuiskoulutustuen menetys on tullut yllätyksenä. C:llä ja yhtiöllä ei ollut velvollisuutta korvata ennalta-arvaamatonta vahinkoa. Tämän johdosta Korkein oikeus toteaa käräjäoikeuden tuomiosta käyvän ilmi, että A:n oikeus aikuiskoulutustukeen oli ollut esillä A:n ja yhtiön edustajien välisissä keskusteluissa ja vastaajat olivat omankin ilmoituksensa mukaan voineet perehtyä asiaan ja opintovapaaseen liittyvään sääntelyyn jo ennen opintovapaan alkamisen siirtämistä koskevan päätöksen tekemistä. Näin ollen ei nyt kysymyksessä olevaa vahinkoa voida pitää C:n ja yhtiön kannalta ennalta-arvaamattomana.

10. Kun C ja yhtiö ovat evänneet A:lta pääsyn työstään opintovapaalle A:n haluamana opintojen ajankohtana, C:n ja yhtiön menettely on kohdistunut lailla nimenomaisesti suojattuun etuuteen, jonka menettämisestä on ollut A:lle seurauksena aikuiskoulutustuen saamatta jääminen. A:lla ei ole tosiasiallisesti ollut muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa työsuhteensa päättymään, jotta hän saattoi aloittaa opintonsa niiden aloittamiselle määrättynä ajankohtana. A:lle aiheutunut vahinko on siten ollut syy-yhteydessä C:n ja yhtiön menettelyyn.

11. Edellä esitetyin perustein Korkein oikeus katsoo, että yhtiö ja C ovat käräjäoikeuden tältä osin lainvoimaisella tuomiollaan rangaistavaksi katsomalla menettelyllä aiheuttaneet A:lle saamatta jääneen aikuiskoulutustuen määrää vastaavan vahingon, jonka C ja yhtiö ovat vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n ja 5 luvun 1 §:n nojalla yhteisvastuullisesti velvolliset korvaamaan A:lle.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. B Oy ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle korvaukseksi opintovapaalain säännösten rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta 10 790 euroa korkolain 8 §:n mukaisine korkoineen 16.11.2010 lukien.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Liisa Mansikkamäki (eri mieltä), Pasi Aarnio, Timo Esko ja Ari Kantor. Esittelijä Terhi Mattila.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Mansikkamäki:Olen lopputuloksesta samaa mieltä kuin enemmistö. Perusteluinani lausun seuraavaa.

Kysymys asiassa on siitä, ovatko työnantajan päätös siirtää opintovapaata kuudella kuukaudella ja työntekijän aikuiskoulutustuen menetys sillä tavoin syy-yhteydessä keskenään, että työnantaja ja tämän edustaja ovat velvolliset korvaamaan sanotun menetyksen työntekijälle. Työntekijä oli irtisanoutunut, koska opintojen alkua ei ollut ollut mahdollista siirtää, eikä hän sen vuoksi ollut voinut saada sanottua tukea. Korvausvaatimus on alemmissa oikeuksissa hylätty syy-yhteyden puuttumisen vuoksi.

A on vedonnut täällä muun muassa siihen, että jos hän olisi työsuhteessa jatkaen siirtynyt opiskelemaan täysipäiväisesti, työsopimus olisi mitä ilmeisimmin purettu ja häneen olisi voitu kohdistaa vaatimuksia työnantajalle aiheutetusta vahingosta. Tulkinta, jonka mukaan työntekijän pitäisi sopimusvelvoitteitaan rikkoen ja itsensä vahingonkorvausvaateelle altistaen jatkaa työsuhteessa opiskelemaan siirtyessään, oli kestämätön. Toisintoimimismahdollisuutta ei ollut ollut.

Totean Korkeimman oikeuden tuomion perustelujen 1 - 6 kohdissa lausutun lisäksi, että opintovapaalain 8 §:ssä säädetään nimenomaan työnantajan oikeudesta siirtää opintovapaan alkamista määrätyin edellytyksin. Lain 11 §:n mukaan työntekijää ei puolestaan saa irtisanoa eikä työsopimusta purkaa sillä perusteella, että tämä on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Lain 14 §:n mukaan se, joka rikkoo muun muassa näitä säännöksiä, on tuomittava sakkoon.

Opintovapaalain tarkoitus on taata työntekijälle oikeus kouluttautua työsuhteen aikana. Lain 11 §:ssä tarkoitetut kiellot ja 14 §:ssä asetettu rangaistusuhka korostavat palvelussuhdeturvaa, joka tämän oikeuden käyttämiseen liittyy. Toisaalta työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamista, jos sen myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi ”huomattavaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle”. Laissa haitalta edellytetty taso huomioon ottaen on selvää, että työnantaja siirtäessään opintovapaata ottaa riskin siitä, ettei sen esittämiä syitä siirtämiselle pidetä jälkikäteen riittävinä. Seuraamukseksi tästä on säädetty sakkorangaistus. Opintovapaalain 11 §:n mukaan työntekijälle ei voi seurata haitallisia seurauksia työsuhteessa siitä, että hän on käyttänyt opintovapaata, mutta säännös jättää avoimeksi sen, mikä tilanne on, jos työntekijä ei noudata työnantajan päätöstä siirtää opintovapaan alkamista.

Se seikka, ettei A ole ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen, on ollut seurausta hänen irtisanoutumisestaan ja siten hänen omasta valinnastaan. Työntekijän työsuhdeturvasta säädetty huomioon ottaen A:n irtisanoutuminen on voinut tulla yhtiölle yllätyksenä.

Toisaalta kysymyksessä on ollut opiskelupaikka, jonka A oli saanut kahdeksannen hakukerran jälkeen. Opintojen alkamisen siirtäminen ei ole ollut mahdollista. Opintovapaasta ja siihen liittyneistä seikoista oli keskusteltu A:n jätettyä opintovapaahakemuksensa. Työnantajan on siten täytynyt olla selvillä siitä, että opintovapaan alkamisen siirtäminen merkitsee tosiasiassa sitä, että yhtiö epää A:lta oikeuden sanottuun opiskelupaikkaan, mikä A:n tulisi työnantajan siirtämisoikeuden nojalla tehtynä päätöksenä hyväksyä, tai A:n irtisanoutuminen. Näissä olosuhteissa A:n irtisanoutumisen ei voida katsoa olleen työnantajalle ennalta-arvaamaton.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.