Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry päätökseen

Puutteelliset hakuehdot

KKO:2011:87

Oikeudenkäyntimenettely - Oikeudenkäynnin kesto - Oikeudenkäynnin viivästymishyvitys

Diaarinumero:S2011/109
Esittelypäivä:6.9.2011
Taltio:2339
Antopäivä:25.10.2011

Uuden asunnon kauppaa koskevan riita-asian käsittely oli kestänyt käräjäoikeudessa kuusi vuotta viisi kuukautta. Asian kokonaiskäsittelyaika oli ollut seitsemän vuotta seitsemän kuukautta. Kysymys oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä.

HyvitysL 4 §
HyvitysL 6 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Espoon käräjäoikeuden tuomio 12.10.2009

Rakennus Oy W oli asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaana antanut asunto-osakeyhtiölle ja sen osakkeiden ostajille (A myötäpuolineen) rakentamisvaiheen jälkeisen vakuuden. Rakennus Oy W vaati 24.4.2003 vireille tulleella kanteella, että asunto-osakeyhtiö sekä A myötäpuolineen velvoitetaan vapauttamaan Rakennus Oy W:n antama vakuus, koska velvollisuus vakuuden asettamiseen oli päättynyt eikä vakuuteen kohdistuvia vaatimuksia ollut esitetty.

Asunto-osakeyhtiö ja A myötäpuolineen vaativat kanteen hylkäämistä ja lisäksi vastakanteella sen vahvistamista, että Rakennus Oy W oli menettänyt oikeuden reklamoitujen virheiden oikaisemiseen laiminlyötyään suorittaa virheen oikaisun oikeassa ajassa. Lisäksi he vaativat hinnanalennusta tai vahingonkorvausta virheiden johdosta.

Käräjäoikeus hylkäsi Rakennus Oy W:n kanteen ja velvoitti Rakennus Oy W:n maksamaan osan vastakanteessa vaaditusta hinnanalennuksesta ja vahingonkorvauksesta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Tiina Veranen.

Helsingin hovioikeuden päätös 30.11.2010

Kaikki asianosaiset valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeus vahvisti osapuolten 15.11.2010 tekemän sovinnon ratkaisuksi pääasiassa.

Ennen pääasian käsittelyn päättymistä A myötäpuolineen vaati, että heille kullekin erikseen määrätään maksettavaksi hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä viideltä vuodelta 1 500 euroa vuodessa. Perusteinaan he esittivät, että asian käsittely oli viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä viisi vuotta. Viivästymiseen ei ollut ollut päteviä syitä.

Hovioikeus lausui, että käräjäoikeuden arkistopäiväkirjamerkinnöistä ilmeni, että käräjäoikeudessa kantajana ollut Rakennus Oy W oli toimittanut haastehakemuksensa Espoon käräjäoikeudelle 24.4.2003. Vastaajina olleet asunto-osakeyhtiö ja sen osakkeenomistajat A myötäpuolineen olivat vastanneet kanteeseen 15.9.2003. Touko- ja syyskuussa 2004 kantaja oli toimittanut käräjäoikeudelle uutta aineistoa ja asiassa oli pidetty valmisteluistunto 9.12.2004. Asunto-osakeyhtiö ja A myötäpuolineen olivat 21.4.2005 toimittaneet vastakanteen käräjäoikeudelle, johon Rakennus Oy W oli vastannut 12.9.2005. Asunto-osakeyhtiö ja A myötäpuolineen olivat vielä 13.2.2007 toimittaneet käräjäoikeudelle uuden haastehakemuksen täydentämään vastakannettaan. Tähän kanteeseen Rakennus Oy W oli vastannut 15.3.2007. Käräjäoikeuden peruutettua 19.4.2007 pidettäväksi sovitun valmisteluistunnon asiassa oli molempien kanteiden osalta pidetty 9.12.2008 valmisteluistunto. Pääkäsittely käräjäoikeudessa oli toimitettu 8. - 17.9.2009, ja tuomio oli annettu kansliatuomiona 12.10.2009.

Käräjäoikeudessa asian käsittely oli kestänyt yhteensä kuusi vuotta viisi kuukautta. Käsittelyssä oli ollut yhden vuoden viisi kuukautta kestänyt passiivinen ajanjakso 12.9.2005 - 13.2.2007 ja vastaavanlainen yhden vuoden kahdeksan kuukautta kestänyt ajanjakso 19.4.2007 - 9.12.2008. Asiakirjoista ei ilmennyt perustetta näille passiivisille ajanjaksoille eikä sellaista ollut pääteltävissä asian laadusta tai laajuudesta. Molempien mainittujen jaksojen osalta viivästystä oli ollut hovioikeuden arvion mukaan yksi vuosi. Muilta osin toimenpiteiden väliset jaksot olivat olleet yhdestä yhdeksään kuukauden pituisia ja jäljempänä asiasta todettu huomioon ottaen hyväksyttäviä.

Asia oli saapunut hovioikeuteen 3.12.2009. Valitukseen ja vastavalitukseen puolin ja toisin annetut vastaukset olivat saapuneet, Rakennus Oy W:n pyydettyä määräajan pidennystä, 18.2.2010 mennessä. Toukokuussa 2010 hovioikeus oli pyytänyt asianosaisilta todistelua koskevia kirjallisia lausumia, jotka oli toimitettu 31.8.2010. Valmisteluistunto oli aloitettu 1.11.2010 ja sitä oli jatkettu istunnoissa 10.11. ja 15.11.2010, jolloin oli myös vahvistettu osapuolten tekemä sovinto. Pääasian käsittely hovioikeudessa oli kestänyt noin vuoden. Käsittelyaika asian laatu ja laajuus huomioon ottaen vastasi hovioikeudessa normaalia käsittelyaikaa eikä siinä ollut viivästystä.

Asian kokonaiskäsittelyaika ensimmäisen kanteen vireillepanosta sovinnon vahvistamiseen oli noin seitsemän vuotta seitsemän kuukautta. Asiakirjoista ilmeni, että kanteessa ja vastauksessa ei ollut nimetty henkilötodistelua. Vastakanne oli laitettu vireille vasta kaksi vuotta kanteen vireilletulon jälkeen ja sitä oli täydennetty uudella haastehakemuksella 13.2.2007 eli lähes neljä vuotta alkuperäisen kanteen vireilletulon jälkeen. Henkilötodistelu oli nimetty ensimmäisen kerran vasta tässä täydennyksessä, ja kuultavaksi oli ilmoitettu viisi todistajaa. Vuonna 2007 alkaneessa valmistelussa kanne ja vastakanne olivat laajentuneet siten, että käräjäoikeuden pääkäsittelyssä oli kuultu 32 henkilöä ja esitetty 157 kirjallista todistetta ja muuta asiakirjaa.

Hallituksen esityksen (HE 233/2008 vp) mukaan suhteellisen tavanomaisen, laajahkon riita-asian asian kohtuullisena kokonaiskäsittelyaikana olisi pidettävä enintään noin viittä vuotta. Kun otettiin huomioon asian käsittelyyn käräjäoikeudessa liittyneet edellä todetut kaksi passiivista jaksoa, joiden aiheuttamaksi viivästymiseksi voitiin katsoa kaksi vuotta, asian kokonaiskäsittelyajaksi jäi viisi vuotta seitsemän kuukautta. Edellä vastakanteen vireilletulosta ja sen kehittelystä esitetty huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että vuosien 2003 - 2007 viivästys oli johtunut osittain nyt hyvitystä vaativien asianosaisten omista toimenpiteistä. Näin ollen valtion vastuulle jäävää viivästymistä arvioidessaan hovioikeus katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä kaksi vuotta.

Hovioikeus velvoitti Suomen valtion korvaamaan A:lle myötäpuolineen kullekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 3 000 euroa.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Juusela, Merja Söderström ja Heikki Rautiola. Esittelijä Heli Melander.

Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa

A:lle myötäpuolineen myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A myötäpuolineen vaati, että hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta tulisi maksaa viideltä vuodelta.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Muutoksenhaun johdosta Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana kysymyksenä on oikeudenkäynnin viivästyksen kesto ja sen perusteella määrättävän hyvityksen määrä.

Viivästyksen arvioinnissa sovellettavat säännökset

2. Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009, hyvityslaki) 3 §:n mukaan asianosaisella on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen hyvitys, jos oikeudenkäynti viivästyy siten, että se loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.

3. Oikeudenkäynnin viivästymistä arvioitaessa on hyvityslain 4 §:n 1 momentin mukaan otettava huomioon oikeudenkäynnin keston lisäksi erityisesti 1) asian laatu ja laajuus, 2) asianosaisten, viranomaisten ja tuomioistuinten toiminta oikeudenkäynnissä sekä 3) asian merkitys asianosaiselle. Pykälän 2 momentin mukaan huomioon on lisäksi otettava Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka koskee Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen soveltamista. Hyvityslain 4 §:n esitöiden mukaan (HE 233/2008 vp s. 23) keskeisimpänä kysymyksenä on aina se, kuinka kauan oikeudenkäynti on kestänyt. Kysymys oikeudenkäynnin viivästymisestä olisi kuitenkin ratkaistava eri seikkojen kokonaisarvostelun perusteella.

Käsitellyn asian laatu ja laajuus

4. Kyseessä on ollut uuden asunnon kauppaan liittyvä riita-asia, jossa asunto-osakeyhtiön perustajaosakas on vaatinut asettamansa rakentamisvaiheen jälkeisen vakuuden vapauttamista. Vastakanteessa on ollut kysymys muun ohella asunnon virheiden perusteella vaaditusta hinnanalennuksesta tai vahingonkorvauksesta.

5. Asian käsittelyssä on pääosin ollut kysymys rakennusvirheitä koskevien väitteiden tutkimisesta ja ratkaisemisesta. Ratkaistavat oikeudelliset ongelmat eivät ole olleet vaativia, mutta ratkaisemisessa tarvittavan selvityksen vastaanottaminen ja arvioiminen on ollut aikaa vievää ja osin vaativaakin. Asiaa ei kuitenkaan voida pitää laadultaan erityisen vaikeana.

6. Asianosaisia jutussa on ollut kymmenen. Käräjäoikeudessa on ollut kolme valmisteluistuntoa ja pääkäsittely on kestänyt seitsemän päivää. Asia onkin ollut tavallista laajempi.

Käsittelyaika ja tuomioistuimen menettely käsittelyn johtamisessa

7. Asian kokonaiskäsittelyaika on ollut noin seitsemän vuotta ja seitsemän kuukautta, josta käsittely käräjäoikeudessa on kestänyt noin kuusi vuotta ja viisi kuukautta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö viittaa siihen, että viivästyksestä saattaa olla kyse, kun tavallisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan yli viisi vuotta. Myös hyvityslain 4 §:n esitöissä on esitetty vastaava yleinen aika-arvio viivästyksestä mainitunlaisen asian käsittelyssä (HE 233/2008 vp s. 24). Korkein oikeus toteaa, että tässä tapauksessa asian kokonaiskäsittelyaika ja erityisesti sen käsittelyaika käräjäoikeudessa ylittävät selvästi oikeudenkäynnin kohtuullisen kestoajan tämän laatuisessa asiassa. Näin ollen on tarkasteltava sitä, onko oikeudenkäynnin pitkälle kestolle valtiosta riippumattomia syitä.

8. Käräjäoikeuskäsittelyssä on ollut kaksi pidempää, yhteiseltä kestoltaan noin kolmen vuoden pituista passiivista jaksoa, joille asiakirjoista ei ilmene tuomioistuimesta riippumatonta syytä. Asian käsittelyä on viivästyttänyt ilmeisesti myös se, että asiaa käsittelevä tuomari on vaihtunut käsittelyn aikana useita kertoja. Korkein oikeus toteaa, että asian käsittelyssä voi olla esimerkiksi asioiden käsittelyjärjestyksestä johtuvia lyhyitä passiivisia jaksoja, joita ei voida pitää korvattavana viivästyksenä. Tuomioistuimen työn yleisestä järjestämisestä tai esimerkiksi tuomareiden perustellustakin vaihtumisesta aiheutuva pitempi viivästys voi kuitenkin aiheuttaa valtiolle hyvitysvelvollisuuden, vaikka viivästykset eivät olisi aiheutuneet kenenkään huolimattomuudesta.

9. A ja hänen myötäpuolensa ovat panneet vastakanteen vireille vasta noin kaksi vuotta kanteen vireilletulon jälkeen. Tästä vielä noin vuoden ja kymmenen kuukauden kuluttua he ovat toimittaneet käräjäoikeudelle uuden haastehakemuksen täydentämään vastakannettaan. Vasta täydennyksen yhteydessä he ovat nimenneet henkilötodistelun. Vaikka hakijoiden kerrottu menettely on osaltaan viivästyttänyt oikeudenkäyntiä, viivästyksen ei tältäkään osin voida katsoa olevan yksin asianosaisten vastuulla, sillä asianmukaisella prosessinjohdolla olisi voitu olennaisesti lyhentää näihin toimiin kulunutta aikaa.

Asian merkitys asianosaisille

10. Riidassa on ollut kysymys väitetyistä rakennusvirheistä A:n ja hänen myötäpuoltensa ostamissa asunnoissa, joissa he ovat oikeudenkäynnin alkaessa asuneet. Korkein oikeus toteaa, että vakituista asuntoa koskevalla asialla saattaa olla erityinen merkitys asianosaiselle tilanteissa, joissa asianosaisen asuminen on vaarantunut esimerkiksi asunnon laatuvirheiden tai häätöuhan johdosta. Tässä tapauksessa on ollut kysymys ensisijaisesti sellaisten rakennusvirheiden korjaamisvastuuta koskevista taloudellisista eduista, joihin liittyvä epävarmuus ei näyttäisi vaarantaneen asumista eikä ratkaisevalla tavalla myöskään valittajien taloudellista tulevaisuutta.

Korkeimman oikeuden arviointi oikeudenkäynnin viivästymisestä

11. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäyntiasian käsittelyn kestolle ei voida asettaa tarkkaa aikamäärää. Samankaltaistenkin asioiden käsittely voi jonkin verran vaihdella tuomioistuimen yleisen työtilanteen ja satunnaisten seikkojen johdosta. Tässä tapauksessa asian käsittely käräjäoikeudessa on kuitenkin kestänyt selvästi pitempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua eikä viivästykseen valtaosin ole ilmennyt tuomioistuimesta riippumatonta syytä. Viivästyksen kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaisille kokonaisuudessaan arvioidessaan Korkein oikeus päätyy siihen, että oikeudenkäynti on viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä kolmella vuodella.

Viivästyskorvauksen määrä

12. A myötäpuolineen on vaatinut, että hyvitystä määrätään hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaisesti 1 500 euroa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Näin ollen A ja hänen myötäpuolensa ovat kukin oikeutettuja 4 500 euron hyvitykseen.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan. Suomen valtio velvoitetaan maksamaan A:lle myötäpuolineen kullekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 4 500 euroa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Juha Häyhä, Ilkka Rautio, Jukka Sippo ja Jorma Rudanko. Esittelijä Juha Mäkelä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.