Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa - Vahingonkorvaus

Diaarinumero:	S96/1473
Esittelypäivä:	1.7.1997
Taltio:	4034
Antopäivä:	18.11.1997

Elinkeinonharjoittaja A oli yhtiöiden X ja Y kanssa solmimillaan sopimuksilla luovuttanut yhtiöille oikeuden hyödyntää taloudellisesti lukutaidon kehityspakettia, jonka ideointiin ja suunnitteluun hän oli ratkaisevasti osallistunut. Sopimuksissa oli sovittu muun muassa A:lle hyödyntämisestä maksettavista korvauksista.

Yhtiöiden X ja Y, joissa määräävässä asemassa oli ollut B, tultua asetetuksi konkurssiin oli yhtiö Z, jossa B samoin oli määräävässä asemassa, vastikkeetta jatkanut kyseisen lukutaidon kehityspaketin hyödyntämistä.

Yhtiön Z katsottiin käyttäneen elinkeinotoiminnassaan A:n kannalta sopimatonta menettelyä. A:lle aiheutuneen taloudellisen vahingon korvaamiseen katsottiin olevan erittäin painavia syitä.

Vrt. KKO:1991:32

SopMenL 1 §
VahL 5 luku 1 §

A kertoi B:tä ja KK Koulutusyhtymä Oy:tä vastaan nostamassaan kanteessa, että hän oli 26.1.1982 allekirjoittanut X -nimisen yhtiön kanssa sopimuksen sopijapuolten yhdessä kehittämien tehokkaan lukutaidon kehittämismetodin sekä -laitteen taloudellisesta hyödyntämisestä. Sopimuksen ehtoja oli syntyneiden erimielisyyksien vuoksi täsmennetty 4.2.1985 ja 20.12.1988 solmituilla sopimuksilla. Samalla 4.2.1985 solmitun sopimuksen kautta B:n toinen yhtiö, Koulutuskeskus Brain Train Center Oy oli tullut sopimuksen osapuoleksi. Edelleen 20.12.1988 B oli itse henkilökohtaisesti liittynyt sopimukseen ja tullut sen sitomaksi allekirjoittamalla sopimuksen omasta ja edustamiensa yhtiöiden puolesta.

Sopimusten pääasiallisena sisältönä oli ollut määritellä, millä tavoin sopimuksen osapuolilla oli ollut oikeus hyödyntää kantajan kehittämää tehokkaan lukemisen taitotietoa toiminnassaan. B:n ja hänen yhtiöidensä toimialueeksi oli yleisesti määritelty yrityksille suunnattujen tehokkaan lukemisen kurssien järjestäminen kun kantajan toimialueeksi oli varattu yksityisille kuten koululaisille ja opiskelijoille suunnatut kurssit. Sopimusten piiriin kuului myös tehokkaan lukemisen opettamisessa käytettävä Effecto Read -kone. B:llä ja hänen yhtiöillään oli ollut oikeus myydä Effecto Read -konetta, mutta koneen muu hyödyntäminen esimerkiksi kursseilla oli rajoitettu vähäisiin puitteisiin, koneen myynnin lisäämiseksi. Sopimuksissa oli määritelty kantajalle maksettavaksi rojaltia koneiden myymisestä sekä kursseista, joilla konetta käytettiin. Samoin oli sovittu sopimussakosta sopimuksen rikkomisen varalle.

Koneen oheismateriaaliin kuului niin sanottu henkilökohtainen paketti, joka sisälsi kantajan kehittämiä, koneen yhteydessä käytettäväksi tarkoitettuja harjoituksia sekä muuta materiaalia. Materiaalin hyödyntämisestä oli sopimuksissa määräyksiä, eikä sitä niiden mukaan saanut käyttää muutoin kuin Effecto Read -koneen ohessa myytävänä harjoitusmateriaalina. Tekijänoikeuden tämän henkilökohtaisen paketin sisältämiin kirjallisiin harjoituksiin sekä muuhun materiaaliin oli katsottava kuuluvan kantajalle niiden laatijana.

X oli myöhemmin muuttunut B:n Koulutusyhtiöt Oy -nimiseksi osakeyhtiöksi. B Koulutusyhtiöt Oy ja Koulutuskeskus Brain Train Center Oy, joiden kummankin toimitusjohtajana ja hallituksen ainoana jäsenenä oli ollut B, olivat 20.12.1991 luovuttaneet omaisuutensa konkurssiin. Ennen konkursseja niiden liiketoiminta oli kuitenkin siirretty uudelle yhtiölle nimeltä KK Koulutusyhtymä Oy, jonka toimitusjohtajana ja hallituksen ainoana jäsenenä toimi B. Ennen konkursseja sekä niiden jälkeen olivat B ja hänen määräämisvallassaan olevat yhtiöt toimineet piittaamatta kantajan kanssa solmituista sopimuksista.

Koska B oli 20.12.1988 allekirjoitetun sopimuksen perusteella yksi sopimussuhteen osapuoli, hän oli henkilökohtaisessa vastuussa sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Lisäksi B oli tekijänoikeuslain 57 §:n nojalla henkilökohtaisessa vastuussa tekijänoikeuksien loukkaamisesta maksettavasta hyvityksestä ja korvauksesta.

Kun KK Koulutusyhtymä Oy oli liiketoiminnan siirtämisen jälkeen käyttänyt hyväkseen kantajan ja konkurssiin menneiden yhtiöiden välisen sopimuksen kohteena olevaa tehokkaan lukemisen taitotietoa, oli sen katsottava ottaneen sopimusvelvoitteista vastatakseen ja siten olevan vastuussa niiden rikkomisesta. Mikäli sopimusvelvoitteiden ei kaikesta huolimatta katsottaisikaan siirtyneen KK Koulutusyhtymä Oy:lle, oli kantajan kehittämän taitotiedon hyödyntäminen sopimuksista piittaamatta joka tapauksessa ollut vastoin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännöksiä. Toisen elinkeinonharjoittajan saavutusten vastikkeetonta hyväksikäyttöä ei voitu pitää hyväksyttävänä etenkään silloin, kun niiden käyttäminen oli aikaisemmin ollut sopimuksen varaista.

KK Koulutusyhtymä Oy oli järjestänyt sellaisia kursseja, joista sopimusten mukaan oli maksettava kantajalle rojaltia. Rojalti näistä oli arviolta yhteensä 22 750 markkaa. Edelleen KK Koulutusyhtymä Oy oli myynyt kantajan taitotaitoon perustuvaa Brain Power -tietokoneohjelmaa, mistä rojalti oli arviolta 21 000 markkaa. KK Koulutusyhtymä oli myös harjoittanut Effecto Read -koneiden vuokraustoimintaa, mistä rojalti oli arviolta 4 200 markkaa.

B Koulutusyhtiöt oli keväällä 1991 järjestänyt erään sellaisen kurssin, josta sopimusten mukaan oli maksettava kantajalle rojaltia. Tuo rojalti oli arviolta 13 650 markkaa. Viimeksi mainitulla kurssilla oli lisäksi kopioitu kantajan laatimaa tekijänoikeudellisesti suojattua materiaalia, mistä tekijänoikeuslain 57 §:n mukainen kohtuullinen hyvitys ja korvaus oli 20 000 markkaa.

B ja hänen yhtiönsä olivat myös muun muassa kurssiensa markkinoinnissa menetelleet sopimusten vastaisesti. Sopimusten mukainen sopimussakon määrä oli 50 000 markkaa.

Näillä perusteilla A vaati B:n ja KK Koulutusyhtymä Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan sopimusloukkaukseen perustuvana vahingonkorvauksena yhteensä 47 950 markkaa sekä sopimusten mukaisena sopimussakkona 50 000 markkaa. Lisäksi A vaati B:n velvoittamista yksin suorittamaan sopimusloukkaukseen perustuvana vahingonkorvauksena 13 650 markkaa ja tekijänoikeuslain 57 §:n mukaisena hyvityksenä ja korvauksena 20 000 markkaa.

B ja KK Koulutusyhtymä Oy kiistivät kanteen.

KK Koulutusyhtymä Oy:n sopimusvastuu

B Koulutusyhtiöt Oy ja Koulutuskeskus Brain Train Center Oy oli asetettu konkurssiin 23.12.1991. B oli ollut molempien yhtiöiden osakkeenomistaja sekä toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen. KK Koulutusyhtymä Oy:n yhtiöjärjestys oli hyväksytty 9.12.1991 ja yhtiö oli merkitty kaupparekisteriin 5.2.1992. Yhtiö oli aloittanut toimintansa vuoden 1992 alusta. Myös vastaajayhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen oli ollut B. Hän oli omistanut myös vastaajayhtiön ainakin osittain. Vastaajayhtiö oli jatkanut toimintaansa samassa osoitteessa ja sen palvelukseen oli siirtynyt työntekijöitä konkurssiin menneistä yhtiöistä. Kaikkien kolmen yhtiön toimialaan olivat kuuluneet kurssien järjestäminen, vaikkakaan niiden kaupparekisteriin merkityt toimialat eivät olleet täysin identtiset. Vastaajayhtiön oli selvitetty järjestäneen kursseja, joilla oli opetettu myös lukutekniikkaa. Vastaajayhtiö oli myös ilmoittanut ostaneensa osin konkurssiin menneiden yhtiöiden käyttöomaisuutta.

Kantaja ei ollut valvonut saataviaan mainittujen yhtiöiden konkursseissa.

Osakeyhtiöt olivat itsenäisiä osakkeenomistajistaan erillisiä oikeussubjekteja. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa oli erityisesti suojeltaessa heikompaa osapuolista katsottu yhtiöiden ja osakkeenomistajien voivan muodostaa erillisyydestään huolimatta taloudellisen kokonaisuuden, jolloin erillisyydestä kiinni pitäminen ei ollut perusteltua. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa käräjäoikeus katsoi, ettei ollut selvitetty B Koulutusyhtiöt Oy:n ja Koulutuskeskus Brain Train Center Oy:n liiketoimintaa siirretyn vastaajayhtiölle siten, että yhtiöt ja tosiasiallista valtaa käyttänyt B muodostaisivat kokonaisuuden ja että vastuu konkurssiin menneiden yhtiöiden veloista olisi samaistettavissa. Jutussa ei ollut näytetty myöskään muuta perustetta, jolla vastaajayhtiö olisi ottanut vastattavakseen konkurssiin menneiden yhtiöiden veloista taikka vastuu muutoin olisi siirtynyt vastaajayhtiölle. Se, että vastaajayhtiö oli ostanut osan konkurssiin menneiden yhtiöiden käyttöomaisuutta ja että sen toimintaan kuului kursseja, joilla opetettiin lukutekniikkaa, ei vapaan kilpailun vallitessa muodostanut vahingonkorvausperustetta. Menettelyllään vastaajayhtiö ei ollut myöskään liiketoiminnassaan toiminut sopimattomasti.

B:n sopimusvastuu

Kantaja ja konkurssiin menneet yhtiöt olivat solmineet kanteessa kerrotut sopimukset 26.1.1982 ja 4.2.1985. Tämän jälkeen kantajan ja sopimuspuolten välille oli syntynyt erimielisyyksiä rojaltien maksamisesta ja lisenssien luovuttamisesta ulkomaille. Kantaja oli muun muassa tehnyt B:stä rikosilmoituksen, joka sittemmin peruttiin. Jutun asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että erimielisyydet sovittiin 20.12.1988 sopimuksella. Viimeksi mainitussa sopimuksessa "allekirjoittaneet sopimuspuolet, A toiselta puolen ja X ja Koulutuskeskus Brain Train Center Oy ovat tänään tehneet seuraavan sopimuksen --". Sopimuksessa yhtiöille oli asetettu velvollisuuksia ja lisäksi todettu, että "osapuolet jatkavat yhteistyötään 26.1.1982 ja 4.2.1985 solmittujen sopimusten mukaisesti --". Sopimuksen oli allekirjoittanut kantaja sekä B omasta ja alussa mainittujen yhtiöiden puolesta.

Käräjäoikeus totesi, ettei sopimuksessa B ollut velvoittautunut mihinkään eikä sopimuksen tekstikään "osapuolet jatkavat yhteistyötään" osoittanut B:n sitoutuneen henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiöiden veloista. Käräjäoikeus piti uskottavana sitä, että sopimuksella oli tarkoitettu sopia kantajan ja B:n henkilökohtaiset erimielisyydet sekä mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu ja että sopijapuoletkin olivat sen sopimuksen sisällöksi mieltäneet, huomioon ottaen sekin, ettei kantaja ollut ennen oikeudenkäyntiä esittänyt vaatimuksia B:lle.

Edellä kerrotuilla perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei kantajalla ollut sopimukseen perustuvia oikeuksia vastaajiin nähden.

Tekijänoikeuden loukkaaminen

Kantajan kehittämä Effecto Read -koneen ohessa käytettävä harjoitusmateriaali ei ollut kaunokirjallista eikä selittävää eikä sitä voitu pitää tekijänsä luovan ilmaisun omaperäisenä tuloksena, johon kantajalla olisi ollut tekijänoikeus. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi tekijänoikeuden loukkaamista koskevan vaatimuksen.

Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Asian ratkaisi käräjätuomari Ruikka.

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi asiassa jääneen näyttämättä, että A ja KK Koulutusyhtymä Oy olisivat sopimussuhteessa keskenään. KK Koulutusyhtymä Oy oli ostanut käräjäoikeuden päätöksessä mainittujen konkurssiin menneiden yhtiöiden käyttöomaisuutta, muun muassa Effecto Read -lukukoneita. Sanottujen koneiden ja niihin kuuluvan harjoitusmateriaalin käyttämisestä A:lla oli konkurssiin saakka ollut oikeus saada käräjäoikeuden päätöksessä mainittujen sopimusten mukaista korvausta. Koska KK Koulutusyhtymä Oy oli jatkanut konkurssiin menneiden yhtiöiden liiketoimintaa ja voinut siten hyödyntää mainittua käyttöomaisuutta ja A:n kehittämää tehokkaan lukemisen opetustekniikkaa, hovioikeus katsoi KK Koulutusyhtymä Oy:n käyttäneen elinkeinotoiminnassaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:ssä tarkoitettua A:n kannalta sopimatonta menettelyä. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että KK Koulutusyhtymä Oy:n menettely olisi vahingoittanut A:n omaa liiketoimintaa. Hovioikeus katsoi myös, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaista erityisen painavaa syytä, jonka perusteella A olisi ollut oikeutettu saamaan korvausta väittämästään taloudellisesta vahingostaan.

Tekijänoikeuden loukkaamisesta vaaditun korvauksen osalta hovioikeus katsoi, että Effecto Read -lukukoneen yhteydessä käytettävä A:n laatima harjoituskirja sisälsi siinä määrin itsenäistä ja omaperäistä tekstiaineistoa ja tekstin sommittelua, että harjoituskirjaa oli pidettävä tekijänoikeuslain suojaamana kirjallisena teoksena. B oli myöntänyt sisällyttäneensä vuonna 1991 pidetyn lääketieteellisen valmennuskurssin kurssimonisteeseen edellä mainitusta harjoituskirjasta 38 sivua. Koska kerrottu käyttö oli ollut vastoin edellä mainittuja sopimuksia, B:n menettelyä oli pidettävä tahallisena. Tekijänoikeuslain 57 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen hyvityksen ja korvauksen määräksi hovioikeus arvioi 5 000 markkaa.

Näillä perusteilla, ja kun muilta osin syytä käräjäoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ollut, hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöstä vain siten, että B velvoitettiin maksamaan A:lle tekijänoikeuslain mukaisena hyvityksenä ja korvauksena 5 000 markkaa.

Asian ratkaisivat hovioikeuden jäsenet Riikonen, Ilmavirta ja Tuomi. Esittelijä Pirjo Kyllönen.

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A toisti kanteensa.

B ja KK Koulutusyhtymä Oy vastasivat valitukseen.

Asiassa on selvitetty KK Koulutusyhtymä Oy:n järjestäneen sellaisia muun muassa tehokkaan lukemisen opettamista käsittäviä, eri yritysten työntekijöille tai yksittäisille yrityksille suunnattuja kursseja, joilla on opetusvälineenä käytetty kanteessa mainituissa sopimuksissa tarkoitettua Effecto Read -koneesta ja sen oheismateriaalista muodostuvaa lukutaidon kehityspakettia, sekä harjoittaneen sanottujen lukutaidon kehityspakettien myynti- ja vuokraustoimintaa ilman, että A:lle olisi suoritettu tästä korvausta.

A on kanteessa mainituilla sopimuksilla luovuttanut oikeuden sanottujen pakettien rajoitettuun taloudelliseen hyödyntämiseen X:lle, sittemmin B Koulutusyhtiöt Oy:lle, sekä Koulutuskeskus Brain Train Center Oy:lle rojaltia vastaan. B Koulutusyhtiöt Oy:n ja Koulutuskeskus Brain Train Center Oy:n, joissa B on ollut määräävässä asemassa toimien muun muassa kummankin yhtiön hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä ja toimitusjohtajana, tultua asetetuksi konkurssiin, KK Koulutusyhtymä Oy, jossa B on vastaavalla tavoin ollut määräävässä asemassa, on jatkanut kysymyksessä olevan taitotiedon hyödyntämistä vastikkeetta edellä kerrotulla tavalla.

Näissä olosuhteissa on katsottava, että KK Koulutusyhtymä Oy on kyseistä taitotietoa edellä kerrotulla tavalla vastikkeettomasti hyödyntäessään käyttänyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:ssä tarkoitettua toisen elinkeinonharjoittajan eli A:n kannalta sopimatonta menettelyä. A:lle sanotusta menettelystä aiheutuneen vahingon korvaamiseen on kerrotuissa olosuhteissa vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä.

Todistaja P:n ja todistaja R:n kertomuksista ja muusta asiassa kertyneestä aineistosta on pääteltävissä, että KK Koulutusyhtymä Oy on vuosina 1992 - 1993 järjestänyt noin kymmenen sellaista muun muassa tehokkaan lukemisen opettamista käsittävää joko eri yritysten työntekijöille tai yksittäisille yrityksille suunnattua kurssia, joilla lukutaidon kehityspaketteja on jossain määrin käytetty. Todistaja S:n ja todistaja P:n kertomuksilla on selvitetty, että KK Koulutusyhtymä Oy on harjoittanut joitakin kappaleita käsittävää kysymyksessä olevien pakettien myynti- ja vuokraustoimintaa. Muuten KK Koulutusyhtymä Oy:n ei ole näytetty hyödyntäneen kanteessa mainituissa sopimuksissa tarkoitettua taitotietoa. Todistaja P:n kertomuksesta ilmenee, että A:lle oli konkurssiin menneiden yhtiöiden aikana maksettu rojaltia puolivuosittain noin 1 500 markkaa. B itse on ilmoittanut rojalteja maksetun vuosina 1990 - 1991 3 000 - 4 000 markkaa vuodessa. Nämä seikat huomioon ottaen Korkein oikeus arvioi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla A:lle edellä kerrotusta menettelystä aiheutuneen vahingon määräksi 10 000 markkaa.

Näillä ja muuten hovioikeuden mainitsemilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että KK Koulutusyhtymä Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle vahingonkorvauksena 10 000 markkaa. Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Krook, Wirlander ja Pellinen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Tepora. Esittelijä Pekka Pulkkinen.