Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry päätökseen

Puutteelliset hakuehdot

KKO:2004:15

Asiakirjan julkisuus - Henkilötietolaki - Henkilötunnus

Diaarinumero:S2003/711
Esittelypäivä:15.10.2003
Taltio:483
Antopäivä:3.3.2004

Toimittaja pyysi hovioikeudelta jäljennökset hovioikeuden eräissä rikosasioissa antamista tuomioista tuomiolauselmineen. Kysymys siitä, oliko vastaajien ja asianomistajan henkilötunnusten loppuosat peitettävä. (Ään.)

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Hakemus Vaasan hovioikeudelle

Toimittaja A pyysi hovioikeudelle 15.5.2003 toimittamassaan hakemuksessa saada jäljennökset 14 diaarinumeroittain yksilöidyssä hovioikeuden käsittelemässä asiassa annetuista hovioikeuden ratkaisuista perusteluineen, tuomiolauselmineen sekä käräjäoikeuden ratkaisuineen niiltä osin, kuin asiakirjat olivat julkisia. A vaati erityisesti, että annettavien tuomiolauselmajäljennösten sisältämät henkilötunnukset oli annettava täydellisinä.

Hovioikeuden päätös 27.5.2003

Hovioikeus totesi, että pyynnön kohteena olevista asioista kahden osalta oikeudenkäyntiaineistoa ei ollut määrätty pidettäväksi salassa. Kaksitoista asiaa oli käsitelty suljetuin ovin ja oikeudenkäyntiaineisto käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiolauselmia ja sovellettuja lainkohtia lukuunottamatta oli määrätty pidettäväksi salassa 40 vuotta.

Asianomistajien henkilöllisyyden salassapidon osalta hovioikeus lausui, että oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan tieto asianomistajan henkilöllisyydestä rikosasiassa, joka koskee erityisen arkaluontoista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa, voidaan jättää antamatta. Lainkohdan esitöissä (HE 30/1998 vp s. 114) oli esimerkkinä tällaisista rikosasioista esitetty nimenomaan seksuaalirikokset.

Asioissa, joista asiakirjoja oli pyydetty, asianomistajien yksityisyyden intressi painoi erityisen paljon. Sen vuoksi suljetuin ovin käsiteltyjen asioiden tuomiolauselmista ilmenevät asianomistajien nimet sekä mahdolliset asianomistajien edustajien tai saattajien nimet, joiden perusteella myös asianomistaja olisi tunnistettavissa, peitettiin annettavista tuomiolauselmien jäljennöksistä.

Tuomiolauselmien sisältämien vastaajien henkilötunnusten salassapidosta hovioikeus lausui perusteluinaan, että kuten oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 9 §:n 2 momentista ilmenee, tuomioistuimen soveltamat lainkohdat ja tuomiolauselma ovat julkisia niissäkin tapauksissa, joissa oikeudenkäyntiaineisto on määrätty pidettäväksi salassa. Koska rikosasian vastaajan yksiselitteinen yksilöiminen oli henkilötietolain 13 §:n edellyttämällä tavalla tärkeää, tuomiolauselmalomakkeelle merkittiin myös vastaajan henkilötunnus. Oikeudenkäynnin asianosaisten henkilöllisyyden julkisuutta sääntelevän oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 §:n mukaan merkintä asianosaisen nimestä oli julkinen. Asianosaisen henkilötunnuksen julkisuudesta ei lainkohdassa säädetty. Sen vuoksi hovioikeus oli harkitessaan sitä, voidaanko vastaajien henkilötunnuksista antaa tieto, kiinnittänyt huomiota seuraaviin henkilötunnuksen luovuttamista ja käsittelyä säänteleviin lainkohtiin:

Väestötietojen luovuttamista sääntelevän väestötietolain 25 §:n 2 momentin mukaan henkilötunnus voitiin luovuttaa vain silloin, jos pyytäjällä oli tai voi olla se henkilötietolain tai muun lain nojalla hallussaan. Henkilötunnuksen käsittelyä sääntelevän henkilötietolain 13 §:n mukaan henkilötunnusta sai käsitellä rekisteröidyn antamalla suostumuksella tai jos käsittelystä säädetään laissa. Lisäksi henkilötunnusta sai käsitellä, jos rekisteröidyn yksiselitteinen tunnistaminen oli tärkeää laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi, rekisteröidyn tai rekisterinpitäjän oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamiseksi tai historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten.

A oli ilmoittanut pyytämiensä asiakirjojen käyttötarkoituksen olevan journalistinen. Ilmoitettu käyttötarkoitus ei ollut sellainen kuin henkilötietolain 13 §:ssä tarkoitettiin. Henkilötietolain 13 §:n 4 momentin mukaan rekisterinpitäjän oli huolehdittava siitä, että henkilötunnusta ei merkitä tarpeettomasti henkilörekisterin perusteella tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin.

Näitä periaatteita oli myös tuomioistuimen noudatettava omassa toiminnassaan.

Edellä esitetyillä perusteilla hovioikeus katsoi, että pyydettyjen asiakirjojen sisältämiä vastaajien henkilötunnuksia ei voitu luovuttaa A:lle. Tuomiolauselmista ilmenevät vastaajien henkilötunnusten loppuosat peitettiin annettavista tuomiolauselmien jäljennöksistä.

A:lle annettiin jäljennökset niissä kahdessa asiassa, joiden oikeudenkäyntiaineistoa ei ollut määrätty pidettäväksi salassa, käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomioista perusteluineen siten, että vastaajien ja toisessa asiassa myös asianomistajan henkilötunnusten loppuosat oli peitetty. Muissa asioissa A:lle annettiin jäljennökset käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiolauselmista sovellettuine lainkohtineen siten, että asianomistajien, heidän laillisten edustajiensa ja saattajiensa nimet sekä vastaajien henkilötunnusten loppuosa oli peitetty.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lasse Silvennoinen, Jorma Latvala ja Eija-Liisa Helin. Esittelijä Harri Kurkinen

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A valitti Korkeimpaan oikeuteen ja pyysi, että hänen hakemukseensa suostutaan siten, ettei mitään annettuihin asiakirjoihin sisältyviä tietoja peitetä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

A:n hakemus

A on pyytänyt hovioikeudelta jäljennökset 14 rikosasian ratkaisusta ilmoittaen, että asiakirjojen käyttötarkoitus on journalistinen ja että tuomiolauselmista ilmenevät tiedot ovat tarpeellisia tuomioissa mainittujen henkilöiden tunnistamiseksi. A on perustellut hakemustaan sekä henkilötietolain että oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta koskevien säännösten nojalla.

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lla oikeus saada tuomiolauselmiin sisältyvät henkilötiedot täydellisinä.

Tuomiolauselmien sisältämien vastaajien henkilötunnusten ja asiassa R 02/1158 asianomistajan henkilötunnuksen salassapito

Vastaajien henkilötiedot täydellisine henkilötunnuksineen ja asianomistajan vastaavat tiedot asiassa R 02/1158 ilmenevät alempien oikeuksien tuomiolauselmat sisältävistä tuomioista. Kyseisiä tietoja on niissä käytetty asianmukaisesti asianosaisten henkilöllisyyden yksilöimiseksi.

Henkilötietolain 2 §:n 2 momentissa säädetään siitä, minkälainen henkilötietojen käsittely kuuluu lain soveltamisalaan. Sen mukaan lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn, mutta myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Lain 3 §:n 3 kohdan mukaan henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään kokonaan tai osin automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta.

Tuomioiden ja päätösten tallekappaleita säilytetään tuomioistuimissa tai arkistolaitoksissa tuomioistuinten omaa tutkimistarvetta varten ja siitä syystä, että ulkopuoliset henkilöt voivat saada tuomioista ja päätöksistä tietoja siltä osin kuin ne ovat julkisia. Tuomiot ja päätökset saattavat tosin sisältää henkilötietolain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja. Niitä ei tuomioistuimissa kuitenkaan käsitellä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla eikä niitä ole muutoinkaan järjestetty siten, että tiettyä henkilöä tai tiettyjä henkilöitä koskevat henkilötiedot voitaisiin mahdollisimman helposti löytää. Tuomioita ja päätöksiä ei siten voida pitää henkilötietolaissa tarkoitettuna henkilörekisterinä. Yllä selostetut henkilötietolain 2 §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen henkilötietolaki ei sovellu tilanteeseen, jossa tuomioistuin antaa jäljennöksen tuomiosta tai päätöksestä siihen oikeutetulle.

Arvioitaessa henkilötunnusten loppuosien antamisvelvollisuutta lähtökohdaksi tulee ottaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 1 §:n 1 momentista ilmenevä periaate, jonka mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen säädetä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 9 §:n 1 momentista ilmenee, että samaa periaatetta noudatetaan oikeudenkäyntiaineistonkin osalta. Viimeksi mainitun pykälän 2 momentin mukaan sovelletut lainkohdat ja tuomiolauselma ovat julkisia siinäkin tapauksessa, että tuomioistuin on määrännyt oikeudenkäyntiaineiston muutoin pidettäväksi salassa.

Nyt kysymyksessä olevissa tapauksissa vastaajien henkilötiedot täydellisine henkilötunnuksineen sekä asianomistajan vastaavat tiedot asiassa R 02/1158 ilmenevät alempien oikeuksien tuomiolauselmista. Laissa ei ole säännöksiä, joiden nojalla henkilötunnusten loppuosat olisi tuomioista ja päätöksistä jäljennöksiä annettaessa poistettava.

Asianomistajien sekä heidän laillisten edustajiensa ja saattajiensa henkilöllisyyden salassapito

Asiaa R 02/1158 koskevalta osin asiasta on lausuttu edellä. Muilta osin Korkein oikeus hyväksyy hovioikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan siten, että A:lle määrätään annettavaksi siinä mainitut asiakirjat siten, ettei vastaajien henkilötunnusten loppuosia eikä asianomistajan henkilötunnuksen loppuosaa asiassa R 02/1158 peitetä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kari Raulos, Gustaf Möller, Kari Kitunen ja Liisa Mansikkamäki (eri mieltä). Esittelijä Marjatta Berg.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Mansikkamäki: Olen muutoin samaa mieltä kuin Korkeimman oikeuden enemmistö, mutta tuomiolauselmiin merkittyjen henkilötunnusten osalta lausun seuraavan:

Arvioinnin lähtökohtana on pyydettyjen tietojen julkisuus. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, ellei sanotussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 9 §:n 1 momentista ilmenee, että sama periaate koskee myös oikeudenkäyntiaineistoa. Viimeksi mainitun pykälän 2 momentin mukaan sovelletut lainkohdat ja tuomiolauselma ovat julkisia siinäkin tapauksessa, että tuomioistuin on määrännyt oikeudenkäyntiaineiston salaiseksi. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tässä asiassa on kysymys tuomioista annettavista jäljennöksistä. Mainitut julkisuusperiaatetta ilmentävät säännökset tukevat sitä kantaa, ettei henkilötunnusten peittäminen hovioikeuden tavoin olisi ollut perusteltua.

Henkilötietojen käsittelyä ja luovuttamisen edellytyksiä koskee kuitenkin erityisesti henkilötietolaki. Henkilötietolain tarkoituksena on, kuten sen 1 §:stä ilmenee, toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista. Henkilötietolaissa ei ole määräystä, jonka mukaan henkilötunnus olisi pidettävä salassa, eikä siitä ole tässä asiassa kysymyskään. Lain 5 §:ssä säädetty huolellisuusvelvoite edellyttää kuitenkin rekisterinpitäjän käsittelevän henkilötunnuksia aina siten, että ne eivät tule asiattomien saataville. Henkilötunnusten käsittelystä säädetään lisäksi erityisesti lain 13 §:ssä. Säännöksen 4 momentin mukaan rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, että henkilötunnusta ei merkitä tarpeettomasti henkilörekisterin perusteella tulostettuihin asiakirjoihin.

Henkilötunnus ei kuulu oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 §:ssä mainittuihin oikeudenkäynnin perustietoihin eikä sen voida katsoa sisältyvän myöskään sanotun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuun, aina julkiseen tuomiolauselmaan. Asianosaisen henkilötunnus on kuitenkin merkittävä tuomiolauselmaan, koska lauselma toimii automaattisen tietojenkäsittelyn avulla myös ilmoituksena eri rekistereihin ja täytäntöönpanoa varten. Tuomiot, jotka sisältävät poikkeuksetta henkilötietolain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja, taas arkistoidaan tuomioistuimissa ja ne ovat asiahakemiston avulla arkistosta kustannuksitta ja helposti löydettävissä. Vaikka tuomioihin kirjattujen henkilötietojen tarkoituksena ei välttämättä ole muodostaa henkilötietolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua henkilörekisteriä, katson, että henkilötietolakia voidaan ja että sitä tulee erityisesti lain 1 §:ssä säädetty tarkoitus huomioon ottaen soveltaa annettaessa jäljennöksiä tuomioista.

Henkilötietolain 3 §:n 2 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan muun muassa henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä ja luovuttamista. Lain 13 §:n mukaan henkilötunnusta saa käsitellä rekisteröidyn eli henkilön, jota henkilötieto koskee, suostumuksella tai, jos käsittelystä säädetään laissa. Lisäksi henkilötietoa saa käsitellä, jos rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Henkilötietolain 7 - 9 §:ssä ovat edelleen säännökset henkilötietojen käsittelyä koskevista yleisistä periaatteista käyttötarkoitussidonnaisuuden, käsittelyn yleisten edellytysten ja tietojen laatua koskevien periaatteiden kannalta. Henkilötietolaissa on otettu kuitenkin huomioon henkilötietojen käsittely toimituksellisia tarkoituksia varten säätämällä 2 §:n 5 momentissa, mitä lain säännöksiä tällöin sovelletaan. Näihin säännöksiin eivät kuulu lain 7 - 9 ja 13 §.

Henkilötietolain 2 §:n 5 momentin mukaan, ottaen huomioon myös lain 8 §:n säännös, henkilötietojen käsittely toimituksellisia tarkoituksia varten on siis lain nojalla sallittua vapaammin kuin yleensä muutoin. Tämä lainsäätäjän tarkoitus tulee ottaa huomioon myös silloin, kun lain 13 §:n nojalla harkitaan henkilötunnuksen käsittelyä luovutettaessa toimittajalle tietoja julkisista asiakirjoista. Näin ollen mainittua säännöstä tuleekin tulkita siten, ettei se estä antamasta toimituksellisiin tarkoituksiin jäljennöksiä tuomioista sellaisessa muodossa, että jäljennöksiin sisältyvät myös henkilötunnukset kokonaisuudessaan. A:n ilmoittamaa käyttötarkoitusta voidaan pitää säännöksen mukaisena. Tällainen tulkinta ei myöskään loukkaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa, jota turvaavat tietojen luovuttamisen jälkeen henkilötietolain ja myös rikoslain säännökset.

Näillä perusteilla katson, ettei hovioikeuden olisi tullut tässä tapauksessa peittää henkilötunnusten loppuosia, ja päädyn samaan lopputulokseen kuin enemmistö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.