Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry päätökseen

Puutteelliset hakuehdot

KKO:2000:1

Syyttömästi pidätetyn korvaus

Diaarinumero:S98/1598
Esittelypäivä:31.8.1999
Taltio:21
Antopäivä:17.1.2000

Suomen viranomaisten pyynnöstä Amerikan Yhdysvalloissa Suomeen luovuttamista varten säilöönotetulla oli oikeus saada Suomen valtiolta korvaus Yhdysvalloissa tapahtuneesta vapaudenmenetyksestä aiheutuneesta vahingosta, kun syytteet Suomessa oli hylätty.

L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Taustatiedot

Turun raastuvanoikeus, jossa oli ajettu A:ta vastaan syytettä vero- ja konkurssirikoksista, oli 26.3.1987 määrännyt A:n vangittavaksi vastaajaksi tuomista varten. Suomen valtion esittämän luovutuspyynnön perusteella A oli ollut Yhdysvalloissa vapautensa menettäneenä 5.2.1990 - 15.5.1991. Suomessa A oli vielä ollut vapautensa menettäneenä 16. - 30.5.1991. Rikosasiassa osasta A:ta vastaan esitetyistä syytteistä oli luovuttu ja osa jätetty tutkimatta. Muut syytteet oli hylätty lopullisesti Turun hovioikeuden tuomiolla 30.6.1997.

Valtiokonttori oli korvannut A:lle tämän vaatimuksen perusteella Suomessa tapahtuneen vapaudenmenetyksen aiheuttamat vahingot. Sen sijaan vapaudenmenetyksestä Yhdysvalloissa esitetyt korvausvaatimukset valtiokonttori oli hylännyt.

Tampereen käräjäoikeuden tuomio 9.12.1997

A vaati kanteessaan korvausta vapaudenmenetyksestä Yhdysvalloissa. Valtio teki A:n kanssa sovinnon mahdollisesti maksettavaksi tuomittavien korvausten määristä, mutta kiisti vaatimuksen perusteettomana, koska päätöstä tuosta vapaudenmenetyksestä ei ollut tehnyt suomalainen viranomainen eikä A vapaudenmenetyksen aikana ollut ollut Suomen lainkäyttövallan alaisena.

Käräjäoikeus totesi, että syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain 1 §:n mukaan rikoksesta epäiltynä pidätetyllä tai vangitulla on oikeus saada vapaudenmenetyksen johdosta korvausta, jos syyte jätetään sikseen tai hylätään.

Laissa tai sen esitöissä ei mainita mitään lain alueellisesta soveltamisesta. Oikeuskäytännössä lain korvaussäännöksiä on tulkittu laajasti ja sovellettu analogisesti.

Molemminpuolisen luovutussopimuksen perusteella kumpikin sopimusosapuolena oleva valtio on velvollinen suostumaan luovutuspyyntöön, jos sopimuksen mukaiset edellytykset täyttyvät. Vaikka A:n oli menettänyt vapautensa Yhdysvaltojen viranomaisten päätöksellä, vapaudenmenetys Yhdysvalloissa oli johtunut nimenomaan Turun raastuvanoikeuden vangitsemispäätöksestä ja siihen liittyvästä Suomen viranomaisten tekemästä luovutuspyynnöstä. Siten A ei ollut ollut pelkästään Yhdysvaltojen lainkäyttövallan alainen, vaan luovutuspyynnön johdosta myös Suomen lainkäyttövallan alainen. Suomen valtio oli pyytänyt A:n luovuttamista nimenomaan Suomessa tapahtuvaa rikostutkintaa ja tuomioistuinmenettelyä varten.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, että valtio oli syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla vastuussa A:lle myös Yhdysvalloissa tapahtuneen vapaudenmenetyksen johdosta aiheutuneesta vahingosta. Kanne hyväksyttiin.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Puhakka.

Turun hovioikeuden tuomio 6.10.1998

Valtio valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Veso, Sandholm ja Mäntysaari, joka myös esitteli asian.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valtiolle on myönnetty valituslupa. Valtio on valituksessaan vaatinut, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja valtio vapautetaan korvausvastuusta A:lle.

A on antanut häneltä valituksen johdosta pyydetyn vastauksen, jossa hän on vaatinut valituksen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 17.1.2000

Perustelut

Turun raastuvanoikeuden määrättyä A:n vangittavaksi ja Suomen valtion esitettyä Amerikan Yhdysvalloissa asuvaa A:ta koskevan luovutuspyynnön A on ollut yhdysvaltalaisten viranomaisten toimenpiteiden johdosta vapautensa menettäneenä Yhdysvalloissa 5.2.1990 - 15.5.1991. A on 16.5.1991 luovutettu Suomeen, jossa häneen kohdistetuista syytteistä on osaksi luovuttu ja muilta osin syytteet on jätetty tutkimatta tai hylätty. Kysymys on siitä, onko A:lla syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla oikeus saada Suomen valtion varoista korvausta sen johdosta, että hän on ollut Yhdysvalloissa vapautensa menettäneenä.

Mainitun lain mukaan rikoksesta epäiltynä pidätetyllä tai vangitulla on oikeus saada vapauden menetyksen johdosta valtiolta korvaus laissa säädetyin edellytyksin muun muassa silloin, kun syyte jätetään sikseen tai hylätään. Laki on laadittu silmällä pitäen Suomessa toimitettavaa rikostutkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä ja siten mahdollisesti ajatellen vain Suomessa tapahtuvaa vapauden menetystä. Lain sanamuoto ei kuitenkaan estä sen soveltamista sellaiseenkin tapaukseen, jossa henkilö on otettu muussa valtiossa säilöön Suomeen luovuttamista varten.

A:n vapaudenmenetys Yhdysvalloissa on johtunut välittömästi Yhdysvaltain viranomaisten toimenpiteistä. Nuo toimenpiteet ovat kuitenkin perustuneet Suomen valtion esittämään luovutuspyyntöön ja valtioiden välillä tehdyn luovutussopimuksen Yhdysvalloille asettamiin sopimusvelvoitteisiin. Se, että suomalaisen tuomioistuimen vangitsemismääräys pannaan toimeen toisessa valtiossa, ei poista Suomen valtion vastuuta aiheettomasta vapaudenriistosta. Sellaista johtopäätöstä ei myöskään voida tehdä sen Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO 1991:155) perusteella, jossa on katsottu, että Suomessa toiseen valtioon luovuttamista varten säilöön otetulla oli oikeus, kun syyte vastaanottajamaassa oli hylätty, saada Suomen valtiolta korvausta Suomessa tapahtuneesta vapauden menetyksestä aiheutuneesta vahingosta. Päinvastoin vieläkin perustellumpana kuin mainitussa ratkaisussa tarkoitetussa tilanteessa voidaan Suomen valtion korvausvastuuta pitää nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa, jossa säilöön ottaminen toisessa valtiossa on tapahtunut Suomen viranomaisten luovutuspyynnön perusteella ja siten vain pyynnön kohteena olevan henkilön saattamiseksi Suomen valtion lainkäyttövallan alaiseksi.

Näillä perusteilla Korkein oikeus, jossa ei ole ollut kysymys korvausten määristä, on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Paasikoski, Hidén, Palaja ja Krogerus. Esittelijä Pasi Kumpula.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.