Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry päätökseen

Puutteelliset hakuehdot

KKO:1999:39

Vahingonkorvaus - Saarto

Diaarinumero:S97/498
Esittelypäivä:16.2.1999
Taltio:730
Antopäivä:16.3.1999

Ammattijärjestö oli jäsentensä yhteistä etua valvoakseen julistanut ostosaarron perusteilla, jotka eivät olleet olleet syrjiviä tai muutoin epäasiallisia. Saarron yhteydessä ei ollut turvauduttu lainvastaisiin tai epäasiallisiin menettelytapoihin. Koska järjestön menettelyä ei pidetty lain tai hyvän tavan vastaisena, ei ollut perusteita velvoittaa järjestöä korvaamaan saarrosta aiheutunutta vahinkoa.

VahL 2 luku 1 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Helsingin käräjäoikeudessa

Hotelli Patria, Hotelli Lappeenrannan Carelia Oy (jäljempänä Hotelli Patria), lausui Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry:tä (jäljempänä HRHL), SAK:n Helsingin Paikallisjärjestö ry:tä ja SAK:n Lappeenrannan Paikallisjärjestö ry:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että se oli käyttänyt ISS Servi System Oy:n huonesiivouspalveluja. ISS Servi System Oy:llä oli ollut työehtosopimusasioihin liittyneitä erimielisyyksiä HRHL:n kanssa, vaikka yhtiö oli maksanut valtakunnallisesti yleissitovien työehtosopimusten mukaisia palkkoja mm. Hotelli Patriassa työskenneille työntekijöilleen.

HRHL oli päättänyt asettaa yli 30 hotellia, Hotelli Patria mukaan lukien ostoboikottiin 1.4.1995 alkaen. HRHL oli toimeenpannut boikotin julkaisemalla 31.3.1995 mm. Etelä-Saimaa -nimisessä lehdessä asiaa koskevan ilmoituksen, jossa todettiin, että Hotelli Patriassa siivosi siivousliike, joka ei suostunut sopimaan liiton kanssa kerroshoitajien työehtosopimuksesta ja jossa hotelliasiakasta kehotettiin tukemaan liiton toimintaa ja olemaan asumatta siivousliikkeen siivoamassa hotellihuoneessa.

SAK:n Helsingin Paikallisjärjestö ry oli edustajiston vuosikokouksessa 23.3.1995 antanut tukensa boikottipäätökselle ja lisäksi kehottanut jäsenosastojaan ja niiden jäseniä olemaan käyttämättä Hotelli Patrian hotellin ja ravintolan palveluita. SAK:n Lappeenrannan Paikallisjärjestö ry oli samana päivänä pitämässään kokouksessa tehnyt vastaavanlaisen tukipäätöksen. Näistä päätöksistä oli tiedotettu tiedotusvälineissä sekä suoraan yhdistysten jäsenille. Boikotti oli aiheuttanut Hotelli Patrian myynnin kasvun taittumisen ja suoranaisen vähentymisen.

Hotelli Patria lausui, että boikotti oli ollut oikeudenvastainen ja perustanut siten vahingonkorvausvelvollisuuden. Yhdistykset olivat menetelleet tahallisesti tarkoituksenaan aiheuttaa Hotelli Patrialle vahinkoa. Osapuoli, joka oli Hotelli Patrian kautta ollut painostuksen kohteena, oli ollut ISS Servi System Oy. Vahingon korvaamiseen oli sen vuoksi vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä.

Tämän vuoksi Hotelli Patria vaati, että yhdistykset velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan sille boikotista aiheutuneena vahingonkorvauksena 1.4. -31.10.1995 väliseltä ajalta 3 724 216 markkaa korkoineen.

Yhdistysten vastaus

Yhdistykset kiistivät kanteen ja vaativat sen hylkäämistä.

Käräjäoikeuden tuomio 8.3.1996

Boikotin hyvän tavan vastaisuus/oikeudenvastaisuus

Käräjäoikeus totesi, että kanne oli kohdistettu yhteisvastuullisesti kaikkiin vastaajiin samoilla perusteilla ja että vastaajien kanteen kiistämisperusteet olivat kaikkien vastaajien osalta samat. Kanne perustui vahingonkorvauslakiin.

Suomessa vallitsi lähtökohtaisesti työtaisteluvapaus. Ostoboikottia oli pidettävä työtaistelutoimenpiteeseen verrattavana. Ostoboikotti saattoi olla kielletty, jos se kohdistui työehtosopimukseen tai jos se toteutettiin hyvän tavan vastaisesti.

Muun muassa liiketoiminnassa sallittiin ilman vahingonkorvausta jopa tahallinen menettely, jonka tuloksena toisen varallisuusasema huonontui esimerkiksi asiakkaiden menettämisen johdosta. Vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa ratkaisevaa oli tapa, jolla vahinko oli aiheutettu.

Työtaistelutoimenpiteen luonteeseen kuului vastapuolen taloudelliseen asemaan vaikuttaminen. Siten taloudelliseen asemaan vaikuttaminen ei sinänsä osoittanut toimenpiteen oikeudenvastaisuutta. Ostoboikotin oikeudenvastaisuutta arvioitaessa oli otettava huomioon sekä toimenpiteen tavoite että sen toteuttamistapa.

HRHL:n julistama ostoboikotti, jota paikallisjärjestöt olivat tukeneet, oli alun perin suunnattu useiden majoitus- ja ravitsemisliikkeiden majoitustoimintaan, vaikka sillä oli pyritty vaikuttamaan niihin siivousalan yrityksiin, joiden siivoojat olivat työskennelleet boikotin kohteena olleissa hotelleissa. Kanteen tarkoittamilta osin boikotti oli toteutettu painostamalla Hotelli Patriaa, joka oli käyttänyt ISS Servi System Oy:n siivouspalveluja. HRHL oli siten pyrkinyt taloudellisilla pakotteilla painostamaan Hotelli Patriaa. Koska HRHL ei ollut esittänyt majoitusalan työnantajaliitolle tai sen jäsenyrityksille vaatimuksia, jotka olisivat toteutuessaan vaikuttaneet näiden järjestöjen väliseen työehtosopimukseen, boikotilla ei ollut rikottu työrauhavelvollisuutta, eikä boikotti siten ollut ollut kielletty toimenpide. Boikotista seurannutta mahdollista vahinkoa ei myöskään ollut aiheutettu lainvastaisella tai rangaistavalla teolla.

Suomessa henkilöt saivat itse päättää, solmivatko he sopimuksen jonkin tahon kanssa. Sopimuksen tekemisestä saattoi kieltäytyä syytä ilmoittamatta. Henkilöt saivat myös tuoda julki sen, kenen kanssa halusivat solmia sopimuksia sillä edellytyksellä, etteivät käsityksen perusteeksi esitetyt seikat olleet virheellisiä tai syrjiviä. Myös oikeushenkilöillä oli sanotun kaltainen oikeus, joka sisälsi oikeuden jäsenten edun tai järjestöllisten etujen edistämiseksi kehottaa jäseniä kieltäytymään sopimusten tekemisestä jonkin määrätyn tahon kanssa.

HRHL oli työntekijöiden ammatillisena järjestönä toiminut jäsentensä etua valvoen ja toimialansa puitteissa ja siis kollektiivisessa intressissä. Paikallisjärjestöt olivat boikottia tukiessaan toimineet oman toimialansa puitteissa, eikä boikotin tukeminen ollut ollut paikallisjärjestöjen sääntöjen vastaista. HRHL:n boikotin perusteeksi ilmoittamat seikat eivät olleet olleet miltään osin virheellisiä tai syrjiviä. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, että ostoboikotin julistaminen ei ollut ollut hyvän tavan vastaista tai oikeudenvastaista.

Boikotin ulottuminen ravintolatoimintaan

Jutussa kuultujen todistajien kertomusten perusteella käräjäoikeus katsoi, että Hotelli Patriaa oli Lappeenrannassa yleisesti pidetty yhtenä kokonaisuutena. Tämä oli ilmennyt asiakkaiden käyttäytymisestä ja heidän boikottia koskeneista kommenteistaan, jotka olivat osoittaneet asiakkaiden mieltäneen Hotelli Patrian olleen boikotin kohteena sekä hotellin että ravintolan osalta.

Vaikka boikotti oli HRHL:n taholta julistettu vain hotelliin kohdistuneeksi, mitä osoittivat varsinainen boikottipäätös sekä 26.3.1995 julkaistu lehtikirjoitus ja 31.3.1995 julkaistu ilmoitus, SAK:n Helsingin Paikallisjärjestö ry:n boikotille antamaa tukea osoittaneessa Hotelli Patrian johtajalle osoitetussa kirjeessä boikottituki oli koskenut sekä hotelli- että ravintolatoimintaa. Tämän osoitti myös se seikka, että kirjanpidollisesti hotellihuoneen maksuun sisältynyt aamiainen oli kirjanpidossa kustannuksena hotellin puolella ja myyntinä ravintolan puolella. Siten pelkästään hotelliinkin kohdistuneella boikotilla olisi ollut vaikutuksia ravintolamyyntiin.

Boikotin päättyminen

Jutussa kuultujen todistajien kertomusten perusteella käräjäoikeus katsoi, että HRHL:n sanomalehdissä 15.6.1995 julkaisema ilmoitus boikotin päättymisestä ei ollut heti tullut asiakkaiden tietoon. Tämä oli ilmennyt asiakkaiden kommenteista ja siitä, että vielä boikotin virallisen päättymisen jälkeenkin asiakkailta oli tullut huonevarausten peruutuksia. Boikotti ei siten tosiasiallisesti ollut päättynyt sitä koskeneen päättymisilmoituksen julkaisemispäivänä. Näyttämättä oli sen sijaan jäänyt, mihin saakka boikotti oli ulottunut. Käräjäoikeus arvioi, että boikotin voitiin katsoa ulottuneen elokuuhun 1995.

Myynnin kehitys/vahingon määrä

Käräjäoikeus katsoi, että näyttämättä jääneitä Hotelli Patrian myynnin nousuodotuksia ei voitu ottaa huomioon boikotin vaikutuksia arvioitaessa. Oikeudelle esitetyn laskelman perusteella käräjäoikeus katsoi, että Hotelli Patrian hotellin liikevaihto oli vuoden 1995 huhtikuussa ollut 473 498 markkaa ja vuoden 1994 huhtikuussa 608 610 markkaa. Ravintolan liikevaihto oli huhtikuussa 1995 ollut 571 203 markkaa ja huhtikuussa 1994 747 647 markkaa. Toteutunut liikevaihto oli siten vuoden 1995 huhtikuussa ollut 311 556 markkaa edellisen vuoden huhtikuun liikevaihtoa pienempi.

Tammi-maaliskuun 1995 myynnistä ei ollut esitetty muuta kirjallista näyttöä kuin 19.12.1996 päivätyssä laskelmassa ollut maininta kasvuprosenteista. Näyttämättä oli jäänyt, että tammi-maaliskuun 1995 myynti olisi ollut huhtikuun 1995 myyntiä suurempi. Laskelma ja todistajan kertomus osoittivat, että touko-joulukuussa 1995 ei ollut tapahtunut myynnin laskua verrattuna edelliseen vuoteen. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että tältä ajanjaksolta olisi voinut aiheutua menetetystä liikevoitosta johtunutta vahinkoa.

Asiassa oli riidatonta, että Hotelli Patrian ravintolan kanssa kilpaillut Ravintola Mon-Repos oli uusittuna aloittanut toimintansa maaliskuussa 1995. Käräjäoikeus katsoi jääneen selvittämättä, kuinka suuri osa Patrian huhtikuun 1995 liikevaihdon 311 556 markan laskusta verrattuna edellisen vuoden huhtikuun liikevaihtoon oli johtunut boikotista ottaen huomioon, että helmikuussa 1995 Mon-Repos oli ollut kiinni ja remontin jälkeen osa Hotelli Patrian asiakkaista oli palannut Mon-Reposin asiakkaiksi ilman boikotin vaikutusta ja että ennen boikottia ravintolat olivat toimineet yhtäaikaa vain muutaman viikon. Asiakaskunnan liikkumisen vaikutuksia ei siten voinut luotettavasti arvioida. Näillä perusteilla käräjäoikeus arvioi, että boikotista aiheutuneen myynnin lasku oli ollut 200 000 markkaa.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaiset erityiset painavat syyt

Lainkohdan mukaan taloudellisen vahingon korvaaminen sopimussuhteen ulkopuolella edellytti erityisen painavaa syytä.

Asiassa oli riidatonta, että HRHL oli julistanut boikotin tarkoituksenaan painostaa taloudellisesti ISS Servi System Oy:tä eli siten tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Käräjäoikeus katsoi, että erityisen painavien syiden olemassaoloa oli arvioitava toimenpiteen hyvän tavan vastaisuuden kautta. Itse boikotti ei ollut hyvän tavan vastainen. Näin ollen myöskään kehotus boikottiin ei ollut hyvän tavan vastainen tahallisuudesta tai tuottamuksesta riippumatta. Erityisen painavia syitä vahingon korvaamiseen ei siten ollut olemassa.

Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Seppänen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 2.1.1997

Hotelli Patria valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että Hotelli Patrian saarrosta aiheutuneen taloudellisen vahingon korvaamista koskeva vaatimus tarkoitti sellaisen vahingon korvaamista, joka ei ollut yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, vaan ilmeni varallisuusaseman heikkenemisenä. Puheena olevassa tapauksessa tällaisen korvauksen saaminen edellytti vahingonkorvauslain mukaan vahingon aiheuttajan menettelyn tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta ja lisäksi erittäin painavia syitä korvauksen tuomitsemiseen tässä nimenomaisessa tilanteessa.

Johtaakseen tahallisuuteen tai tuottamuksellisuuteen perustuvaan korvausvastuuseen edellytettiin vahingon aiheuttajan toimenpiteiden osoittavan moitittavaa syyllisyyttä, toisin sanoen oikeudenvastaisuutta. Näin ollen esimerkiksi turvautuminen laillisten oikeuksien käyttöön ei synnyttänyt korvausvastuuta. Erityisesti liike-elämässä oli tahallinen tai tuottamuksellinen menettely katsottu oikeudenvastaiseksi yleensä ainakin silloin, kun teko oli ilmentänyt selvästi hyvän tavan vastaisuutta.

Työntekijöiden ja heidän ammattijärjestöjensä työmarkkinoilla painostuskeinona käyttämä ostosaarto saattoi yleisestä toimintavapaudesta huolimatta olla hyvän tavan vastainen riippuen siitä, olivatko toimenpiteen tavoitteet ja käytettävät menettelytavat hyväksyttävissä vai ei. Tässä asiassa työriidan osapuolia olivat olleet HRHL ja ISS Servi System Oy. Hotelli Patria oli ollut järjestäytymätön työnantaja. Saarto oli näin ollen välittömästi kohdistunut työriidan ulkopuolella olleeseen yritykseen.

Hotelli Patrialla oli ollut oikeus tehdä hotellin kerroshoitotöistä alihankintasopimus haluamansa siivousliikkeen kanssa, kuten oli tapahtunutkin sen solmiessa sanotunlaisen sopimuksen ISS Servi System Oy:n kanssa. HRHL myötäpuolineen oli kuitenkin käräjäoikeuden tuomiossa kerrotulla saarrolla painostanut Hotelli Patriaa pidättäytymään yhteistoiminnasta mainitun siivousliikkeen kanssa, joka oli solminut sinänsä pätevän työehtosopimuksen muun ammattiliiton kuin HRHL:n kanssa. Pyrkimällä välittömästi rajoittamaan työriidan ulkopuolella olleen Hotelli Patrian sopimusvapautta HRHL myötäpuolinen oli toiminut hyvän tavan vastaisesti ja siten vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisella tavalla, jota oli näissä olosuhteissa pidettävä sinänsä oikeudenvastaisena.

Hotelli Patrialle oli ostosaarron johdosta aiheutunut liiketoiminnassa taloudellista vahinkoa varallisuusaseman heikkenemisenä. Korvauksen tuomitseminen edellytti kuitenkin myös erittäin painavien syiden olemassaoloa sille. Tällaisena syynä ei voitu yksinään pitää aiheutetun vahingon määrää. HRHL:n myötäpuolineen Hotelli Patriaan kohdistama menettely ei ollut tarkoitettu vahingoittamaan vain ja nimenomaan Hotelli Patrian liiketoimintaa. Kysymys oli ollut laaja-alaisesta kaikkiaan 32 hotelliin samanaikaisesti kohdistetusta työtaistelutoimenpiteestä. Sillä oli myös pyritty estämään HRHL:n jäsenten palkkojen tosiasiallinen aleneminen. HRHL:n mukaan sillä ei ollut ollut käytettävissä muita keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Näihin näkökohtiin nähden hovioikeus katsoi, ettei ollut erityisen painavia syitä velvoittaa HRHL:a myötäpuolineen suorittamaan vahingonkorvausta Hotelli Patrialle. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus jätti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Matti Kuusimäki, Riikonen ja Sivenius. Esittelijä Terhi Mattila.

Eri mieltä olleen jäsenen lausunto

Hovioikeudenneuvos Riikonen: Saarron oikeudenvastaisuuden osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä mainittujen vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytyksinä olevien erityisen painavien syiden osalta lausun seuraavaa. Hotelli Patria ja ISS Servi System Oy ovat ennen saarron alkamista toimineet rikkeettömästi niitä sitoneiden sopimusten mukaisesti. Hotelli Patria, joka on ollut järjestäytymätön työnantaja, ei ole voinut työehtosopimusriidan ulkopuolisena yrityksenä osallistua työehtosopimusneuvotteluihin eikä vaikuttaa niihin. Sillä on sopimusvapauden periaatteen mukaisesti ollut oikeus teetättää kerrossiivoustyöt haluamallaan tavalla. Sen ohessa, että HRHL:n tarkoituksena on ollut vaikuttaa menettelyllään jäsentensä työehtoihin, työriidan syynä on ollut suurelta osalta myös kahden siivousalan ammattiliiton välinen sopimuskenttänsä laajuutta koskeva kilpailu, johon nähden Hotelli Patria on ollut myös täysin ulkopuolinen. HRHL:n toimenpiteen tavoite tältä osin ei ole koskenut lainkaan liiton jäsenten työehtoja. Mainituista seikoista huolimatta HRHL on painostaakseen Hotelli Patriaa pidättymään yhteistoiminnasta sopimuskumppaninsa ISS Servi System Oy:n kanssa kohdistanut saarron Hotelli Patriaan ja näin tahallaan aiheuttanut sille vahinkoa hotellin ja ravintolan myyntitulojen menetyksenä. Katson HRHL:n menettelyn olleen, huolimatta sillä alussa olleesta kollektiivisesta luonteesta, siinä määrin moitittavan, että on erittäin painavia syitä velvoittaa se korvaamaan Hotelli Patrialle aiheuttamansa vahinko. SAK:n paikallisjärjestöjen osalta, jotka ovat pelkästään tukeneet HRHL:a, en katso olevan erittäin painavia syitä korvausvelvollisuuden tuomitsemiseen.

Saarto on huolimatta siitä, että se on kohdistettu hotellihuoneiden käyttöön, alentanut paitsi hotellin myös ravintolan käyttöä. Sen vuoksi korvauksen määrässä on otettava huomioon molempien osalta aiheutunut vahinko. Koska vahingon määrä koko sen syntymisen ajalta ei ole laskettavissa, arvioin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän näytön perusteella määräksi 300 000 markkaa.

Edellä kerrotun perusteella velvoitan HRHL:n suorittamaan Hotelli Patrialle korvaukseksi saarron aiheuttamasta vahingosta 300 000 markkaa korkoineen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Hotelli Patria, Hotelli Lappeenrannan Carelia Oy:lle (jäljempänä Hotelli Patria) myönnettiin valituslupa. Valituksessaan se vaati, että hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että vahingonkorvauksen tuomitsemiseen katsotaan olevan erityisen painavia syitä ja yhdistykset velvoitetaan korvaamaan sille ostosaarrosta aiheutunut vahinko 700 000 markkaa laillisine korkoineen 29.5.1995 lukien yhteisvastuullisesti siten, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry velvoitetaan yksin suorittamaan koko vaadittu määrä ja kumpikin paikallisjärjestö erikseen osallistumaan sen suorittamiseen 10 000 markalla.

Yhdistykset ovat yhteisesti antamassaan vastauksessa vaatineet valituksen hylkäämistä ensisijaisesti kuten käräjäoikeudessa sillä perusteella, että kysymyksessä on ollut oikeutettu työtaistelutoimenpide eikä mitään vahinkoa voi vahingonkorvauslain nojalla tulla korvattavaksi.

Hotelli Patria on Korkeimman oikeuden pyynnöstä antanut vastineensa yhdistysten tänne toimittaman vastauksen johdosta. Se on katsonut, että kysymys ostosaarron oikeudenvastaisuudesta on ratkaistu lainvoimaisesti hovioikeuden tuomiolla, koska vastaajayhdistykset eivät ole hakeneet muutosta hovioikeuden tuomioon.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 16.3.1999

Käsittelyratkaisut

Hotelli Patria on 30.9.1997 toimittanut Korkeimmalle oikeudelle lausuman sekä palvelusopimuksen, jotka on lähetetty tiedoksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry:lle ja sen myötäpuolille. Korkein oikeus ottaa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 18 §:n nojalla sanotun selvityksen huomioon. Selityksen pyytäminen selvityksen johdosta on ilmeisen tarpeetonta.

Hovioikeuden ratkaisun perustelu, jonka mukaan yhdistysten toiminta on ollut oikeudenvastaista, ei ole voinut erikseen saavuttaa lainvoimaa. Sen vuoksi Korkein oikeus voi myös vain Hotelli Patrian ollessa muutoksenhakijana lausua tästä kysymyksestä.

Perustelut

Hotelli Patrialla on ollut hotellinsa kerroshoitotöistä alihankintasopimus ISS Servi System Oy:n kanssa. Hotellin ravintola-, kokous- ja julkisten tilojen siivoamisesta on vastannut hotellin oma henkilökunta.

Majoitus- ja ravitsemisalalla on 1980-luvun alkupuolelta lähtien ollut käytäntönä, ettei siivousyritysten hotelleissa tekemä kerroshoitotyö kuulu siivous- ja puhdistusalan työehtosopimuksen soveltamisalueeseen, vaan kerroshoitotyötä suorittavat siivousliikkeet solmivat työehtosopimukset Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry:n (HRHL) kanssa. Myös ISS Servi System Oy on solminut HRHL:n kanssa työehtosopimuksia, joista viimeksi voimassa ollut on päättynyt 31.10.1994.

Siivousyrityksiä edustanut Palvelualojen Toimialaliitto on syksyllä 1994 solminut Kiinteistötyöntekijäin Liiton kanssa sopimuksen siitä, että hotelleissa suoritettavaan kerroshoitotyöhön sovelletaan 1.1.1995 alkaen siivous- ja puhdistusalan työehtosopimusta. HRHL, joka edusti hotelleissa kerroshoitotyötä tehneitä työntekijöitä, on puolestaan katsonut, että Kiinteistötyöntekijäin Liiton kanssa solmitun työehtosopimuksen mukainen palkkataso oli epätyydyttävä ja että asianomaisten työntekijäjärjestöjen kesken tehdyn sopimuksen mukaan kerroshoitajien työ- ja palkkaehdoista sopiminen kuului HRHL:lle. Tässä tilanteessa HRHL on ilmoituksensa mukaan pyrkinyt ensin neuvotteluteitse solmimaan uudet työehtosopimukset siivousyritysten, muun muassa ISS Servi System Oy:n kanssa. Kun neuvottelut eivät ole johtaneet HRHL:n tavoittelemaan tulokseen, se on päättänyt ryhtyä järjestöllisiin toimenpiteisiin saadakseen työehtosopimukset uudistetuiksi. Painostustoimenpiteeksi on valittu ostosaarto. HRHL on 31.3.1995 julkaissut useassa sanomalehdessä ilmoituksen, jossa se on kehottanut hotelliasiakkaita välttämään asumista ilmoituksessa mainituissa hotelleissa, niiden joukossa myös Hotelli Patriassa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n Helsingin ja Lappeenrannan paikallisjärjestöt ovat asettuneet tukemaan ostosaartoa, joka on kohdistunut yhteensä yli 30:een sellaiseen majoitus- ja ravitsemusalan yritykseen, jossa on käytetty muiden kuin HRHL:n kanssa sopimuksen tehneiden siivousliikkeiden palveluksia. HRHL on tiedottanut ostosaarrosta myös Hotelli Patrialle ja julkaissut paikallislehdessä ilmoituksen, jossa hotelliasiakkaita on kehotettu pidättäytymään asumasta Hotelli Patrian hotellihuoneissa. HRHL on 15.6.1995 julkaissut sanomalehdissä ilmoituksen ostosaarron lopettamisesta.

Työmarkkinoilla painostustoimenpiteenä toisinaan käytetty saarto voi olla kielletty, jos se kohdistuu työtaistelutoimenpiteenä voimassa olevaan työehtosopimukseen tai se on muutoin lainvastainen. Lähtökohtaisesti saarto on muutoin yleisestä toimintavapaudesta johtuen Suomessa sallittu. Saarron tavoitteista ja myös käytetyistä menettelytavoista riippuu, onko sitä tällöin pidettävä hyväksyttävänä vai ei. Työntekijöitä edustavilla järjestöillä on siten yleensä oikeus ryhtyä ostosaartoon keskeisten tavoitteittensa saavuttamiseksi. Edes se, että saarto kohdistuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöihin nähden kolmanteen osapuoleen, ei vielä merkitse sitä, että toimenpide olisi kielletty ja että siitä aiheutuisi velvollisuus korvata saarrosta aiheutunut taloudellinen vahinko. Myös korkeimman oikeuden käytännössä ostosaartoa on pidetty periaatteessa luvallisena. Saarron on kuitenkin katsottu voivan aiheuttaa velvollisuuden siitä johtuneiden taloudellisten vahinkojen korvaamiseen silloin, kun toimenpide on ratkaisuissa selostetuista syistä ollut hyvän tavan vastainen ja siis oikeudenvastainen (KKO 1983 II 187, 1985 II 118, 1987:85, 1987:86).

Saarron luonteeseen kuuluu vastapuolen taloudelliseen asemaan vaikuttaminen. Toimenpiteen hyvän tavan vastaisuutta ja mahdollista vahingonkorvausvelvollisuutta arvioitaessa on siten otettava huomioon sekä toimenpiteen tavoite että sen toteuttamistapa.

HRHL:n julistama ostosaarto on alun perin kohdistettu useiden majoitus- ja ravitsemusliikkeiden majoitustoimintaan, vaikka sillä on pyritty vaikuttamaan niihin siivousalan yrityksiin, joiden siivoojat ovat työskennelleet ostosaarron kohteena olleissa hotelleissa. Ostosaartoon asetetuista majoitus- ja ravintolaliikkeistä saarto on pisimpään koskenut Hotelli Patriaa, joka on käyttänyt ISS Servi System Oy:n huonesiivouspalveluja.

Ostosaartoon on ryhdytty, koska HRHL on katsonut hotellin kerroshoitotyötä tehneiden työntekijöiden palkkaetujen huonontuvan tilanteessa, jossa siivousyrityksiä edustava yhdistys on kerrotuin tavoin aikaisemmasta käytännöstä poiketen HRHL:n sijasta tehnyt hotellin kerroshoitotyötä koskevan työehtosopimuksen toisen työntekijäjärjestön kanssa. Työntekijöiden palkka- ja muista työehdoista sopiminen ja työntekijöiden etujen ajaminen kuuluu työntekijäjärjestöjen keskeisiin tehtäviin. HRHL on työntekijöitä edustavana yhdistyksenä ostosaartoon ryhtyessään valvonut jäsentensä yhteistä etua. Niin ikään paikallisjärjestöt saartoa tukiessaan ovat ajaneet työntekijöiden yhteistä etua. Seikat, joiden perusteella saartoon on ryhdytty, eivät ole olleet syrjiviä tai muutoin epäasiallisia.

Saarron yhteydessä ei ole esitetty vääriä tietoja taikka muutoin turvauduttu lainvastaisiin tai epäasiallisiin menettelytapoihin. Esimerkiksi saarto on julistettu koskemaan vain hotellitoimintaa. Saartoa ei näin ollen ole toteutettu tavoitteen saavuttamiseen nähden liiallisilla toimenpiteillä. Hotelli Patria on kanteensa tueksi viitannut myös siihen, että sillä oli ISS Servi System Oy:n kanssa voimassa oleva sopimus kerroshoitotyöstä ja ettei se voinut yksipuolisesti peruuttaa tuota sopimusta. Vallinneessa tilanteessa sopimuksen olemassaolo ei yksinään ole tehnyt ostosaartoa oikeudenvastaiseksi.

Korkein oikeus katsoo, etteivät HRHL toimeenpanemalla ostosaarron tai paikallisjärjestöt tukemalla sitä ole näissä olosuhteissa menetelleet lain tai hyvän tavan vastaisesti. Sen vuoksi ei ole perusteita velvoittaa HRHL:a ja sen myötäpuolia korvaamaan Hotelli Patrialle ostosaarrosta aiheutunutta vahinkoa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Taipale, Suhonen, Raulos ja Palaja. Esittelijä Sari Ruokojärvi.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.