Kirjanpitolain 4:8 §:n ensimmäinen virke kieltää merkitsemästä OYL:ssa tarkoitettua omaa osaketta taseeseen. Pykälä kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

"Osakeyhtiölaissa tarkoitettua yhtiön omaa osaketta ei saa merkitä taseeseen eikä ulkomaisen tytäryrityksen omistamaa omaa tai suomalaisen emoyrityksen osaketta konsernitaseeseen. Taseeseen ei saa merkitä myöskään osuuskuntalaissa tarkoitettua osuuskunnan omaa osuutta ja osaketta osuuskunnassa ja sen emoyhteisössä."

Siteerattu KPL 4:8 §:n tilinpäätösoikeudellinen normi ei sinänsä ota kantaa siihen, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä omia osakkeita saadaan hankkia tai mikä ylipäänsä on yhtiöoikeudellisesti sallittua niiden käsittelyssä. Toisaalta OYL vaikenee omien osakkeiden tilinpäätöskäsittelystä; OYL 8:8 § ainoastaan edellyttää ilmoittamaan liitetietona lainkohdassa nimetyt seikat omista osakkeista.

Kirjanpitolautakunta katsoo, että KPL 4:8 §:n kielto omien osakkeiden tasemerkinnälle täsmentää osaltaan KPL 3:2.1 §:n vaatimusta oikeasta ja riittävästä kuvasta. Esimerkiksi käy hypoteettinen ääritilanne, jossa yksityinen osakeyhtiö käyttää kaikki varansa - niin omalla kuin vieraalla pääomalla rahoitetut - koko osakekantansa hankintaan yhtä osaketta lukuunottamatta (OYL 15:11.2 §: "Yksityinen osakeyhtiö ei saa hankkia tai lunastaa kaikkia omia osakkeitaan"). Jotta omat osakkeet saataisiin aktivoida taseeseen vastaavaa puolelle, tarkoittaisi se, että niihin tulisi voida perustaa vastainen tulonodotus vähintään siihen rahamäärään, johon ne on merkitty taseeseen. Edellytys tulonodotuksesta ei kuitenkaan toteudu, koska tällainen yritys, joka ainoastaan omistaa itsensä, ei tuota mitään. Siten ei ole perustetta aktivoida hankittuja omia osakkeita taseeseen. Merkitystä ei ole sillä, hankkiiko yhtiö vain osan osakekannasta. Myös tällöin jää hankittua osuutta vastaava tulonodotus toteutumatta. Eri asia on, että hankittu osake on rahoitusväline, joka voidaan laskea uudelleen liikkeeseen. Yhtiöoikeudellisesti oman osakkeen liikkeeseenlaskuun kohdistuvat samat OYL 9 luvussa säädetyt rajoitukset kuin uuteen osakkeeseen. OYL 9:1.1 §:n mukaan "yhtiö voi antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan (osakeanti)." Toisaalta laissa erikseen määritellyissä tilanteissa, kuten fuusiossa, yhtiölle tulleista osakkeista on omat säännöksensä (OYL 15:2 §).

Vastaisen tulonodotuksen kannalta ei ole merkitystä myöskään sillä, hankkiiko yhtiö osakkeensa itse vai KPL 1:5 §:n mukaisessa määräysvallassaan olevan tytäryhtiön välityksellä. On mahdollista, että emoyhtiön ainoana tehtävä on omistaa tytäryritystä eikä sen taseessa ole muuta omaisuutta kuin tytäryrityksen osakkeet. Jos tällaisessa tapauksessa tytäryhtiö ostaisi tai muuten hankkisi kaikki emo-osakkeet, ei se taloudellisessa mielessä eroa siitä, että emo-osakkeiden hankkijana olisi emoyhtiö itse. Tämä ilmenee esimerkiksi hypoteettisessa ääritilanteessa, jossa tytäryhtiö käyttää kaikki varansa emo-osakkeiden hankintaan. Vaikka emotaseessa hankinnan jälkeenkin ovat tytäryhtiön osakkeet, ei niillä ole arvoa vastaiselle tulonodotukselle ristiinomistuksen myötä. Tytäryhtiön varoina olisivat vain emo-osakkeet, jotka puolestaan oikeuttaisivat käänteisesti tytäryhtiön varoihin, jotka koostuvat, kuten edellä todettiin, yksinomaan emo-osakkeista. Näihin varoihin - emolla tytärosakkeisiin ja tyttärellä emo-osakkeisiin - ei lähtökohtaisesti liity vastaista tulonodotusta, joten tytäryrityksen omistamien emo-osakkeiden aktivointi tytäryhtiötaseeseen olisi yhtä lailla taloudellisesti kyseenalaista kuin tytärosakkeiden aktivointi tytäryhtiötaseeseen.

Edellä esitetyn nojalla kirjanpitolautakunta pitää sisältöpainotteisuuden periaatteen (KPL 3:3.1 § 3 kohta) mukaisena, että emo-osakkeita ei pääsääntöisesti merkitä tytäryhtiön taseeseen. Emo-osakkeiden rinnastaminen KPL 4:8 §:n ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuihin omiin osakkeisiin kuuluu hyvään kirjanpitotapaan (KPL 1:3 §). Jos kuitenkin olosuhteet ovat sellaiset, että tytäryhtiö voi todentaa emo-osakkeisiin liittyvän vastaisen tulonodotuksen - esimerkiksi jäljempänä kohdassa 3.2 kuvatulla tavalla - ei kirjanpitolainsäädäntö aseta estettä emo-osakkeiden aktivoimiselle taseeseen; näyttötaakka aktivointiedellytysten täyttymisestä kuuluu tytäryhtiölle itselleen. Vastaisen tulonodotuksen osoittamisessa on siten tarpeen noudattaa huolellisesti KPL 3:3.1 §:n 4 kohdan mukaista varovaisuutta. Tämän todentamiseksi perusteiden dokumentoinnissa tulee menetellä vastaavanlaisella tavalla kuin mitä esimerkiksi noudatetaan osoitettaessa KPL 5:5c §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymistä pääomalainan merkitsemiseksi omaan pääomaan.

Kirjanpitolautakunta toteaa, että edeltävä tulkinta vastaa KPL 4:8 §:n toista virkettä emo-osakeyhtiön osakkeen käsittelystä tytärosuuskunnan tilinpäätöksessä. Lainkohta kieltää emo-osakkeen merkitsemisen tytärosuuskunnan taseeseen. Saman pykälän ensimmäisestä virkkeestä ei tule tehdä vastakohtaistulkintaa, jonka mukaan - virkkeen vaietessa - olisi emo-osakkeen merkitseminen taseeseen lähtökohtaisesti sallittua tytärosakeyhtiössä, toisin kuin tytärosuuskunnassa. Osuuskuntalain (421/2013; jäljempänä "OKL") säännökset emo-osakkeista ovat analogiset OYL:n kanssa:

• OKL 16:11 §: osuuskunta ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta sitä varten, että ulkopuolinen (pl. työntekijät) hankkisi emo-osakkeita - vastaa OYL 13:10 §:ää; ja

• OKL 19:14.1 §:n ensimmäinen virke: tytärosuuskunta tai -osakeyhtiö ei saa merkitä emo-osuuskunnan osakkeita - vastaa OYL 15:14.1 §:n ensimmäistä virkettä.

Pääsäännön mukaisessa tilanteessa, jossa emo-osaketta ei merkitä taseeseen, tulee emo-osakkeen hankintameno vähennettäväksi tytäryhtiön vapaasta omasta pääomasta samalla tavalla kuin tytäryhtiön oma osake. Tämä vastaa 7.10.2010 annettua yleisohjetta keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta (kohta 4.2): "Yhtiön itselleen hankkimia tai lunastamia osakkeita ei merkitä taseeseen varoiksi vaan hankinta- tai lunastushinnalla alennetaan hankkimiseen tai lunastamiseen käytettävissä olevia vapaan oman pääoman eriä yhtiökokouksen päättämällä tavalla."

Kirjanpitolautakunta kiinnittää huomiota myös OYL 13:1 §:n luetteloon tavoista, joilla varoja saadaan jakaa osakkeenomistajille. Luettelo on tyhjentävä, mikä ilmenee 3 momentista, jonka nojalla muu kuin luettelossa mainittu jakamistapa on laiton, jollei jaolle ole "liiketaloudellista perustetta". Pykälän 1 momentin luettelossa nimetään omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sallituksi varojenjakotavaksi (kohta 3). Näin sallittu varojenjako on toteutettava OYL 13.1:1 §:n mukaan "tässä laissa" säädetyllä tavalla. Jaettavaa määrää rajoittaa siten OYL 13:5 §: "Jollei yhtiön maksukykyä koskevasta [OYL 13:2 §:stä] muuta johdu, yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti:"

Mainitussa OYL 13:1 §:ssä sallituista varojenjakotavoista ei erikseen viitata tilanteeseen, jossa emoyhtiön määräysvallassa oleva tytäryhtiö toimii - emoyhtiön sijasta - emo-osakkeen hankkijana tai lunastajana. Kirjanpitolautakunnalla ei ole toimivaltaa ottaa kantaa siihen, miten OYL 13:1 §:ää tulee tulkita tällaisessa tilanteessa. Siten kysymys siitä, rinnastuuko määräysvallassa olevan tytäryhtiön emo-osakkeen hankinta yhtiöoikeudellisesti emoyhtiön itsensä tekemään hankintaan, jää ratkaistavaksi oikeuskäytännössä; lautakunnan tiedossa ei ole asiaa koskevaa tuomioistuinratkaisua.