1870/29.3.2011Lausunto ministeriöasetuksen 1315/2004 tarkoittamasta rahoitusvälineiden merkitsemisestä käyvän arvon rahastoon
Hakija (- - - ) pyytää kirjanpitolautakunnan lausuntoa seuraaviin kysymyksiin:
-
Onko hyvän kirjanpitotavan mukaista arvostaa säätiön vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereihin kirjaamat rahoitusvälineet kirjanpitolain (1336/1997, jäljempänä myös "KPL") 5:2a §:n mukaan käypään arvoon ja merkitä käyvän arvon muutos taseen omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon?
-
Kuinka rahoitusvälineiden arvostamisesta sekä merkitsemisestä tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen annetun asetuksen (1315/2004; jäljempänä " RVA") 7.1 §:ssä mainitut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvälineet tulisi edellä esitetyn kysymyksen yhteydessä tulkita?
Hakijasäätiön tarkoituksena on yliopistoja koskevassa lainsäädännössä tarkemmin säädetyllä tavalla edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimuksen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Säätiömuotoinen toiminta alkoi 1.1.2010. jolloin yliopistolaki astui voimaan. Säätiö noudattaa kirjanpitolakia.
Hakemuksesta ilmenee, että säätiöpääomaksi tulee muodostumaan 175 miljoonaa euroa, josta rekisteröinnin yhteydessä maksettu peruspääoma on 70 miljoonaa euroa. Säätiöpääoma on säätiön sijoitettava varallisuus, joka on tarkoitus arvostaa käypään arvoon ja merkitä käyvän arvon muutos taseen omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon.
Säätiöpääoman inflaation ylittämää reaalituottoa tullaan käyttämään yliopiston toiminnan rahoittamiseen; itse pääomaa ei käytetä tähän tarkoitukseen. Säätiöpääoman tuotto täydentää yliopiston toiminnan rahoitusta.
Säätiöpääomaan rahana maksetut suoritukset on sijoitettu hallituksen vahvistaman sijoitussuunnitelman periaatteiden mukaisesti osake- ja korkosijoituksiin sekä muihin sijoituksiin, jotka on kirjattu vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereihin. Säätiö hoitaa sijoitustoimintaansa itse.
Säätiö arvostaa rahoitusarvopapereihin kirjaamansa RVA 3 §:n ehdot täyttävät rahoitusvälineet KPL 5:2a §:n mukaan käypään arvoon.
Säätiö toteaa tulkintanaan, että rahoitusarvopapereihin kirjattuja rahoitusvälineitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, koska säätiö ei ole hankkinut rahoitusvälineitä lyhyen aikavälin voiton tavoittelemiseksi. Säätiön tavoitteena on sijoittaa säätiön varat sijoitussuunnitelman mukaisesti vakaalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Säätiö ei ilmoituksensa mukaan käy aktiivisesti kauppaa rahoitusmarkkinoilla lyhyen aikavälin voiton tavoittelemiseksi. Tämän vuoksi käyvän arvon muutos merkitään taseen omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon.
Hakijana on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva yliopisto, jonka tulee luonnollisesti noudattaa sen toimintaa koskevia sääntöjä. Kirjanpitolautakunta ei ota kantaa opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoja koskevan ohjaukseen, koska lautakunnalla ei ole siihen toimivaltaa. Jäljempänä hakijan esittämää kysymyksenasettelua tarkastellaan siten ainoastaan kirjanpitolain näkökulmasta.
IFRS-standardit. Kansainvälisissä IFRS-tilinpäätösstandardeissa (IAS 39, kohta 9 "Neljän rahoitusinstrumenttien ryhmän määritelmät") todetaan rahoitusvälineiden arvostamisesta ja niiden kaupankäyntitarkoituksessa pitämisestä:
"Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva erä tai
rahoitusvelka on rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka, joka täyttää
kumman tahansa seuraavista ehdoista.
(a) Se luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Rahoitusvaroihin
kuuluva erä tai rahoitusvelka luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi, jos:
(i) se on hankittu tai syntynyt pääasiallisena tarkoituksena myydä se tai
ostaa se takaisin lyhyen ajan kuluessa;
(ii) se on alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa osa sellaisten yksilöityjen
rahoitusinstrumenttien muodostamaa salkkua, joita hallinnoidaan
yhdessä ja joita on todistettavasti viime aikoina toistuvasti käytetty
lyhyen aikavälin voiton tavoitteluun."
Lisäksi IAS 39:n soveltamisohjeen 14. kohta sisältää seuraavan tarkennuksen:
"Kaupankäynti tarkoittaa yleensä aktiivista ja toistuvaa ostamista ja myymistä, ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusinstrumentteja käytetään yleensä tavoitteena kerryttää voittoa hinnan ja välittäjän katteen lyhyen aikavälin vaihteluista."
"Edellä 2 §:stä poiketen rahoitusvälineet voidaan arvostaa käypään arvoon. Käyvän arvon muutos merkitään joko tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan tai taseen omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Tarkemmat säännökset käyvän arvon mukaisen arvostuksen edellytyksistä, käyvän arvon määrittämisestä, käyvän arvon muutosten merkitsemisestä tuloslaskelmaan ja taseeseen sekä rahoitusvälineistä annettavista liitetiedoista ja toimintakertomuksessa annettavista tiedoista annetaan kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella."
RVA 7 §:ssä säädetään seuraavaa:
"Edellä 6 §:ssä säädetystä poiketen merkitään mainitussa pykälässä tarkoitettu erotus omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon, jos:
-
kyseessä on suojauslaskentamenettelyssä käytetyn rahoitusvälineen kirjaus, jolla koko arvonmuutoksen tai sen osan kirjaamatta jättäminen tuloslaskelmaan kyseisellä tilikaudella mahdollistetaan (rahavirran suojaus);
-
tällainen arvonmuutos aiheutuu kirjanpitovelvollisen ulkomaiseen yritykseen tekemiin nettoinvestointeihin sisältyvän valuuttaerän kurssimuutoksesta (muuntoero); tai
-
kyseessä on sellainen taseen vastaaviin merkityn käyvän arvon mukaan arvostettava rahoitusväline, jota ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa ja joka ei ole johdannaissopimus."
RVA 3 §:ssä on yleissäännös eri rahoitusvälineiden arvostamisesta:
"Taseen vastaaviin merkityt rahoitusvälineet, joiden käypä arvo on jäljempänä 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla luotettavasti määriteltävissä, voidaan arvostaa käypään arvoon.
Käyvän arvon mukaista arvostamista ei kuitenkaan sovelleta:
-
rahoitusvälineisiin, jotka eivät ole johdannaisia ja joita pidetään niiden eräpäivään saakka;
-
lainasaamisiin sekä muihin saamisiin, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa;
-
osuuksiin tytär-, omistusyhteys- ja yhteisyrityksissä;
-
kirjanpitovelvollisen oman pääoman ehdoin liikkeeseen laskemiin rahoitusvälineisiin;
-
ehdollista vastiketta koskeviin sopimuksiin yritysten yhteenliittymässä; ja
-
muihin rahoitusvälineisiin, jotka yleisesti hyväksytyn käytännön mukaisesti arvostetaan käyvästä arvosta poikkeavasti.
Rahoitusveloista käypään arvoon arvostetaan rahoitusvälineet, jotka ovat:
-
rahoitusjohdannaisia, tai
-
osa kaupankäyntisalkkua."
Vastauksena hakijan ensimmäiseen kysymykseen kirjanpitolautakunta toteaa, että on hyvän kirjanpitotavan mukaista arvostaa säätiön vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereihin kirjaamat rahoitusvälineet KPL 5:2a §:n mukaan käypään arvoon ja merkitä käyvän arvon muutos taseen omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon noudattaen asianomaisia menettelysäännöksiä.
Toiseksi hakija on tiedustellut, kuinka RVA 7.1 §:ssä mainitut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvälineet tulisi ensimmäisen kysymyksen yhteydessä tulkita. Asiassa on siten kysymys siitä, onko yliopiston kuvaamia säätiöpääomalla hankittuja rahoitusvälineitä pidettävä RVA:n tarkoittamalla tavalla kaupankäyntitarkoituksessa hankittuina.
Kirjanpitolautakunta tulkitsee KPL 5:2a §:ää siten, että käyvän arvon menettelyä käytettäessä arvonmuutosten vaikutus merkitään ensisijaisesti tuloslaskelmaan. Tätä ensisijaisuutta ilmentää osaltaan RVA:n rakenne, jossa 6 §:n pääsäännön mukaan käyvän arvon muutokset merkitään tuloslaskelmaan. ja 7.1 §:n poikkeussäännöksessä on kuvattu taseeseen merkitsemisen edellytykset. Siten hyvän kirjanpitotavan mukaista on, että kirjanpitovelvollinen huolellisesti harkitsee ja dokumentoi kirjanpitoaineistoonsa pääsäännöstä poikkeamisen eli arvonmuutosten taseen omaan pääomaan merkitsemisen perusteet.
Kirjanpitolautakunta toteaa, että asiassa on pohjimmiltaan kyse näytöstä, johon lautakunta ei voi ottaa kantaa. Siten hakijan tulee itse määritellä, onko säätiöpääomalla hankittu sijoitusomaisuus ja sen tietyt eri omaisuuslajit hankittu kaupankäyntitarkoituksessa vai ei.
Säätiöpääomalla hankitulla sijoitussalkulla pyritään hakemuksen tarkoittamassa tilanteessa aktiivisesti saavuttamaan reaalituottoa. Tämän vuoksi hakijan tulee ottaa tosiseikkoihin perustuen kantaa siihen, kuuluvatko tähän sijoitussalkkuun sisältyvät eri rahoitusarvopaperit niin sanottuun kaupankäyntisalkkuun, jolloin niitä on pidettävä kaupankäyntitarkoituksessa hankittuina. Tässä harkinnassa hakija voi hakea johtoa myös IFRS-standardeista ilmenevistä periaatteista, joita on edellä kuvattu perustelujen yhteydessä.
Lautakunnan käsityksen mukaan hakijasäätiön kohdalla tästä omaisuusmassasta voidaan perustellusti rajata kaupankäyntisalkun ulkopuolelle ainakin sellaiset erityiset omaisuuserät, joiden pitämiseen on muu tarkoitus kuin aktiivinen pyrkimys tuoton saavuttamiseen, esimerkiksi säädekirjaan tai muuhun erityiseen syyhyn perustuen.